Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Nuoret, rauha ja turvallisuus : Suomen kansallinen toimintaohjelma 2025–2028
No full textYK:n turvallisuusneuvoston vuonna 2015 hyväksymä päätöslauselma 2250 ”Nuoret, rauha ja turvallisuus” ja sitä seuranneet päätöslauselmat 2419 (2018) ja 2535 (2020) tunnistavat nuorten myönteisen ja aktiivisen roolin konfliktien ehkäisyssä ja ratkaisemisessa, rauhanrakentamisessa sekä väkivaltaisen ekstremismin ehkäisemisessä. Jäsenmaiden tulee ottaa nuorten tarpeet ja näkökulmat huomioon sekä lisätä nuorten osallistumista päätöksentekoon ja rauhanprosessien kaikkiin vaiheisiin.
Suomen toinen kansallinen toimintaohjelma YK:n turvallisuusneuvoston Nuoret, rauha ja turvallisuus -päätöslauselman toimeenpanemiseksi on laadittu yhdessä aktiivisten nuorten ja nuorisojärjestöjen, valtionhallinnon, tutkimuslaitosten ja kansalaisyhteiskunnan kanssa. Toimintaohjelmassa on viisi painopistettä: osallistuminen, ennaltaehkäisy, kumppanuudet, suojelu sekä aseistariisunta, kotoutuminen ja integroituminen takaisin yhteiskuntaan. Tavoitteet ja toimet koskevat paitsi Suomen toimintaa kotimaassa, myös kansainvälisesti.
Toimintaohjelmaa toimeenpanevat eri hallinnonalat sekä kansalaisyhteiskunnan toimijat. Toimintaohjelman toimeenpanoa seurataan seurantaryhmässä, ja toimeenpanosta raportoidaan eduskunnalle toimintakauden puolivälissä ja lopussa.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
”Háliidan, ahte mu álbmoga eallin buorrána” : Coahkkáigeassu sámiid duohtavuohta- ja soabadankommišuvnna evttohusain
No full textStáhtaráđđi ásahii sámiid duohtavuohta- ja soabadankomišuvnna ovttas sámedikkiin ja nuortalaččaid siidačoahkkimiin jagis 2021. Dan bargun lei dovdát ja ja árvvoštallat historjjálaš ja dáláš vealaheami, maiddái assimilašuvdnapolitihka, ja rivttiid loavkašuhttima, ja čielggadit, mo dát váikkuhit ain. Komišuvnna galggai evttohit, mo oktavuođa stáhta ja sámiid gaskkas sáhtášii ovddidit. Bargun lei maiddái lasihit diđolašvuođa sámiin Suoma eamiálbmogin. Komišuvdna gávnnaha, ahte sápmelaš kultuvra ja eallindilli gáržot sohkabuolvvas nubbái. Komišuvnna gullan sápmelaččat ja dasa raporteren áššedovdit bukte seammá dieđu: sámeservodagat leat hui fuolas boahttevuođasteaset. Sámiid árbevirolaš ealáhusaid eallindilli gáržu go dálkkádatnuppástus ovdána, industriijalaš eanangeavahanhámit, turisma ja millitárašuvdna lassánit. Sámegielat leat šaddan eanet áitatvuložin, mas fuolatkeahttá Suomas hállojuvvon anáraš-, nuortalaš- ja davvisámegiella leat ain maiddái eatnigielat ja ealáskit. Komišuvdna buktá raporttastis ovdan sámeservodagaid máŋggagielatvuođa, máŋggakultuvrralašvuođa ja ahte dat leat badjel rájáid, oktan sámi álbmogin njealji riikkas. Komišuvdna dahká raporttastis máŋggaid evttohusaid sámiid sajádaga buorideami várás ja deattuha Suoma guovtti álbmoga, sápmelaččaid ja suopmelaččaid, eatnamiidda vuođđuduvvon stáhtan.Dát almmustahttin lea ollašuhtton oassin barggus sámiid duohtavuođa- ja soabadankomišuvnnas, man stáhtaráđđi lea ásahan. Almmustahttima sisdoalus vástida sámiid duohtavuohta ja soabadankomišuvdna, iige deakstasisdoallu vealttakeahttá ovddas stáhtaráđi oainnu.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Rekrytointitukikokeilun loppuarviointi
No full textTyö- ja elinkeinoministeriö toteutti vuosina 2022–23 yksinyrittäjien rekrytointitukikokeilun. Kyseessä oli satunnaistettu kokeilu, jossa koeryhmälle tarjottiin mahdollisuus saada 50 % palkkakustannuksista kattavaa tukea enintään 10 000 euroon asti. Kokeilun kohderyhmänä oli yritykset, joilla ei ollut edeltävien 12 kuukauden aikana ulkopuolisia työntekijöitä ja joiden liikevaihto vuonna 2021 oli 15 000–1milj. €.
Tuki lisäsi koeryhmässä työnantajaksi ryhtyvien osuutta 0.6 %-yksikköä. Vaikutus jäi osittain pysyväksi: vuosi tuen päättymisen jälkeen vaikutus työnantajien osuuteen oli 0,4 %-yksikköä joka on noin 7 % kontrolliryhmän keskiarvosta. Myös palkkasumma ja työntekijämäärä kasvoivat tuen myötä, mutta vaikutus palkkasummaan tuen päättymisen jälkeen jäi pieneksi. Tutkimuksessa ei havaittu vaikutuksia liikevaihtoon, voittoon tai yrittäjien tuloihin. Suurin osa palkatuista työntekijöistä oli työssä rekrytointituella tuettua työsuhdetta edeltävän kuukauden aikana ja tuki lisäsi tämän ryhmän työntekijöiden palkkaamisen todennäköisyyttä.
Kustannus yhdestä uudesta pysyvästä työnantajayrityksestä oli noin 27 300 euroa. Koko 30 kuukauden seurantajaksolla yksi tukieuro tuotti noin 2,3 euron verran lisää työpanosta tuettujen yritysten joukossa. Tuen kokonaistaloudellinen merkitys arvioidaan lyhyellä aikavälillä kuitenkin pieneksi johtuen mm. syntyvien työpaikkojen rajallisesta määrästä
Lausuntoyhteenveto : Luonnos valtioneuvoston periaatepäätökseksi kansallisesta ohjelmasta demokratian ja osallistumisen edistämiseksi (demokratiaohjelma)
No full textPääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman linjausten mukaan hallitus valmistelee ja toimeenpanee kansallisen ohjelman demokratian ja osallistumisen edistämiseksi (demokratiaohjelma). Oikeusministeriö on asettanut poikkihallinnollisen virkamiestyöryhmän valmistelemaan demokratiaohjelmaa ja koordinoimaan sen toimeenpanoa valtioneuvostossa. Työryhmä on valmistellut luonnoksen valtioneuvoston periaatepäätökseksi demokratiaohjelmasta sekä sitä taustoittavan aineiston.
Oikeusministeriö pyysi lokakuussa 2024 sidosryhmien lausuntoja luonnoksesta periaatepäätökseksi ja sitä taustoittavasta aineistosta. Lausuntopyyntö julkaistiin lausuntopalvelu.fi:ssä 14.10.2024 ja lähetettiin 484 taholle. Lausuntoja voivat antaa muutkin kuin lausuntopyynnön jakelussa mainitut. Määräaikaan (22.11.2024) mennessä lausuntonsa antoi yhteensä 117 tahoa.
Käsillä olevassa raportissa esitetään yhteenveto lausuntopalautteesta jäsenneltynä koko periaatepäätöstä koskevaan yleiseen palautteeseen sekä luku- ja tavoitelinjauskohtaiseen palautteeseen. Lisäksi esitetään yhteenveto periaatepäätöstä taustoittavaa aineistoa koskevasta lausuntopalautteesta. Raportin liitteenä on luettelo kaikista lausunnonantajista.
Lausuntopalautetta on tarkoitus hyödyntää paitsi periaatepäätöksen valmistelussa, myös demokratiaohjelman toimeenpanosuunnitelman laadinnan tukena
Valtionavustuskäytänteiden uudistaminen : Ehdotuksia valtionapuviranomaisille
No full textValtionavustustoiminnan yhteistyöryhmä asetti jaoston valmistelemaan ehdotusta valtionavustuskäytänteiden uudistamiseksi valtionapuviranomaisissa. Ehdotuksen valmistelu perustui pääministeri Petteri Orpon hallituksen kehysriihen 2024 päätökseen, joka otettiin myös osaksi valtioneuvoston periaatepäätöstä kansalaisjärjestöstrategiasta.
Valtionavustuskäytänteiden uudistamisjaosto ehdottaa, että valtionapuviranomaiset jatkavat menettelytapojen kehittämistä ja yhdenmukaistamista, myöntävät monivuotisia yleisavustuksia sekä lisäävät järjestöjen EU-hankkeiden osarahoittamista. Lisäksi jaosto ehdottaa järjestöjen hallinnollisen taakan kertaluonteista mittaamista valtionavustuskäytänteiden uudistamiseksi sekä mittauksen toistamista seurantaa ja arviointia varten.
Valtionavustuskäytänteiden uudistamisjaosto valmisteli ehdotuksensa olemassa olevan tietoperustan varaan ja tekemällä hallintorajat ylittävää yhteistyötä. Jaosto keräsi kahdesti myös sidosryhmäpalautetta. Ehdotus luovutettiin valtionavustustoiminnan yhteistyöryhmälle syyskuussa 2025.
Valtionapuviranomaiset jatkavat ehdotusten arviointia. Ehdotusten toteuttaminen perustuu valtionapuviranomaisten harkintaan. Valtionavustuskäytänteiden uudistamista perustelee tavoite vähentää hallinnollista taakkaa ja lisätä valtionavustustoiminnan vaikuttavuutta, kuten kansalaisjärjestöstrategia linjaa.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Saamelaisten oikeudet ja yhdenvertaisuus – miksi saamelaisten aseman vahvistaminen synnytti vastaliikkeen 1990-luvun alussa? : Selvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle
No full textSuomessa 1990-luvun alussa vireille tulleet saamelaisten oikeusaseman vahvistamiseen tähtäävät laki- ja eräät muut hankkeet herättivät saamelaisalueen pääväestön keskuudessa voimakasta vastarintaa. Kovimman vastustuksen kohteeksi joutui kulttuuri-itsehallintoa koskeva lakikokonaisuus. Selvitys pyrkii vastaamaan kysymykseen, miksi saamelaisten oikeuksia noustiin vastustamaan ja miten hankkeiden vastustajat ymmärsivät kansalaisten yhdenvertaisen kohtelun vaatimuksen. Selvityksen tulosten mukaan hankkeita vastustettiin pääasiassa siitä syystä, että niiden uskottiin lisäävän saamelaisten oikeuksia perinteisissä elinkeinoissa sekä maa- ja vesialueiden ja luonnonvarojen käyttämisessä muun väestön oikeuksien kustannuksella. Vastarinnan toisena pääsyynä oli pelko oman yhteiskunnallisen valta-aseman menettämisestä ja saamelaisten vaikutusvallan lisääntymisestä. Hankkeiden vastustajat tukeutuivat perinteiseen tulkintaan yhdenvertaisuuden vaatimuksesta katsoen, että voimassa olevat lait turvaavat saamelaisille jo samat oikeudet kuin muullekin väestölle, eikä saamelaisten oikeusasemaa kohentavia lakeja ole siksi tarpeen säätää. Kiistely saamelaisten kulttuuri-itsehallintolaeista lamaannutti 1990-luvun alussa hyvään alkuun päässeen saamelaisten oikeusaseman kehityksen. Vielä nykyisinkin vellovan saamelaisuuden määrittelyä koskevan kiistan juuret ovat itsehallintolakien käsittelyssä eduskunnassa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston asettaman saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Julkaisun sisällöstä vastaa tiedon tuottaja, eikä tekstisisältö välttämättä edusta komission eikä valtioneuvoston näkemystä
Paikantamisen perustan ja peruspaikkatietojen strategia 2025–2035
No full textMaa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan vastuulla olevan paikantamisen perustan ja peruspaikkatietojen tuottamisen tehtäväkokonaisuuden tavoite on tukea valtakunnallista paikkatietojen sijainnillista yhteentoimivuutta ja tarjota toimialariippumaton ja yleiskäyttöinen maaston näkyviä muotoja ja kohteita yleispiirteisesti kuvaava peruspaikkatietojen tuote- ja palvelukokonaisuus. Tässä strategiassa kuvataan nykyinen toimintaympäristö ja siihen välittömästi kohdistuvat merkittävimmät muutostekijät. Strategiassa esitettyjen linjausten ja toimenpiteiden avulla tehtäväkokonaisuutta ohjataan sellaiseen tavoitetilaan, joka on kustannustehokas ja tarkoituksenmukainen yhteiskunnan yleisten tarpeiden kannalta. Tavoitetilassa keskeistä on huolehtia paikantamisen perustasta ja sen ylläpitoon tarvittavasta geodeettisesta infrastruktuurista, menetelmistä ja osaamisesta. Tavoitteena on myös, että valtakunnasta on jatkossakin hallitusti avoimesti saatavilla peruspaikkatietotuotteita ja -palveluja, jotka jättävät tilaa lisäarvopalveluille ja mahdollistavat yritysten liiketoiminna
Teledirektiivin täytäntöönpanon seuranta
No full textLiikenne- ja viestintäministeriö antoi marraskuussa 2024 Liikenne- ja viestintävirastolle toimeksiannon koota seurantatietoa sähköisen viestinnän verkkoja ja palveluja koskevan ns. teledirektiivin täytäntöönpanon yhteydessä 2020 tehtyjen säädösmuutosten vaikutuksista ja niiden taustalla olevien tavoitteiden toteutumisesta. Samassa yhteydessä täytäntöönpantuun audiovisuaalisia sisältöjä koskeva sääntelyyn (ns. AVMS- direktiivi) liittyvät lakimuutokset eivät sisältyneet tähän seurantahankkeeseen.
Seurantaraportissa kuvataan säädösmuutosten taustalla olleita tavoitteita, keskeisiä säädösmuutoksia, havaintoja toteutuneista vaikutuksista ja verrataan niitä etukäteisarvioihin sekä esitetään arvioita säädösmuutosten toimivuudesta. Raportin loppuun on koottu seurantatietojen pohjalta tehtyjä johtopäätöksiä ja kehitysehdotuksia. Liikenne- ja viestintäviraston seurantatyötä on ohjannut Liikenne- ja viestintäministeriön virkamiehistä koostunut ohjausryhmä, joka on laatinut raportin tiivistelmän ja raportin lopussa olevat johtopäätökset ja kehittämisehdotukset.
Raporttiin koottujen seurantatietojen perusteella säädösmuutoksilla ei ole ollut merkittäviä ennakoimattomia vaikutuksia. Kaikista muutetuista säännöksistä ei ole vielä kansallista soveltamiskokemusta. Säädösmuutosten voidaan yleisesti sanoa vieneen viestintämarkkinoiden kehitystä teledirektiivillä ja kansallisilla muutoksilla tavoiteltuun suuntaan, mutta muutosten konkreettiset vaikutukset Suomessa eivät ole olleet erityisen suuria
Economic Survey : Autumn 2025
No full textFinland’s GDP grew last year by 0.4 per cent at an annual level, and the economic recovery continues. Consumption will be boosted by the slowdown in inflation, declining interest rates and income tax reductions. Recovery of the construction sector, the energy transition and defence materiel purchases will increase investments. Growth in the economy is slowed down by the US tariff increases and the general uncertainty. GDP will grow by 1.0% in 2025, by 1.4% in 2026 and 1.7% in 2027. Employment will grow only in 2026 and 2027 as economic growth picks up. Unemployment will fall from 9.4% in 2025 to 8.4% in 2027.
General government finances are weighed down this year by the weak current situation and the slow economic growth. The economic growth forecast for the next few years and the Government’s adjustment measures will have only a moderate decreasing impact on the deficit, as defence investments, health and welfare service and debt servicing costs will increase expenditure. The general government deficit is 4.3 per cent of GDP this year and will decrease to around 3.6 per cent in 2026 and to around three per cent at the end of the outlook period. The debt ratio will momentarily stabilise in 2027, after which it will take an upward turn again and exceed 90 per cent in 2029.
View Economic Survey, Autumn 2025 as an online publication on the Ministry of Finance's website.Publication was updated on 23th September 2025, p. 116.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible
Kuluttajaluottodirektiivin ja kuluttajaoikeusdirektiivin muutosdirektiivin (rahoituspalvelujen etämyyntisäännökset) täytäntöönpano : Työryhmän mietintö
No full textKuluttajaluottodirektiivin sekä kuluttajaoikeusdirektiivin muutosdirektiivin täytäntöönpanemiseksi mietinnössä ehdotetaan muutoksia kuluttajansuojalain 6, 6 a ja 7 lukuun sekä kolmeentoista muuhun lakiin.
Kuluttajansuojalain 6 ja 6 a lukuun lisättäisiin säännökset niin sanotusta peruuttamistoiminnosta. Lisäksi lain 6 a luvun säännöksiä tiedonantovelvollisuudesta ja peruuttamisoikeudesta täydennettäisiin sekä lukuun lisättäisiin säännökset niin sanottujen riittävien selvitysten antamisvelvollisuudesta sekä verkkorajapintoja koskevasta lisäsuojasta.
Kuluttajansuojalain 7 luvun soveltamisala laajennettaisiin kattamaan myös korottomat ja kuluttomat kuluttajaluotot. Uusia säännöksiä sekä täsmennyksiä ehdotetaan muun muassa tiedonantovelvollisuuteen, kuluttajaluottojen mainonnassa annettavaan varoitukseen, peruuttamisoikeuteen, luottokelpoisuuden arviointiin sekä neuvontapalveluihin ja luotonantajalta ja luotonvälittäjältä edellytettävään asiantuntemukseen liittyen. Lukuun lisättäisiin säännökset myös sopimusoikeudellisista seuraamuksista luotonantajan laiminlyödessä velvollisuuttaan arvioida kuluttajan luottokelpoisuus.
Mietinnössä ehdotetaan rekisteröintivelvollisuuden laajentamiseksi muutoksia eräiden luotonantajien ja luotonvälittäjien rekisteröinnistä annettuun lakiin sekä säädettävän uusi laki kuluttajansuojalain 7 luvun soveltamisalaan kuuluvien kuluttajaluottojen välittäjistä