Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Harvaan asuttujen alueiden turvallisuus 2025 : Tilanneraportti turvallisuudesta harvaan asutuilla alueilla
No full textTämän raportin tarkoitus on luoda kattava kokonaiskuva harvaan asuttujen alueiden turvallisuuden tilasta, keskeisistä turvallisuuden kehittämiskohdista, hyvistä käytännöistä ja turvallisuuden toimijaverkostosta. Turvallisuutta tarkastellaan erityisesti harvaan asutulla alueella asuvien ja oleskelevien näkökulmasta.
Raportissa kuvataan harvaan asuttujen alueiden väestökehitystä, monipaikkaista asumista, infrastruktuurin tilaa, hyvinvointipalveluita sekä turvallisuuspalveluja. Toimijoita käsitellään kokonaisturvallisuuden mallin mukaisesti eli huomioidaan niin viranomaiset, elinkeinoelämä, järjestöt ja kansalaiset turvallisuuden toimijoina.
Raportissa esitettyjen havaintojen osalta on laadittu seuraavat toimenpidesuositukset: Maaseudun ja harvaan asuttujen seutujen kehittämisessä tarvitaan poikkihallinnollista, sektorit ylittävää kokonaisturvallisuuden mallin mukaista toimintaa. Avointa keskustelua turvallisuuteen liittyvistä asioista tulee pitää yllä demokratian ja henkisen kriisinkestävyyden vahvistamiseksi. Haja-asutusalueiden vesi-infrastruktuurin turvallisuutta on parannettava. Huoltovarmuuden järjestelyt on turvattava. Turvallisuusviranomaisten sekä järjestöjen resurssit harvaan asutuilla alueilla on turvattava. Maaseudun kriittisen infrastruktuurin korjausvelkaa on lyhennettävä. Palveluita tulee kehittää monipaikkainen väestö huomioiden. Maaseudun paikallisyhteisöjen valmiuksia ja käytännön keinoja erilaisiin häiriö-, poikkeus- ja kriisitilanteisiin varautumiseksi sekä niissä toimimiseksi on vahvistettava. Nämä tukevat myös yhteisöjen arkea.
Sisällön kokoamisesta on vastannut Harvaturva-verkoston sihteeristö. Valmistelussa on hyödynnetty harvaturva-verkoston asiantuntijuutta ja kattavaa lähdeaineistoa. Tällä on osaltaan varmistettu laaja ja sektorirajat ylittävä yhteinen työskentely raportin laatimiseksi
Selvitys hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon järjestämisvastuun toteutumisesta 2024
No full textSosiaali- ja terveydenhuollon järjestämislain (612/2021) 31 §:n mukaisesti sosiaali- ja terveysministeriö laatii vuosittain valtakunnallisen selvityksen. Selvityksessä arvioidaan sosiaali- ja terveydenhuollon yhdenvertaista toteutumista ja rahoituksen tason riittävyyttä.
Hyvinvointialueet ovat järjestäneet sosiaali- ja terveydenhuollon väestön kannalta yhdenvertaisemmin ja lainmukaisemmin kuin aiemmin kuntien ollessa palveluiden järjestämisvastuussa. Perusterveydenhuollon kiireettömään hoitoon pääsy on nopeutunut, henkilöstöpula on helpottanut ja digitaaliset palvelut ovat yleistyneet. Kiireelliseen ja päivystykselliseen hoitoon pääsy toimii kaikkialla Suomessa hyvin. Samanaikaisesti on kuitenkin sosiaali- ja terveyspalveluja, joiden järjestäminen ei toteudu lainmukaisesti kuten esimerkiksi mielenterveysongelmia kokevien ja päihteitä käyttävien lasten ja nuorten sosiaali- ja terveyspalvelut sekä kaiken ikäisten erikoissairaanhoidon kiireetön hoito suhteessa lainsäädännön määräaikoihin.
Hyvinvointialueiden sosiaali- ja terveydenhuollon talouden ja toiminnan tietopohja on edelleen puutteellinen, jotta vertailukelpoinen arvio palvelukohtaisesta ja hyvinvointialuekohtaisesta rahoituksen tason riittävyydestä on mahdollista tehdä. Hyvinvointialueiden keskinäisestä sijoittumisesta valtakunnallisten sosiaali- ja terveydenhuollon tavoitteiden mittarien suhteen ei voi tehdä yksioikoisia tulkintoja johtuen sosiaali- ja terveydenhuollon tietopohjan puutteellisuudesta.
Hyvinvointialueiden alijäämien kattaminen hyvinvointialueilta edellytetyssä aikataulussa edellyttää useilla alueilla sopeutustoimenpiteitä, jotka saattavat vaarantaa lakisääteisten sosiaali- ja terveyspalveluiden järjestämisen. Tilanteeseen liittyvät riskit tulisi huomioida hyvinvointialueiden toiminnan ja talouden ohjauksessa esimerkiksi ennakollisella talouden ohjauksen menettelyllä.Julkaisu on päivitetty 31.3.2025, s. 10, 11, 14, 15, 17, 18, 19, 93, 114
Kaupunkien innovaatioekosysteemit : Valtion ja yliopistokaupunkien ekosysteemisopimusten (2021–2027) toteutuksen väliarviointi
No full textEkosysteemisopimukset (2021–2027) ovat osa Suomen kansallista kaupunki- ja tutkimus-, kehittämis- ja innovaatiopolitiikkaa (TKI). Niiden avulla vahvistetaan alueellisia innovaatioekosysteemejä tukemalla paikallisia vahvuuksia ja erikoistumisaloja. Tämän väliarvioinnin tavoitteena on ollut muodostaa kokonaiskuva 16 sopimuksen toteutuksesta ja kansallisesta toimintamallista. Tarkoituksena on ollut tarjota eväitä sopimusten loppukauden toteutukseen. Väliarvioinnin perusteella ekosysteemisopimuksille asetetut tavoitteet vastaavat hyvin alueiden tarpeisiin ja ovat edelleen ajankohtaisia. Sopimusten tavoitteet ja painopisteet on koettu pääosin osuvina ja hyvinä, ja ne ovat fokusoineet kehittämistyötä. Tarvetta fokusoinnille nähdään kuitenkin edelleen. Sopimukset ovat tuottaneet huomattavaa lisäarvoa, kuten resurssien parempaa kohdentamista, yhteistyön syventämistä ja kaupunkien roolin vahvistumista TKI-toiminnassa.
Toteutuksessa on tähän mennessä vahvistettu yhteistyöverkostoja ja luotu edellytyksiä laajemmille vaikutuksille. Sopimusten toimintamallia pidetään haastavana erityisesti rahoituksen hallinnoinnin ja joustavuuden puutteen takia. Paikalliset toimintamallit ovat silti tukeneet sopimusten toteutusta, ja toteutuksen organisointi on onnistunut monilla alueilla. Suosituksissa painotetaan sopimusten roolin selkiyttämistä osana kansallista TKI-strategiaa, yrityslähtöisyyden ja laajemman yhteistyön vahvistamista sekä rahoituspohjan laajentamista korkean tavoitetason hankekokonaisuuksien rakentamiseksi ja laajempien vaikutusten aikaansaamiseksi
Fossiilittoman jouston työryhmän loppuraportti
No full textPääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman yhtenä tavoitteena on sähkön toimitusvarmuutta parantavan kapasiteettimekanismin luominen. Ympäristö- ja ilmastoministeri Mykkänen linjasi keväällä 2024, että työ- ja elinkeinoministeriö (TEM) aloittaa EU:n sähkömarkkinauudistuksessa määritellyn fossiilittoman jouston tukimekanismin valmistelut ensimmäisenä askeleena kapasiteettihaasteiden ratkaisemiseksi, minkä jälkeen voidaan selvittää mahdollisia jäljelle jääneitä haasteita. TEM asetti 10.9.2024 kansallisen laaja-alaisen työryhmän pohtimaan mallia fossiilittoman jouston tukimekanismin toteuttamiseksi.
Työryhmän raportissa kuvataan tiiviisti toimeksiannon tausta, nykytila ja alustava arvio tukimekanismilla hankittavan kapasiteetin määrästä, minkä jälkeen käsitellään työryhmän ehdottaman mallin osa-alueita. Työryhmä katsoo, että tuen tulee olla tarjouskilpailuun perustuva investointituki, jota voi saada mikä tahansa teknologia, joka kykenee täyttämään tekniset vaatimukset. Raportissa otetaan kantaa myös tuen takaisinperinnän mahdollistavaan vähimmäisvelvoitemalliin, tarjouskilpailun pisteyttämiseen sekä mekanismin rahoitukseen.
Työryhmällä ei ollut mahdollisuutta arvioida ehdotusten valtiontukivaikutuksia tai -sopivuutta perusteellisesti. Valtiontukiin liittyviä kysymyksiä on selvitettävä jatkovalmistelussa sekä Euroopan komission kanssa käytävissä valtiontukikeskusteluissa
Aloite- ja kuulemisjärjestelmien kehittäminen : Arviomuistio
No full textMuistiossa arvioidaan kansalaisaloitejärjestelmän sekä muiden aloite- ja kuulemisjärjestelmien kehittämistarpeita. Muistion valmistelu perustuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan. Arviointi tehtiin parlamentaarisesti ja hallintorajat ylittävän asiantuntijatyöryhmän valmistelun perusteella.
Arvion mukaan kansalaisaloitejärjestelmään tai hyvinvointialuealoite- tai kuntalaisaloitejärjestelmään ei liity ajankohtaista tarvetta uudistaa sääntelyä. Sen sijaan muistiossa ehdotetaan, että aloitteiden käsittelyn seurantaa kehitetään kustannustehokkailla ratkaisuilla. Hyvinvointialueiden ja kuntien aloiteviestintää ehdotetaan myös lisättäväksi.
Lainvalmistelun kuulemisopas uudistetaan tällä hallituskaudella laaja-alaiseen valmisteluun perustuen. Opas vastaa esimerkiksi tarpeeseen lisätä valmistelun avoimuutta ja vaikutusten arviointia. Muistiossa kannustetaan soveltamaan uutta opasta ja ottamaan sidosryhmien ja kansalaisten kuuleminen jatkossakin huomioon valtioneuvoston digitaalisia palveluja kehitettäessä.
Kuuleminen perustuu kunnissa ja hyvinvointialueilla erityisesti asukkaiden osallistumisoikeuksiin. Arvion mukaan nykyinen sääntely antaa kunnille ja hyvinvointialueille riittävät lähtökohdat ottaa asukkaat osaksi valmistelua. Kuntia ja hyvinvointialueita suositellaan esimerkiksi lisäämään päätöksenteon kansalaislähtöisyyttä
Rapid and portable field detection for chemical weapons
No full textThe detection of chemical and biological threats is critical for global security. Current methods face limitations in portability, speed, and field deployment. Surface-enhanced Raman scattering (SERS) offers an alternative, but its practical applications are hindered by the limited signal enhancement of conventional substrates and the bulkiness of traditional Raman instruments. Here, we develop and optimize designer plasmonic nanostructures as SERS substrates for use with a portable Raman spectrometer. We demonstrate the effectiveness of this system by detecting dipicolinic acid (DPA), a biomarker for anthrax spores, at picomolar concentration. Additionally, the detection of thiodiglycol (TDG), a simulant for sulfur mustard gas, at the nanomolar concentration demonstrated the applicability of the developed system for chemical threat monitoring. While the detection of dimethyl methylphosphonate (DMMP) was challenging, our results provide insights into further optimizations. The findings from this work lay the groundwork for further advancements in SERS-based detection technologies, expanding their potential for chemical and biological threat detection, environmental monitoring, and beyond. This research highlights the transformative potential of portable, ultrasensitive SERS platforms for enhancing public safety and resilience in the face of emerging threats.This publication is part of the implementation of research funding of the Scientific Advisory Board for Defence (MATINE). (www.defmin.fi/matine) The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Defence Ministry
Viittomakielibarometri 2024
No full textViittomakielibarometri 2024 -kansalaiskyselyllä selvitettiin suomalaista ja suomenruotsalaista viittomakieltä käyttäviltä, miten kielelliset oikeudet ovat heidän kohdallaan toteutuneet. Ensimmäinen vastaava tutkimus toteutettiin vuonna 2020.
Suomessa on 3 000 viittomakieltä tai viitottua puhetta käyttävää henkilöä, jotka ovat oikeutettuja yhteiskunnallisiin lakisääteisiin tulkkauspalveluihin. Heistä noin sata käyttää suomenruotsalaista viittomakieltä. Barometritutkimus kohdistettiin erityisesti niihin 623 täysi-ikäiseen henkilöön, jotka ovat väestötietojärjestelmään ilmoittaneet äidinkielekseen suomalaisen tai suomenruotsalaisen viittomakielen.
Noin 70 %:ssa viittomakielisten asioimistilanteista viranomainen tai julkisen palvelun toimihenkilö ei toimi lainsäädännön edellyttämällä tavalla, ja asiakas joutuu tilaamaan tulkin viranomaisen puolesta. Suomenruotsalaista viittomakieltä käyttävillä tulkkien saatavuus on tätäkin heikompaa. Takaisinsoittopalvelut muodostavat puolestaan kaikille ei-kuuleville henkilöille ylivoimaisen esteen erilaisiin palveluihin ja hoitotoimenpiteisiin pääsemisessä.
Lähes kaikki (96 %) barometriin osallistuneista pitävät kielellisiä oikeuksia tärkeinä tai erittäin tärkeinä. Syrjintäkysymyksissä käännytään entistä aktiivisemmin eri viranomaisten ja toimihenkilöiden puoleen: yhteydenottojen määrä on kaksinkertaistunut edelliseen barometrikyselyyn verrattuna.
Viittomakielibarometri 2024 – Tiivistelmä suomalaisella viittomakielellä (YouTube)</a
Valtioneuvoston taloussääntömalli 2025
No full textMinisteriöiden kirjanpitoyksiköillä on oltava taloussääntö, jossa määrätään kirjapitoyksikön taloudenhoitoa koskevista asioista. Taloussäännöt laaditaan Valtiokonttorin määräyksen mukaisesti ja siinä esitettyä lukujaottelua ja sisältövaatimuksia noudattaen.
Valtioneuvoston yhteinen taloussääntömalli korvaa aiemmin vuonna 2023 valtioneuvoston yhteisessä julkaisuarkistossa (Valto) julkaistun valtioneuvoston taloussääntömallin. Taloussääntömalliin on lisätty Valtiokonttorin määräyksen (VK/3106/2024) mukaisesti kaksi uutta lukua talouspakotteiden huomioimiseen liittyen (luvut 4. ja 6.2), tehty Valtiokonttorin määräyksen (VK/126615/00.00.00.01/2021) mukaiset muutokset koskien investointien suunnittelua ja seurantaa (luku 3.8) sekä päivitetty Valtiokonttorin ohjeen (VK/3502/2024) mukaisesti maksuaikakorttien vaihtumisesta aiheutuneet muutokset (luku 5.4). Lisäksi on tehty muita yksittäisiä muutoksia.
Mallitekstinä toimivat tekstiosiot ovat ministeriöiden vapaasti hyödynnettävissä. Mallin tavoitteena on vähentää ministeriöissä tehtävää päällekkäistä taloussääntöihin liittyvää valmistelutyötä ja yhtenäistää taloushallinnon käytäntöjä. Ministeriöiden on tietyiltä osin täydennettävä tekstiosioita omilla, ministeriökohtaisilla tekstiosuuksilla esimerkiksi ministeriöiden alaisia virastoja tai rahastoja koskevissa asioissa
Country-led evaluation to achieve the 2030 Agenda and the Sustainable Development Goals : A guide for evaluation commissioners, managers and evaluators
No full textThis guidebook – co-produced by the Development Evaluation, Ministry for Foreign Affairs of Finland, The German Institute for Development Evaluation (DEval), IDEAS, and UNICEF – provides a step-by-step guide on conducting evaluations of the Sustainable Development Goals (SDGs) and the 2030 Agenda for Sustainable Development. It emphasizes the role of national governments in steering the evaluation process in a participatory way. Building on examples and lessons from several countries around the world, it aims to serve as a practical, hands-on resource for evaluation commissioners, managers and evaluators.
This second edition of the guide:
• Identifies key 2030 Agenda and SDG evaluation characteristics and approaches.
• Lays out the main steps involved in initiating, scoping, designing, conducting and using a 2030 Agenda and SDG evaluation.
• Discusses the ways in which the 2030 Agenda and SDG evaluation processes and results can be used to inform policy and support national progress on sustainable development.
• Provides key guidelines to ensure SDG evaluations influence in high-level decision-making.
• Looks at how 2030 Agenda and SDG evaluation can be integrated into national monitoring and evaluation systems.
• Shows how 2030 Agenda and SDG evaluation can enrich or complement Voluntary National Review (VNR) reporting
Sosiaali- ja terveydenhuollon digitalisaation pitkän aikavälin mahdollisuudet : Työryhmän loppuraportti
No full textTämä dokumentti kuvaa työryhmän ehdotukset koskien sosiaali- ja terveydenhuollon tiedonhallinnan ja digitalisaation työnjakoa valtion ja hyvinvointialueiden välillä. Ehdotusten tavoitteena on tunnistaa ne tiedonhallinnan ja digitalisaation osa-alueet, joiden valtakunnallinen toteuttaminen mahdollistaa toiminnan muotoja, jotka eivät olisi mahdollisia tai olisivat vaikeasti toteutettavia puhtaasti hyvinvointialuekohtaisessa ICT-rakenteessa. Näitä mahdollisuuksia liittyy ennen kaikkea alue- ja sektorirajat ylittäviin ja monialaisiin toimintamalleihin sekä perustason digitaaliseen asiointiin