Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
JYSE 2025 SERVICES : General Terms of Public Procurement in Service Contracts
No full textThe General Terms of Public Procurement (JYSE) are contract terms maintained by the Ministry of Finance. The terms take into account the contractual requirements laid down in the public procurement legislation to the extent possible in general terms. The general terms are intended to be used as standard contract terms in procurement contracts between contracting entities and suppliers and service providers. The general terms can be used to supplement the terms of the procurement contract itself.
Separate terms have been drafted for supplies and services:
- JYSE 2025 SUPPLIES
- JYSE 2025 SERVICES
The general terms of public procurement are used extensively, which has contributed to suppliers being aware of the terms and conditions that are applied in public procurement.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Digitalisaatio ja kehitys: tarkastelu Suomen kehityspolitiikan ja -yhteistyön pyrkimyksistä edistää inklusiivista digitalisaatiota
No full textDigitalisaatio ja kehitys -tarkastelu arvioi, miten Suomi on tukenut digitalisaatiota kehityspolitiikassaan ja kehitysyhteistyössään vuosina 2018–2024 ja millaisia vaikutuksia tällä tuella on ollut kestävän kehityksen tavoitteiden edistämiseen. Arviointi tarjoaa katsauksen saavutuksiin, haasteisiin ja tulevaisuuden suosituksiin Suomen roolista kansainvälisessä digitaalisessa kehityksessä.
Tarkastelun tavoitteena oli tuottaa tietoa Suomen digitaalisen kehitysyhteistyön tulevaisuuden vaihtoehdoista ja tähän mennessä saavutetuista vaikutuksista. Arviointi painottui EU- ja monenkeskiseen yhteistyöhön. Se perustui asiakirja-analyysiin, haastatteluihin, vertailututkimuksiin ja ennakointimenetelmiin.
Suomen merkittävimmät saavutukset perustuvat pitkäaikaiseen sitoutumiseen digitaaliseen kehitykseen. Arviointi osoittaa, että tuki on ollut merkityksellistä erityisesti kestävän kehityksen tavoitteiden, kuten sukupuolten tasa-arvon, talouskasvun ja infrastruktuurin edistämisessä. Tuki YK:n ja EU:n ohjelmille, kuten Global Digital Compact ja Global Gateway, on ollut keskeistä. Suomen vaikuttamistyö monenkeskisessä yhteistyössä on ollut vahvaa ja sen kautta on edistetty Suomelle tärkeitä teemoja, kuten tasa-arvoa ja osallisuutta. Näitä teemoja on edistetty muun muassa Generation Equality -kampanjan ja kansainvälisten kumppanuuksien kautta ja myös maatasolla, esimerkiksi Etiopian maanhallintarekisterin digitalisoinnin hankkeessa. Suomalaisen asiantuntemuksen hyödyntämisessä HAUS-kehittämiskeskuksen ja Finnfundin roolit ovat merkittäviä.
Digitalisaatioyhteistyön haasteita kuitenkin ovat pk-yritysten mobilisointi ja Suomen näkyvyys monenkeskisessä yhteistyössä. Myös investointivälineiden sopivuus ja rahoitusmallit kaipaavat kehittämistä. Arviointi suosittelee kohdennetumpaa strategiaa, digitaalisen kehityksen valtavirtaistamista, suomalaisten toimijoiden kannustamien parantamista, kansainvälisen brändin rakentamista sekä strategisen vuoropuhelun ja yhteistyön vahvistamista.Ei edusta ulkoministeriön virallista kantaa
Lainsäädännön arviointineuvoston vuosikatsaus 2024
No full textLainsäädännön arviointineuvosto antoi yhteensä 43 lausuntoa hallituksen esitysluonnoksista vuonna 2024. Arvioitavaksi valittiin pääasiassa taloudellisesti ja yhteiskunnallisesti merkittäviä hallituksen esitysluonnoksia. Tähän vuosikatsaukseen on koottu arviointineuvoston havaintoja lainvalmistelun laadusta vuodelta 2024 ja laajemmin havaintoja menneen toimikauden 2022–2025 ajalta.
Standardilausumien perusteella vuonna 2024 arvioitujen hallitusten esitysluonnoksille annettujen standardilausumien keskiarvoksi tuli 3,4 (5 on paras ja 1 huonoin), kun edellisvuonna keskiarvo oli 3,6. Esitysluonnoksen yleisin standardilausuma vuonna 2024 oli keskimmäinen lausuma. Huonointa lausumaa ei annettu kertaakaan. Yleisimmät kehityskohteet hallituksen esitysluonnoksissa pysyivät lähes ennallaan edellisvuosiin verrattuna. Eniten puutteita oli esitysten tekniseen ulkoasuun liittyvissä seikoissa, määrällisissä arvioissa, yritysvaikutusten sekä ihmisiin kohdistuvien vaikutusten arvioinnissa
Muut rikosprosessin sujuvoittamistoimet (vaihe 1) : Lausuntotiivistelmä
No full textOikeusministeriön lainsäädäntöhankkeen Muut rikosprosessin sujuvoittamistoimet vaiheessa 1 laadittiin virkatyönä luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laeiksi esitutkintalain, oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain ja oikeudenkäymiskaaren 11 luvun 3 b §:n muuttamisesta. Valmistelussa tehtiin yhteistyötä erityisesti sisäministeriön ja Poliisihallituksen kanssa.
Luonnos sisälsi ehdotuksia toimenpiteiksi, joilla sujuvoitettaisiin rikosprosessin eri vaiheita. Esitutkinnan osalta ehdotettiin muutoksia esimerkiksi asianomistajan yksityisen vaatimuksen selvittämiseen, rikosilmoituksen kirjaamiseen, esitutkinnan toimittamatta jättämiseen ja lopettamiseen sekä perusteluvelvollisuuteen. Erityisen laajoissa rikosasioissa olisi mahdollista käyttää yleistiedoksiantoa. Tuomioistuinvaiheessa ehdotettiin muutettavaksi tiedoksiantosääntelyä sekä laajennettavaksi kirjallista menettelyä ja poissaolokäsittelyä.
Luonnoksesta hallituksen esitykseksi saatiin yhteensä 40 lausuntoa. Lausuntokierros oli aikavälillä 26.5.–8.8.2025. Lausuntopyyntö ja siellä annetut lausunnot ovat nähtävissä Lausuntopalvelussa. Kaikki lausunnot ovat nähtävissä Hankeikkunassa (hankenumero OM060:00/2023).fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Valtioneuvoston kanslian (KPY 125) tilinpäätös 2024: Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat
No full textValtioneuvoston kanslian kirjanpitoyksikön vuoden 2024 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavista toteutumalaskelmista, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista. Valtioneuvoston kanslian kirjanpitoyksikön tilinpäätös sisältää myös Oikeuskanslerinviraston toimintakertomuksen. Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä raportoinnin ministeriön toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös sisäisen valvonnan arviointilausuman, kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvedot väärinkäytöksistä
Temporary protection for Ukrainians in Finland: present situation and outlook : Results of the survey
No full textFinland aims to prepare as thoroughly as possible for a situation in which conditions in Ukraine stabilise and temporary protection in the EU comes to an end. A study commissioned by the Ministry of the Interior examines the situation of Ukrainians currently in Finland, focusing especially on employment, future plans and the possibility of returning to Ukraine. Around 2,100 people responded to the survey conducted in summer 2025.
According to the results, integration has progressed, particularly due to relocation to municipalities and improved language skills. About 38% of respondents said they were able to work or study in Finnish. Despite this, employment remains difficult. Although most are actively seeking work, fewer than one in three have found employment.
Most respondents come from eastern Ukraine, either near the front line or from areas occupied by Russia. Willingness to return is low, as most consider their home regions unsafe.
The number of people planning to stay in Finland permanently has increased rapidly: 66% now intend to remain, compared to 51% in 2023 and 27% in 2022. Those who have moved to municipalities are less willing to return than those still living in reception centres. Family ties strongly influence the desire to stay. Those considering return hope for financial and practical support, such as help with housing, travel costs and assessing the situation in Ukraine.
When temporary protection ends, nearly half of respondents plan to apply for another residence permit, such as one based on work, study or family ties. However, 63% believe they will not meet the requirements for another permit after temporary protection ends. A small number are considering applying for asylum or staying in Finland without legal permission.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Kohti ihmisen ja planeetan yhteistä hyvinvointia : Suomen vapaaehtoinen maaraportti YK:n kestävän kehityksen toimintaohjelma Agenda2030:n toimeenpanosta
No full textYK:n jäsenmaat sopivat vuonna 2015 kestävän kehityksen tavoitteista, joista koostuvan Agenda2030-nimisen toimintaohjelman tavoitteena on köyhyyden poistaminen sekä kestävä kehitys, jossa ympäristö, talous ja ihminen otetaan tasavertaisesti huomioon. Suomi on sitoutunut Agenda 2030:n tavoitteiden toteuttamiseen vuoteen 2030 mennessä ja raportoi niiden toimeenpanon tilasta YK:lle kolmatta kertaa kesällä 2025 (maaraportti, Voluntary National Review, VNR). Tämä maaraportti valmisteltiin laajassa yhteistyössä ministeriöiden, kansainvälisten kumppaneiden, muiden sidosryhmien ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Raporttiin sisältyy sidosryhmien itsenäisesti tuottamia arvioita niin Suomen tilasta kunkin kestävän kehityksen tavoitteen osalta kuin yleisemminkin.
Viime vuosina Suomi on sijoittunut kärkeen Agenda2030:n toimeenpanon edistymisen kansainvälisessä arvioinnissa. Suomen vahvuuksia ovat korkea yhteiskunnallinen luottamus, toimiva demokratia, koulutus ja tasa-arvo. Eniten kehitettävää Suomella on ekologisessa kestävyydessä, erityisesti kulutus- ja tuotantomallien saamisessa kestävämmälle tasolle sekä tasa-arvon vahvistamisessa, jossa naisiin kohdistuva väkivalta on edelleen huolestuttavalla tasolla. Työtä on jatkettava johdonmukaisella politiikalla ja rakentamalla yhdessä, nojaamalla päätöksenteossa tutkittuun tietoon ja edistämällä kestävyyttä tarkastelemalla asioita kokonaisuuksina ja yhdessä. Hallituksen, eduskunnan ja nuorten yhteistyöllä ja toimintaan valmistavalla koulutuksella vahvistetaan tulevaisuuden kuvittelua ja kestävän ja sopeutumiskykyisen Suomen ja maailman edelleen rakentamista.looginen lukemisjärjestysnavigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksetJulkaisun erillisten liitteiden saavutettavuudessa puutteita
Maa- ja metsätalousministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 440) taloussääntö
No full textValtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 69 b §:n mukaan kirjanpitoyksiköllä on oltava taloussääntö, jonka kirjanpitoyksikkönä toimiva virasto tai laitos itse vahvistaa. Tämä taloussääntö tulee voimaan heti ja on voimassa toistaiseksi. Tämä taloussääntö kumoaa 22.1.2024 voimaan tulleen maa- ja metsätalousministeriön taloussäännön. Taloussäännön pohjana on valtioneuvoston yhteinen 2025 päivitetty taloussääntömalli.
Maa- ja metsätalousministeriön ja sen hallinnonalan tulosjohtamisessa sekä julkisen talouden suunnitelman, talousarvio- ja lisätalousarvioehdotuksen valmistelussa ja laadinnassa, valtion talousarvion toimeenpanossa, hallituksen vuosikertomuksen valmistelussa ja tilinpäätöskannanottojen valmistelussa sekä maa- ja metsätalousministeriön kirjanpitoyksikölle (KPY 440) kuuluvien tehtävien hoitamisessa, sisäisessä valvonnassa ja riskien hallinnassa noudatetaan tätä taloussääntöä.
Taloussääntöä noudatetaan soveltuvin osin työryhmissä ja neuvottelukunnissa, jotka toimivat ministeriön yhteydessä tai hoidossa. Taloussäännön määräyksiä noudatetaan myös kirjanpitoyksikön kautta kulkevien läpikulkuerien taloushallinnollisessa käsittelyssä
Liikenne- ja viestintäministeriö : Tilinpäätös vuodelta 2024
No full textLiikenne- ja viestintäministeriön kirjanpitoyksikön vuoden 2024 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavista toteutumalaskelmista, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista.
Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä raportoinnin ministeriön toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös sisäisen valvonnan arviointilausuman, kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvedot väärinkäytöksistä.Julkaisu on päivitetty 11.4.2025, s. 58
Avaruusstrategia 2030
No full textSuomen avaruusstrategia on uudistettu elinkeinoministeri Wille Rydmanin toimeksiannosta vastaamaan muuttunutta globaalia toimintaympäristöä. Strategian uudistamisessa on otettu huomioon toimialan ja teknologian murros sekä geopoliittisessa kentässä nousseet haasteet.
Avaruusalan voimakas kehittyminen Suomessa on tulosta pitkäjänteisistä panostuksista yritysten toimintaympäristöön, innovaatiotoimintaan ja tutkimukseen. Tämä menestys on valjastettava laajemmin kasvavan avaruustoiminnan hyödyntämiseen Suomen hyväksi.
Avaruusstrategia määrittelee Suomen avaruustoiminnan vision ja päämäärät vuoteen 2030. Strategian keskeisiä tavoitteita ovat avaruuspalveluiden hyödyntäminen yhteiskunnan eri sektoreilla, avaruustoimintaympäristön kehittäminen, toimintakyvyn vahvistaminen ja kansainvälisen yhteistyön lisääminen. Strategia korostaa avaruustalouden merkitystä, turvallisuus- ja puolustuspoliittisia näkökulmia sekä huoltovarmuuden tärkeyttä.
Strategian on valmisteltu avaruusasiain neuvottelukunnan pääsihteerin johdolla työryhmässä, johon osallistuivat työ- ja elinkeinoministeriö, liikenne- ja viestintäministeriö, sisäministeriö, puolustusministeriö, ulkoministeriö, valtioneuvoston kanslia, Business Finland, huoltovarmuuskeskus, liikenne- ja viestintävirasto Traficom sekä ilmatieteenlaitos. Strategiatyön ohjausryhmänä toimi avaruusasiain neuvottelukunta, jossa on nimitetyt jäsenet lisäksi opetus- ja kulttuuriministeriöstä, ympäristöministeriöstä, maa- ja metsätalousministeriöstä, Suomen akatemiasta, COSPAR-kansalliskomiteasta sekä puolustus- ja ilmailuteollisuus PIA ry:stä. Valmistelun yhteydessä on kuultu kansainvälisiä asiantuntijoita sekä suomalaisia avaruustoimijoita