Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Hallituksen tasa-arvo-ohjelma 2024–2027
No full textHallituksen tasa-arvo-ohjelma 2024–2027 perustuu pääministeri Orpon hallitusohjelmaan Vahva ja välittävä Suomi. Tasa-arvo-ohjelma kokoaa yhteen hallituksen toimenpiteitä sukupuolten tasa-arvon edistämiseksi ja syrjinnän poistamiseksi sekä täsmentää ja tuo konkretiaa hallitusohjelman merkittävimpiin tasa-arvopoliittisiin kirjauksiin. Ohjelmaa ovat viitoittaneet myös Suomen kansainväliset sitoumukset ja velvoitteet, sidosryhmien kuulemistilaisuus ja ministeriöiden välinen yhteistyö.
Tasa-arvo-ohjelmassa on 50 toimenpidettä. Ohjelma koostuu kuudesta teemasta: koulutus, työelämä, sukupuolten tasapuolinen osallisuus ja edustus, naisiin kohdistuva, lähisuhde- sekä muu väkivalta, sukupuolten tasa-arvon edistäminen Euroopan unionissa ja kansainvälisessä toiminnassa sekä tasa-arvopolitiikan institutionaaliset rakenteet. Toimenpiteissä painottuvat naisiin kohdistuvan ja lähisuhdeväkivallan ehkäisy. Lisäksi aiempaa vahvemmin mukana ovat miesten ja poikien tasa-arvohaasteet.
Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi ohjelman seurantaa ja kukin ministeriö vastaa toimenpiteistä omalta osaltaan. Ohjelman toteutumisesta raportoidaan hallituskauden lopussa
The Cultural Policy Report
No full textThe Cultural Policy Report is a long-term strategy and action plan for this area of social policy, prepared in accordance with Prime Minister Petteri Orpo's government program and submitted to Parliament by the government.
The report addresses the preservation, renewal, and vitality of the cultural foundation, as well as the operational conditions of the cultural and creative sectors, to enhance their societal impact. The time horizon of the report extends into the 2040s.
The report presents a vision for cultural policy, divided into four objectives. These objectives are based on an assessment of the most likely developments that will have the greatest impact on the future of cultural policy. To achieve these objectives, the necessary common guidelines and measures have been outlined, based on a comprehensive situation analysis derived from extensive research and statistical data, expert opinions, public discussions, and hearings
Selvitys huippu-urheilu -järjestelmän kehittämiseksi
No full textMinisteri Bergqvist käynnisti 9.9.2024 ministeriön virkatyönä selvitystyön nykytilanteesta ja tarvittavista muutoksista, joilla suomalaista huippu-urheilumenestystä voitaisiin parantaa. Ministeriö on syksyn 2024 aikana kuullut laajasti eri tahoja huippu-urheilumenestyksen suunnan kääntämiseksi.
Jatkotyöstettäviä vaihtoehtoja on kolme, joissa kaikissa huippu-urheilujärjestelmää terävöitetään rohkeasti.
Eniten jatkotyöstöä edellyttävä malli on erillisen ja itsenäisen huippu-urheiluorganisaation johdolla toimiva malli, jonka perustaminen vaatii merkittäviä muutoksia nykyiseen järjestelmään sekä säädöspohjaan.
Jatkotyöstettävänä vaihtoehtona on malli, jossa Olympiavalmennuskeskusten Urhean ja Vuokatti-Rukan sekä Huippu-urheiluinstituutti KIHUn muodostama yhteenliittymä koordinoi huippu-urheilua. Yhteenliittymän avulla painopistettä siirrettäisiin lähemmäs arjen valmennuksen toteutusta ja tukitoimia.
Mahdollisuus jatkotyöstöön on myös mallissa, jossa Suomen Olympiakomitea voi edelleen toimia huippu-urheilun koordinaatiovastuussa. Rooli edellyttää merkittäviä uudistuksia sen strategiaan, organisaatioon ja toimintatapoihin. Edellytyksenä on, toiminnalle asetetaan konkreettiset, kansainvälisen vaatimustason määrittämät tavoitteet ja mittarit.
Kaikissa etenemisvaihtoehdoissa tulee hyödyntää urheiluyhteisön osaamista yhteisesti sovittavan asiantuntijatyön kautta
Nitraattidirektiivin täytäntöönpano Suomessa : Raportointijakso 2020–2023
No full textRaportti on direktiivin vesien suojelemisesta maataloudesta peräisin olevien nitraattien aiheuttamalta pilaantumiselta 10 artiklan mukainen ja käsittelee direktiivin täytäntöönpanoa Manner-Suomessa vuosina 2020–2023. Tämä seitsemäs raportti käsittelee jaksoa 2020–2023 sekä havaittuja muutoksia verrattuna edellisiin raportointijaksoihin.
Johtopäätöksenä Suomen pintavesien nitraattipitoisuuksista ja rehevyystilasta voidaan sanoa, että raportointikaudella 2020–2023 nitraatin keskipitoisuudet eivät ylittäneet direktiivin asettamaa raja-arvoa (25 mg/) missään pintavesikohteissa, mutta nitraatin maksimiarvojen ylityksiä havaittiin paikoitellen eteläisillä ja lounaisilla jokihavaintopaikoilla.
Ekologisen tilan luokituksessa käytettyjen ja rehevöitymistä indikoivien laatutekijöiden perusteella raportointijaksolla raportoidut jokien ja järvien havaintopaikoista noin kolmasosa ja rannikkovesistä lähes kaikki havaintopaikat luokiteltiin rehevöityneiksi. Avomerellä käytettiin HELCOMin rehevöitymistilanarviota, jonka mukaan kaikki raportoidut havaintopaikat todettiin rehevöityneiksi. Edelliseen raportointijaksoon 2016–2019 verrattuna rehevöitymistilanne ei ole oleellisesti muuttunut.
Nitraattipitoisuudet Suomen pohjavesissä ovat seurantatulosten perusteella edelleen pääosin alhaisia verrattuna moniin muihin Euroopan maihin. Vertailtaessa edellisiin raportointijaksoihin, nitraattipitoisuuksien muutokset ovat olleet pääasiassa lieviä tai vakaita
Employment Bulletin, January 2025
No full textThe Employment Bulletin contains statistics on unemployment, open job vacancies, and employment service developments. Statistics updates on a monthly basis. The data is collected from the customer service registry used by the municipal employment services
Huoneenvuokralakityöryhmän mietintö : Lausuntotiivistelmä
No full textOikeusministeriö asetti 22.11.2023 työryhmän valmistelemaan ehdotuksen muutoksista huoneenvuokralain päivittämiseksi vastaamaan nykypäivän tarpeita ja käytäntöjä. Työryhmän tehtävänä oli lisäksi arvioida, edellyttävätkö huoneenvuokralakiin ehdotettavat muutokset vastaavia muutoksia liikehuoneiston vuokrauksesta annettuun lakiin, ja valmistella tarvittavat muutosehdotukset.
Työryhmän mietintö valmistui 20.12.2024. Oikeusministeriö pyysi mietinnöstä lausuntoa 61 viranomaiselta ja yhteisöltä. Näistä 41 antoi lausunnon. Tämän lisäksi mietinnöstä lausui 37 tahoa, joista 6 oli yksityishenkilöitä.
Työryhmän ehdotuksia kannatettiin laajasti, sillä niitä pidettiin perusteltuina ja käytäntöä sujuvoittavina. Joistakin ehdotetuista muutoksista esitettiin kuitenkin eriäviä näkemyksiä.
Lausunnonantajien keskeisin erimielisyys koski vuokralaisen ja vuokranantajan irtisanomisaikojen pituuksia. Näkemykset jakautuivat myös ehdotuksista, jotka koskivat vakuuden palauttamisen määräaikaa ja vakiokorvausta, vuokralaisen ilmoittamisvelvollisuutta huoneistossa asuvista henkilöistä, vuokranantajan uutta purkamisperustetta, vuokrasuhteen päättymistä vuokralaisen kuoleman vuoksi sekä huoneistoon jäänyttä omaisuutta. Erityisesti vuokralaisintressejä edustavat tahot toivat esiin huolensa ehdotusten vaikutuksista vuokralaisten oikeusturvaan ja perusoikeuksiin, erityisesti tietosuojaan.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
METSO-seurantatyöryhmän valmistelumuistio Metsien monimuotoisuuden toimenpideohjelmaksi (METSO) vuosille 2026–2040
No full textMETSO-ohjelman seurantatyöryhmä on laatinut ympäristöministeriölle valmistelumuistion, joka tukee METSO-toimenpideohjelman jatkokautta koskevan päätöksen valmistelua ja sisältää konkreettisia toimenpide-ehdotuksia. Työssä on hyödynnetty ohjelmakauden 2008–2025 kokemuksia, ohjelman loppuarviointia sekä asiantuntija- ja tutkimustietoa.
Työryhmä esittää, että METSO jatkuu vapaaehtoisuuteen perustuvana ja laajenee myös pysyvän suojelun osalta koko maahan. Ohjelman keskeisenä tavoitteena on parantaa metsäisten luontotyyppien ja metsälajien tilaa sekä suojelutasoa. Ohjelman kestoksi esitetään vuosia 2026–2040. Ohjelmakausi jaetaan kahteen jaksoon: vuosille 2026–2030 esitetään määrällisiä tavoitteita, ja vuosien 2031–2040 tavoitteet sovitetaan yhteen kansallisen ennallistamissuunnitelman tavoitteiden kanssa.
Valmistelumuistio sisältää yhteensä 18 toimenpide-esitystä, joilla ohjelman tavoitteita edistetään. Esitetyt toimenpiteet edellyttävät valtiolta merkittävää panostusta ohjelman rahoitukseen. Suurimmat suorat kustannukset aiheutuvat luonnonsuojelualueverkoston kehittämisestä yksityismailla, sekä yksityismaiden ympäristötuen ja luonnonhoidon kustannuksista.
Muistioon sisältyy yksi eriävä mielipide.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Indigenous Knowledge and the Arctic Forests : From Recognition to Action: Restoring Balance between Peoples and the Land
No full textThis report presents the findings of the project Indigenous Knowledge and Arctic Forests (IKForest). The project examined, in light of the Kunming–Montreal Global Biodiversity Framework, how the Indigenous knowledge and rights of Indigenous Peoples are reflected in forest conservation and restoration across the Arctic region, and how their role could be further strengthened. The study covered the Sámi homeland across Finland, Sweden and Norway, as well as Arctic areas in Alaska and Canada. Data were collected through a literature review, workshops and case studies, with a strong emphasis on Indigenous voices and leadership.
The findings show that while the role and knowledge systems of Indigenous Peoples are increasingly recognised in international and national policy frameworks, their participation in forest conservation and restoration remains limited in practice. In many cases, participation has been largely formal, and decision-making has not been based on co-governance or on the principle of free, prior and informed consent (FPIC). Similar structural barriers were identified throughout the study region.
The project’s case studies demonstrate that approaches grounded in Indigenous rights and Indigenous knowledge can improve both the ecological and social outcomes of forest conservation and restoration. In these approaches, conservation and cultural continuity are seen as mutually reinforcing goals.
The report’s recommendations highlight the need to strengthen Indigenous decision-making power and co-governance, to protect and apply traditional knowledge on Indigenous terms, and to secure sustainable financing and capacity-building. Placing Indigenous rights and knowledge at the foundation of forest conservation and restoration offers a just pathway toward achieving the objectives of the Kunming–Montreal Global Biodiversity Framework and restoring balance between people and nature.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Opetuksen ja oppimisen kansainvälinen tutkimus TALIS 2024 : Perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 opettajien ensituloksia
No full textTALIS 2024 (Teaching and Learning International Survey) on OECD:n kansainvälinen opetuksen ja oppimisen tutkimus. Tutkimuksessa oli mukana 53 maata ja aluetta. Suomessa tutkimukseen osallistui 4 300 perusopetuksen vuosiluokkien 7–9 opettajaa ja 226 rehtoria yhteensä 226 koulusta. Tässä raportissa selvitettiin opettajien kokemaa työtyytyväisyyttä, stressiä, ammatillisia suhteita, opettajankoulutusta, jatkuvaa oppimista, mentorointia, uraa ja digitaalisten välineiden ja työkalujen opetuskäyttöä. Tutkimustulokset osoittivat, että opettajat pitivät työstään. Suomessa opettajat luottivat toisiinsa ja ammatilliset suhteet olivat kouluissa hyvät. Työtyytyväisyys oli laskenut ja stressin kokemus lisääntynyt. Opettajankoulutusta pidettiin laadukkaana, mutta koulutuksessa tulisi lisätä opetusta monikulttuurisessa ympäristössä opettamisesta, digitaalisten välineiden ja työkalujen opetuskäytöstä sekä sitä, miten oppilaiden sosiaalista ja emotionaalista kehitystä voitaisiin tukea. Noin puolet opettajista koki, että opettajan ammattia arvostetaan yhteiskunnassa. Opettajat arvioivat kuitenkin ammatin arvostuksen laskeneen. Digitaalisten välineiden ja työkalujen käyttöön suhtauduttiin ristiriitaisesti – joko ne lisäsivät kiinnostusta oppimiseen tai häiritsivät oppimista. Opettajat toivoivat opetusrauhaa ja resursseja kouluihin, jotta he voisivat keskittyä paremmin opetukseen ja perustyöhön.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Arviointi Suomen CAP-suunnitelman vaikutuksista maatalouden kannattavuuteen ja kilpailukykyyn : Väliraportti
No full textYhteisen maatalouspolitiikan (CAP) vaikutuksia arvoidaan politiikan vaikutusten todentamiseksi. Tässä väliraportissa arvioidaan maatalouden taloudellista resilienssiä, tilarakennetta suhteessa eräisiin vertailumaihin sekä tukien kohdentumiseen. CAP-tukien osuus kassatuloista on inflaation myötä pienentynyt 40 %:sta alle 30 %:iin (2005–2023), mutta ne tasaavat markkinatuottojen vaihtelua ja mahdollistavat sopeutumista tuotantopäätöksissä.
Suomen tilarakenne ei ole EU-maiden vertailuissa erityisen poikkeuksellinen. Rakennekehitys on ollut viime vuosina vertailumaiden nopeinta, mutta tukien kohdentuminen on edelleen Suomessa tasaisempaa kuin EU:ssa keskimäärin. Suurimmille 20 % tukia saavista tiloista kohdistuu noin 62 % suorista tuista, kun EU27-tasolla osuus on lähes 80 %. Maatilojen lukumäärästä valtaosa harjoittaa sivutoimista maataloutta, mikä vähentää uudelleenkohdentamisen tarvetta.
Tukien osuus liikevaihdosta vaihtelee tuotantosuunnittain. Ohjelmakauden muutokset muuttivat tukien jakoperusteita, mutta eivät ole aiheuttaneet hallitsemattomia muutoksia tukien jakaantumisessa alueittain tai tuotantosuunnittain.
Arvioinnin ovat toteuttaneet Luonnonvarakeskus ja Pellervon taloustutkimus PTT.Tämä on maa- ja metsätalousministeriön maatalouspolitiikan valmistelun ulkopuolisen arvioitsijan tekemä arviointi. Raportin sisältö ei edusta maa- ja metsätalousministeriön kantaa.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty