Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Guidelines on using generative artificial intelligence to support and assist work in public administration
No full textThe guidelines describe how public administration can use generative artificial intelligence. The guidelines apply to the use of generative artificial intelligence in public administration activities and management. If necessary, organisations can draw up more specific guidelines for their own use to supplement this document. The guidelines comply with the legislation on AI that was valid at the time of preparation. They primarily cover the applications of AI in public administration. However, those developing and purchasing AI systems need to explore other current regulation and any dependencies more comprehensively
Nato, naiset, rauha ja turvallisuus : Kuinka Suomi voi edistää sukupuolten tasa-arvoa Naton ytimessä?
No full textVuoden 2022 turvallisuuspoliittisen toimintaympäristön heikkenemisen ja sitä seuranneen Suomen Nato-jäsenyyden myötä Suomen Nato-integraatio on noussut entistä keskeisemmäksi ulko-, turvallisuus- ja puolustuspolitiikassa (UTP). Suomen Naiset, rauha ja turvallisuus -työssä (Women Peace and Security, WPS) ei vielä ole reagoitu tähän muutokseen. Vastaavasti Natossa sotilaallisen kriisinhallinnan merkitys, jossa WPS-työtä on merkittävästi kehitetty vuosikymmenten aikana, on vähentynyt. Muuttuvassa tilanteessa Natossa pohditaan WPS-agendan uudelleen priorisointia. Tässä keskustelupaperissa pyritään tunnistamaan konkreettisia toimia, joilla Suomi voi edistää UTP:n mukaisesti kunnianhimoista lähestymistapaa Naton Naiset, rauha ja turvallisuus -kokonaisuuteen ulko- ja turvallisuuspolitiikan ja kehityspolitiikkansa kautta.
Keskustelupaperi koostuu neljästä kokonaisuudesta. Ensimmäinen luku käsittelee Naton WPS-sisältöä ja sen kehitystä 2000-luvulla. Toisessa luvussa arvioidaan Suomen toimijuutta ja vahvuuksia WPS-agendan toimeenpanossa, joista Nato-vaikuttamisessa voisi olla hyötyä. Kolmas luku kartoittaa mahdollisia haasteita WPS-agendan toimeenpanossa ja kehittämisessä niin Naton sisällä kuin kansallisestikin. Lopuksi esitellään keskeisiä johtopäätöksiä ja toimenpidesuosituksia WPS-agendan sitomiseksi konkreettisemmin osaksi Suomen ulko-, turvallisuus- ja puolustuspoliittista linjaa
Kuntatalousohjelma vuodelle 2026, syksy 2025
No full textSyksyn 2025 kuntatalousohjelma on laadittu valtion vuoden 2026 talousarvioesityksen yhteydessä. Kuntatalouden tilaa ja hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia kuntien talouteen kuvataan ohjelmassa uusimman käytössä olevan tiedon pohjalta. Hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu ohjelmassa niiltä osin kuin toimenpiteistä on olemassa hallituksen päätökset ja toimenpiteiden vaikutukset ovat tiedossa.
Kuntatalousohjelma syventää talousarviovalmistelun kuntataloutta koskevaa arviointia. Kuntatalousohjelman tarkoituksena on arvioida kuntatalouden tilaa sekä kuntien mahdollisuuksia selvitä peruspalvelujen järjestämisestä valtion talousarvioesityksen mukaisella rahoituksella ja päätetyillä toimenpiteillä. Kuntatalousohjelman painopiste on kuntatalouden kehitysnäkymien ja valtion toimenpiteiden tarkastelussa. Toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu koko kuntatalouden lisäksi kuntakokoryhmittäin sekä rahoitusperiaatteen toteutumisen näkökulmasta. Valtiovarainministeriön kansantalousosasto on valmistellut kuntatalouden kehitysarvion, joka esitetään kuntatalousohjelmassa kuntien kirjanpidon käsittein.
Kuntatalousohjelma on valmisteltu valtiovarainministeriön nimeämässä sihteeristössä, jossa ovat mukana kaikki keskeiset kuntien tehtävälainsäädäntöä ja kuntatalouteen vaikuttavia valtion toimenpiteitä valmistelevat ministeriöt sekä Suomen Kuntaliitto. Valtion ja kuntien välinen neuvottelu on käyty Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa sekä neuvottelukunnan talousjaostossa. Hallitus on käsitellyt kuntatalousohjelman valtion vuoden 2026 talousarvioesitystä koskevissa neuvotteluissa.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible
National programme for alternative transport fuels infrastructure
No full textIt is stated in the Programme of Prime Minister Petteri Orpo’s Government that the Government and the business community will jointly draw up an action plan to expand the distribution network of alternative fuels along the main routes. The EU regulation on the alternative fuels infrastructure (AFIR), applied from 13 April 2024, specifies targets for the extent of the distribution infrastructure for alternative transport fuels that are binding on the Member States as well as technical and functional requirements for the infrastructure. According to the regulation, each Member State must also prepare a national policy framework for the development of the market as regards alternative transport fuels and the deployment of the relevant infrastructure. The national programme for the alternative transport fuels distribution infrastructure has been prepared as a response to national targets and the targets set out in the AFIR regulation.
The programme contains an updated review of the market for alternative transport fuels and their distribution infrastructure as well as an assessment of the outlook for these fuels in road, rail and water transport and aviation. The programme sets out the objectives and measures for the development of the distribution infrastructure
Reform : Customer-Driven Team Finland Foreign Functions : Rapporteur's Final Report
No full textThe rapporteur’s report supports the implementation of a reform of the foreign functions of the Team Finland network. In June 2024, the ministerial working group on employment and entrepreneurship decided on the integration of the foreign functions of Business Finland into the Foreign Service. Supported by a working group, rapporteur Elina Björklund has assessed the implementation model for this integration. The report discusses two options: 1) a limited liability company model and 2) direct integration into the structures of the Ministry for Foreign Affairs.
The objectives guiding the choice of integration model are to improve the efficiency and impact of the operations, to provide enterprises with a clearer and more uniform service path and improved services for internationalisation and exports, to strengthen the links between international trade and policy, and to step up collaboration with business and industry.
The rapporteur proposes the limited liability company model as the implementation method for the integration. Export promotion personnel in Finland and abroad would be employed by a company 100% owned by the State and under the ownership steering of the Ministry for Foreign Affairs but would operate abroad as part of teams of Finnish missions. The advantages of the model are agility, flexibility and a customer-driven approach, as well as continuity from the personnel perspective. The company model was also found to be widely used in the peer countries examined.
The report also gives recommendations on the development of Team Finland management and export promotion services. The service portfolio can be improved by developing chargeable additional services and introducing partnership models with private-sector actors
Vuoden 2026 alustava talousarviosuunnitelma
No full textEuroopan parlamentin ja neuvoston asetuksen (EU) N:o 473/2013 (asetus alustavien talousarviosuunnitelmien seurantaa ja arviointia sekä euroalueen jäsenvaltioiden liiallisen alijäämän tilanteen korjaamisen varmistamista koskevista yhteisistä säännöksistä) mukaisesti euroalueen jäsenvaltiot toimittavat 15. lokakuuta mennessä tulevaa vuotta koskevat alustavat talousarviosuunnitelmansa (Draft Budgetary Plan, DBP) EU:lle.
Alustavat talousarviosuunnitelmat kuuluvat syksyisin toteutettavaan koordinoituun valvontamenettelyyn. Alustava talousarviosuunnitelma pitää sisällään tiedot makrotalouden ennusteista ja oletuksista, julkisen talouden tavoitteista, tulo- ja menoennusteista politiikan pysyessä muuttumattomana, tulo- ja menotavoitteista, talousarvioesitykseen sisältyvistä päätösperäisistä toimenpiteistä, unionin kasvu- ja työllisyysstrategian tavoitteista ja maakohtaisista suosituksista sekä 10.10.2024 julkaistun ensimmäisen keskipitkän aikavälin suunnitelman ja alustavan talousarviosuunnitelman vertailusta sekä menetelmiä koskevan liitteen. Vuoden 2026 alustavan talousarviosuunnitelman pohjana toimii hallituksen eduskunnalle antama vuoden 2026 valtion talousarvioesitys, joka perustuu pitkälti kevään 2025 kehyspäätökseen sekä vuoden 2025 lisätalousarvioihin.
Sivuja 22, 27, 29 ja 31 on päivitetty 10.10.2025 ja aineisto korvaa aikaisemmin, 2.10.2025 julkaistun version.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Vähähiilinen vesihuolto 2035 : Tiekartta päästöjen vähentämiseen
No full textSuomi on sitoutunut saavuttamaan hiilineutraalisuuden vuoteen 2035 mennessä. Vesihuollon vähähiilisyys tukee Suomen hiilineutraalisuustavoitteen saavuttamista, ja tässä tiekartassa asetetaan vesihuollon tavoitteeksi vähentää kasvihuonekaasupäästöjä 30 % vuoteen 2035 mennessä. Tiekartta asettaa askelmerkit tavoitteen saavuttamiselle ja on kunnianhimoinen suunnitelma päästöjen vähentämiselle erilaisten päästövähennystoimenpiteiden avulla.
Tiekartan päästövähennystoimenpiteet koostuvat 1) tukitoimista, jotka eivät itsessään vähennä päästöjä, mutta edistävät päästöjen vähentämistä joko ohjauskeinojen, yhteistyön tai tiedon kartuttamisen muodossa ja 2) varsinaisista päästövähennystoimista, jotka vähentävät vesihuollon suoria ja epäsuoria kasvihuonekaasupäästöjä.
Tiekartan tavoitteena on edistää ja ohjata vesihuollon kasvihuonekaasupäästöjen vähentämistä Suomessa. Se keskittyy päästövähennystoimenpiteisiin, niiden vaikuttavuuteen valtakunnallisesti ja antaa yleisen arvion kustannuksista laitostasolla. Tiekartta määrittää suuntaviivat ja antaa raamit vesihuoltolaitosten vähähiilisyyden edistämistyölle
Kokonaistaloudellisen ennusteen tausta-analyysejä 2025
No full textTämä raportti kokoaa vuonna 2025 kansantalousosastolla kokonaistaloudellisen ennusteen ja muun talouden analyysin ja valmistelun tueksi tehtyjä, pääsääntöisesti yli suhdannejakson yltäviä tarkasteluja. Osa tarkasteluista toimii kansantalousosastolla tehtävän pidemmän aikavälin tarkastelun perustana. Raportissa on kuusi lukua.
Ensimmäisessä luvussa tarkastellaan Suomen talouden trendikasvua ja sen taustalla olevia tekijöitä, sekä talouskasvun taustalla olevien tekijöiden vaikutusta talouskasvun luonteeseen. Toisessa luvussa tarkastellaan finanssipolitiikan vaikutusta talouskasvuun kansainvälisen kirjallisuuden valossa. Kolmannessa luvussa tarkastellaan kansainvälisen kauppapolitiikan vaikutuksia Suomen talouteen.
Neljännessä luvussa esitetään monipuolinen arvio Suomen julkisen talouden kestävyydestä keskipitkällä ja pitkällä aikavälillä. Viides luku tarkastelee velkasuhteen kehitystä finanssipolitiikan sääntöjen valossa sekä esittää laskelmia siitä, mikä vaikutus korkojen nousulla ja ulkoisen turvallisuustilanteen muutoksella on julkisyhteisöjen talouteen. Kuudes luku esittää arvion ilmaston muutoksen vaikutuksesta julkiseen talouteen sekä arvioi vihreään siirtymään liittyviä investointeja ja niihin liittyviä rahoitustarpeita.
Kaikki raportissa esitetyt laskelmat perustuvat valtionvarainministeriön syksyn 2025 ennusteeseen, ellei laskelmien yhteydessä muuta mainita.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksetlooginen lukemisjärjesty
Geopolitiikka muuttaa toimintaympäristöä : Mitä tekee Suomi?
No full textGlobaali toimintaympäristö on muuttumassa. Aikakautta leimaavat kaupanesteet ja alueellinen blokkiutuminen. Uutta on se, että kansainvälinen kauppa ja investoinnit nähdään yhä useammin riippuvuuksia luovina ilmiöinä. Riippuvuudet ja niiden vähentäminen liittyvät myös siirtymään fossiilisista energialähteistä uusiutuviin energialähteisiin. Samalla kun siirtymä johtaa riippuvuuden vähentymiseen fossiilisia energialähteitä tuottavista maista, se lisää riippuvuuksia esimerkiksi tuulivoimaloissa ja aurinkopaneeleissa tarvittavissa kriittisissä raaka-aineissa.
Suomen välituotetuonnista noin neljännes voidaan katsoa haavoittuvaksi. Suurin osa tästä tuonnista tulee läntisen blokin maista. Vaikka itäisen blokin osuus haavoittuvasta tuonnista on viime vuosina laskenut voimakkaasti, osuus on edelleen merkittävä (n. 20 %).
Viimeisten vuosikymmenten aikana Suomen elinkeinopolitiikka on pitkälti pohjautunut markkinapuutteiden paikkaamiseen. Geopoliittiset jännitteet ja muiden maiden harjoittamat geotalouden toimet ovat tuoneet elinkeinopolitiikan perusperiaatteeseen uuden ulottuvuuden. Sen mukaan myös geotaloudelliset riskit voivat antaa perusteen taloutta koskeville politiikkatoimille.
Toimintaympäristön muutokseen kuuluu teollisuuspolitiikan paluu. Toisin kuin yleisessä elinkeinopolitiikassa, teollisuuspolitiikassa julkinen sektori tekee valintoja tuettavien toimialojen, yritysten ja teknologioiden suhteen. Koska valintoihin liittyy aina riski, teollisuuspoliittiset toimet on arvioitava huolellisesti. On kiinnitettävä erityistä huomiota siihen, että missä markkinapuute tai -ongelma on ja että toimenpiteellä ratkaistaan tätä puutetta. Lisäksi valintoja tehdessä tulee muistaa, että lupaavimmatkin alat sisältävät riskejä. Riskien mittakaava voi nousta pienelle maalle liian suureksi.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä
Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistymisen arviointi : Loppuraportti
No full textTyössä arvioitiin, miten Manner-Suomen maaseutuohjelmalla 2014–2022 onnistuttiin edistämään ja parantamaan sukupuolten tasa-arvoa ja yhdenvertaisuutta sekä alueellista tasa-arvoa ohjelman toiminta-alueella. Arvioinnin kohteena olivat kaikki maaseutuohjelman toimenpiteet. Työssä tehtiin dokumenttianalyysi, sähköisiä kyselyjä, asiantuntijahaastatteluja, tilastotarkastelu sekä validointityöpajoja.
Maaseutuohjelmassa ei asetettu suoria tavoitteita sukupuolten tai alueelliselle tasa-arvolle, eikä niitä edistämään ollut suunniteltu erityisiä toimenpiteitä. Ääneen lausuttujen tavoitteiden sekä systemaattisen seurannan puute vaikeuttivat tasa-arvo- ja yhdenvertaisuusvaikutusten syntymistä.
Maaseutuohjelma on onnistunut myönteisellä tavalla hidastamaan maaseudun alueellisen tasa-arvon heikentymistä. Toimenpiteillä on ollut erilaisia kytköksiä tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden edistämiseen. Hankkeilla (yhteistyö, palvelujen ja kylien kehittäminen, koulutus) ja erityisesti Leader-toiminnalla on vahvistettu laajasti eri ihmisryhmien, erityisesti nuorten osallistumista maaseudun kehittämiseen. Pääsääntöisesti lähtökohtana oli, että kaikki asukkaat hyötyvät kehittämistoimista. Yritystukien ja investointien vaikutukset kohdentuivat pääasiassa suoraan tuensaajalle.
Jatkossa tulisi vahvistaa tasa-arvon ja yhdenvertaisuuden näkökulmia nykytilan kartoituksessa, tavoitteissa ja valintakriteereissä ja kiinnittää huomiota marginalisoituneiden ryhmiin sekä ihmisvaikutusten arviointiin