Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
JYSE 2025 SUPPLIES : General Terms of Public Procurement in Supply Contracts
No full textThe General Terms of Public Procurement (JYSE) are contract terms maintained by the Ministry of Finance. The terms take into account the contractual requirements laid down in the public procurement legislation to the extent possible in general terms. The general terms are intended to be used as standard contract terms in procurement contracts between contracting entities and suppliers and service providers. The general terms can be used to supplement the terms of the procurement contract itself.
Separate terms have been drafted for supplies and services:
- JYSE 2025 SUPPLIES
- JYSE 2025 SERVICES
The general terms of public procurement are used extensively, which has contributed to suppliers being aware of the terms and conditions that are applied in public procurement.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Valtioneuvoston periaatepäätös kansalliseksi korruptionvastaiseksi strategiaksi ja toimenpideohjelmaksi 2025–2027
No full textKansallisen korruptionvastaisen strategian tavoitteena on vahvistaa korruptiontorjuntaa ja pitkällä aikavälillä rakentaa yhteiskuntaa, jossa korruptiolla ei ole menestymisen mahdollisuuksia. Strategian päätavoitteet koskevat julkishallinnon ja poliittisten toimijoiden sitouttamista korruption torjuntaan, korruption tunnistamisen ja päätöksenteon läpinäkyvyyden edistämistä sekä kansallisen tilannekuvan laatimista.
Tavoitteiden saavuttamiseksi on laadittu vuosille 2025–2027 toimenpideohjelma, joka sisältää yhteensä 47 aikataulutettua ja eri viranomaisille vastuutettua toimenpidettä. Strategia ja toimenpideohjelma jatkavat siitä, mihin ensimmäisessä kansallisessa strategiassa ja toimenpideohjelmassa (2021–2023) päästiin. Päivitetyssä toimenpideohjelmassa on huomioitu toimenpiteiden jatkuvuus, Suomen saamat kansainväliset suositukset sekä relevantit hallitusohjelma- ja lainsäädäntöhankkeet.
Oikeusministeriön kesäkuussa 2024 asettama ministeriöiden välinen valmistelu- ja ohjausryhmä on vastannut toimenpideohjelman laatimisesta yhteistyössä sidosryhmien kanssa. Valmistelu- ja ohjausryhmä seuraa toimeenpanoa ja raportoi siitä sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministeriryhmälle. Toimeenpano jatkuu vuoden 2027 loppuun
Maaseudun pankkikonttoriverkko ja yritysten toimintaedellytykset : Yritysten lainansaanti ja liiketoiminnan kehitys pankkikonttorien määrän vähentyessä
No full textPankkien konttoriverkosto on supistunut merkittävästi digitaalisten palveluiden yleistyessä ja väestön keskittyessä kasvukeskuksiin. Suuri osa pk-yritysten investoinneista on riippuvaista pankkirahoituksesta. Riittävä lainarahoituksen saatavuus on avainasemassa toimivan aluetalouden ja menestyvän elinkeinonharjoittamisen kannalta. Selvitys tarkastelee pankkikonttoriverkon kehitystä 2000-luvulla ja pankkikonttoriverkon supistumisen yhteyttä yritysten velkaisuuteen, toimintaedellytyksiin ja omistajanvaihdoksiin.
Merkittävin lasku konttorien lukumäärässä tapahtui 1990-luvulla ja lukumäärä on edelleen 2000-luvun aikana puolittunut. Alueellisten tarkastelujen perusteella pankkikonttorit ovat koko 2000-luvun ajan keskittyneet kaupunkeihin ja Helsinki-Uudenmaan alueelle.
Pankkikonttorin poistuminen maaseutukunnasta on yhteydessä vähenevään pitkäaikaisen velan määrään kunnan mikrohenkilöyrityksissä. Lyhytaikaisen lainan osalta ei havaita merkitseviä tuloksia. Mikro-osakeyhtiöissä pankkikonttorin poistuminen on negatiivisesti yhteydessä julkisten rahoitusinstrumenttien (esim. t&k-tuet) saamisen kanssa.
Pankkikonttorit poistuvat kunnista, joissa talouden aktiviteetti ja väestönkehitys ovat laskusuunnassa. Pankkikonttorin poistuminen voi yhdessä muiden aluetalouden tekijöiden kanssa heikentää investointien rahoitusta ja talouden aktiviteettia entisestään
Nuorten arvot ulko- ja turvallisuuspolitiikassa : Käyttäytymistieteellinen katsaus suomalaisten nuorten arvoihin
No full textTämä selvitys käsittelee suomalaisten nuorten ja nuorten aikuisten arvoja sekä yhteiskunnallista osallistumista. Selvityksen ovat tilanneet puolustusministeriö ja ulkoministeriö, tavoitteenaan tunnistaa sellaisia kehityskulkuja ja teemoja, joita hallinnonalojen olisi hyvä seurata. Selvityksessä pyritään tunnistamaan nuorten tiedonhankinnan kanavia sekä tarkastelemaan nuorten arvoja ja asenteita ulko- ja turvallisuuspolitiikan kannalta relevanteissa aiheissa. Selvityksessä käydään läpi, millaiseksi nuoret kokevat osallisuutensa ja omat vaikuttamismahdollisuutensa yhteiskunnassa. Selvityksessä annetaan lisäksi suosituksia nuorten osallisuuden lisäämiseen
Valtioneuvoston periaatepäätös mielenterveyden edistämisestä
No full textKansallinen mielenterveysstrategia ja itsemurhien ehkäisyohjelma julkaistiin helmikuussa 2020 linjaamaan pitkän aikavälin mielenterveyspolitiikkaa vuoteen 2030. Valtioneuvoston periaatepäätös mielenterveyden edistämisestä on osa mielenterveysstrategian ja hallitusohjelman toimeenpanoa.
Kansallisessa mielenterveysstrategiassa on kuvattu mielenterveyslinjaukset ja niiden sisällölliset tavoitteet sekä itsemurhien ehkäisyn tavoitteet vuoteen 2030 mennessä. Linjaukset ovat: mielenterveys pääomana, lasten ja nuorten mielenterveyden rakentuminen arjessa, mielenterveysoikeudet, ihmisten tarpeiden mukaiset ja laaja-alaiset palvelut sekä hyvä mielenterveysjohtaminen. Periaatepäätöksen toimenpiteet pohjautuvat mielenterveysstrategian ja itsemurhien ehkäisyohjelman tavoitteisiin. Tässä periaatepäätöksessä on kuvattu poikkihallinnollisia mielenterveyden edistämisen ja itsemurhien ehkäisyn sekä sosiaali- ja terveydenhuollon palvelujen monialaisen yhteistyön kehittämisen toimenpiteitä vuosina 2024-2027. Poikkihallinnollinen toimeenpanosuunnitelma tehdään erikseen.
Mielenterveyden edistämisen periaatepäätös on laadittu laaja-alaisessa yhteistyössä eri ministeriöiden, laitosten, järjestöjen ja muiden toimijoiden kanssa. Toimeenpanoa seuraa ja ohjaa mielenterveysstrategian ministeriöiden välinen yhteistyöryhmä
Jätetiedon julkisuus ja saatavuus
No full textJätteisiin liittyvä tieto on viime vuosina lisääntynyt johtuen erilaisista sääntelyyn liittyvistä valvonta- ja raportointitarpeista. Kansallisessa lainsäädännössä ei ole kattavasti määritelty, mitä ympäristötieto tai jätetieto on, miltä osin tieto on julkista ja millä tavoin tieto tulisi olla eri tahojen saatavilla. Selvitys sisältää tilannekuvan jätteisiin liittyvästä tiedosta, kuvauksen jätetiedon julkisuutta koskevasta sääntelystä sekä arvion lainsäädännön kehittämistarpeista.
Vaikka keskeisimmät jätetiedon käyttötarkoitukset ovat lainsäädäntöön perustuvia, viime vuosina on noussut esiin tarve avoimelle jätetiedolle kiertotalouden ja materiaalikiertoja edistävien liiketoimintojen mahdollistamiseksi. Tietojärjestelmien kehittäminen on tärkeää tavoitteisiin pääsemiseksi. Yhtenäinen tapa käsitellä tiedon julkisuutta ja salassa pidettävyyttä mahdollistaisi tehokkaamman järjestelmäkehityksen ja parantaisi tiedon saatavuutta.
Kansallinen lainsäädäntö ei kaikilta osin vastaa EU-lainsäädännön vaatimuksia ympäristötiedon julkisuudesta. Jätetietojen julkisuutta voitaisiin kehittää lisäämällä lainsäädäntöön nimenomainen säännös jätetietojen julkisuudesta. Vaihtoehtoisesti jätetiedon julkisuutta ja saatavuutta voitaisiin edistää erilaisten ohjeiden, oppaiden, muistioiden tai suositusten kautta. Yhteisistä pelisäännöistä hyötyisivät kaikki alan toimijat, ja erityisesti viranomaisten työtä helpottaisi, jos salassa pidettävien tietojen määrittelylle olisi yhdenmukaiset käytännöt
”I drömskolan får man vara sig själv” : Barnombudsmannens årsberättelse 2024
No full textLapsiasiavaltuutettu antaa lain lapsiasiavaltuutetusta 3 §:n 1 momentin mukaisesti valtioneuvostolle kertomuksen toimialaltaan.
Kertomuksen alussa on lapsiasiavaltuutetun esipuhe ja kannanotto ”Lapset ovat kuntien ja hyvinvointialueiden voimavara – arvot ja käytännöt luodaan nyt”. Kertomus sisältää arvion lasten oikeuksien toteutumisesta sekä lasten hyvinvoinnin ja elinolojen kehityksestä vuonna 2024. Kertomuksen lopussa kuvataan lapsiasiavaltuutetun toimiston toimintaa vuonna 2024
Saamebarometri 2024 : Selvitys saamen kielilain piiriin kuuluvien viranomaisten näkemyksistä saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta
No full textSaamebarometri 2024 keräsi tietoa saamelaisten kielellisten oikeuksien toteutumisesta niistä organisaatioista, jotka tarjoavat saamen kielilain mukaisia palveluja. Barometrin kyselyyn vastasi yhteensä 159 työntekijää tai heidän esihenkilöään. Enemmistö vastaajista arvioi seuraavat asiat organisaatiossaan vähintään kohtalaisiksi: tietämys saamelaisten kielellisistä oikeuksista, oikeuksiin liittyvä ilmapiiri, oikeuksien toteutuminen ja digitaaliset palvelut. Useat organisaatiot ovat kehittäneet saamenkielisiä palveluitaan. Vastaajien mukaan palvelujen haasteet koskevat resursseja sekä asiakkaiden ja työntekijöiden ohjausta saamenkielisissä palveluissa. Merkittävä tulos on, että asiointi saamen kielellä ei ole aina mahdollista lain mukaisesti. Myös kielteisiä kokemuksia ilmapiiristä ja palvelujen toteutumisesta raportoitiin. Sekä asiakkaat että työntekijät kokevat jonkin verran tietämättömyyttä ja ennakkoluuloja saamenkielisyyden vuoksi.
Suositusten sijaan työryhmä laati toimintamallin saamenkielisiä palveluja tuottaville organisaatioille. Olennaista laadukkaasti toimivassa organisaatiossa ovat seuraavat asiat: kielellisiä oikeuksia koskeva tieto, selkeä vastuunjako, näkyvä palvelupolku, palveluihin kohdennetut resurssit, saamenkielinen materiaali, myönteinen kieli-ilmapiiri sekä toimiva palveluiden edunvalvonta-, palaute- ja kehittämisjärjestelmä
Incitament för att flytta till landsbygden och skärgården : Ett beteendevetenskapligt perspektiv
No full textUtredningen granskar faktorer som påverkar människors benägenhet att flytta till landsbygden och skärgården ur ett beteendevetenskapligt perspektiv. Enligt undersökningen påverkas motivationen att flytta främst av närhet till naturen, lugn miljö, gemenskap och förmånligare boende.
Utredningen visar att det inte räcker med enbart ekonomiska incitament (som flyttningspenning eller skatteförmåner), utan att mer övergripande lösningar behövs. De viktigaste faktorerna som möjliggör en flytt är tillgång på bostäder, tillräcklig basservice, fungerande dataförbindelser samt arbets- och studiemöjligheter.
I undersökningen betonas den betydelse multilokalitet och distansarbete har för landsbygdens livskraft. För att regionernas dragningskraft ska utvecklas är det viktigt att kommunerna samarbetar, att gemenskapen stärks och att kommunikationen är effektiv.
Rekommendationerna i utredningen betonar behovet av mångsidigare boende, utveckling av arbetsmöjligheterna, tryggad basservice, riktade ekonomiska incitament, stärkt gemenskap samt effektivare kommunikation och marknadsföring för att främja landsbygdregionernas livskraft
Maakuntakaavoitus ja Natura-arviointikynnyksen ylittyminen : Oikeudellinen selvitys
No full textTässä oikeudellisessa selvityksessä tarkastellaan sitä, minkälaiset tekijät vaikuttavat luonnonsuojelulain 35 § mukaisen varsinaisen Natura-arvioinnin tarpeeseen alueidenkäyttölain mukaisen maakuntakaavan laadinnassa.
Arviointi on tehtävä, jos objektiivisten seikkojen perusteella ei ole poissuljettua, että kaava vaikuttaa kyseiseen alueeseen merkittävästi joko erikseen tai yhdessä muiden suunnitelmien tai hankkeiden kanssa. Arviointitarvetta koskevan selvityksen perusteella tehdään johtopäätös siitä, ylittyykö tämä kynnys.
Kaavan vaikutuksia arvioidaan sen perusteella, mitä kaava mahdollistaa. Mikäli asianmukaista arviointia ei tehdä, on selvityksin perusteltava, että yleispiirteisen maakuntakaavan mukainen maankäyttö voi toteutua siten, että merkittävät haitalliset vaikutukset ovat poissuljettuja. Maakuntakaavoissa voidaan käyttää monentyyppisiä kaavamääräyksiä, ja viime kädessä Natura-arvioinnin tarvettakin on tarkasteltava tapauskohtaisesti.
Arviointikynnyksen kannalta keskeisiä tekijöitä ovat kulloisetkin Natura-luontoarvot, kaavan mahdollistama maankäyttö ja sen sille asettamat reunaehdot, alemmanasteiselle suunnittelulle jäävä suunnitteluvara, yhteisvaikutusten hallinta ja muiden suunnitelmien ja hankkeiden vaikutukset. Näiden vaikutustekijöiden arvioinnissa merkitystä on sekä varovaisuusperiaatteella että maakuntakaavan joustavuudella