Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Tekijänoikeudellisen lainsäädännön kehitys Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa – erityisesti 2000-luvulla
No full textSelvityksessä on tarkasteltu tekijänoikeudellisen lainsäädännön kehitystä Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa ja Islannissa erityisesti 2000-luvulla, keskittyen kansallisiin tarpeisiin perustuneisiin muutoksiin. Selvityksessä ei ole käsitelty EU- tai kansainvälisten velvoitteiden mukanaan tuomia muutoksia.
Ruotsissa salassapitosäännöksiä on muutettu teosten väärinkäytön estämiseksi. Muutoksia on toteutettu myös sopimuslisenssien ja tekijänoikeuksien siirtymisen osalta, erityisesti digitaalisten teosten käytön ja kohtuullisten korvausten varmistamiseksi. Tekijänoikeuslain rakennetta ja kieltä sekä tekijänoikeuden rajoituksia on tarkasteltu Ruotsin hallituksen selvityksissä.
Norjassa on toteutettu tekijänoikeuslain kokonaisuudistus, jossa korostettiin eri intressien välistä tasapainoa. Tämän saavuttamiseksi tekijänoikeudella suojattujen teosten ja suoritusten käyttöä koskevia sääntöjä katsottiin tarpeelliseksi selkeyttää.
Tanskassa toteutettiin tekijänoikeuslain kokonaisuudistus 1990-luvun alussa. Tekijänoikeuslain muutokset heijastavat teknologian kehitystä ja nykyajan tarpeita. Sopimuslisenssien käyttöä on laajennettu digitaalisten sisältöjen käytössä. Audiovisuaalisten teosten tuottajien oikeuksia on vahvistettu, ja heille on annettu paremmat mahdollisuudet valvoa teostensa käyttöä.
Islannissa on keskusteltu tekijänoikeuslain kokonaisuudistuksesta useaan otteeseen 1980-luvun lopulta lähtien. Keskusteluissa on keskitytty lain modernisointiin, jotta se vastaisi digitalisaation ja teknologisen kehityksen tuomiin tarpeisiin
Making the most of AI in Finnish central government : A guide for organisational developers navigating the early stages of change
No full text‘Making the most of AI in Finnish central government’ is a guide designed for central government agencies and public bodies seeking to leverage artificial intelligence (AI) to improve their operations. The guide supports public officials in understanding how AI can be used in central government administration to boost productivity, manage risks and optimise costs. It also encourages organisations to begin exploring how AI works and to deepen their understanding of its potential.
AI systems are categorised into four risk levels, in line with the EU’s AI Act. The guide outlines the responsibilities associated with AI and highlights its role as part of broader solutions, with a strong emphasis on adhering to the principles of responsible AI.
AI governance calls for new kinds of competencies and better AI literacy. The key guiding principles are responsibility, sustainability and transparency. The guide provides practical advice, and examples of use cases and governance models.
The guide was developed in collaboration with customers of the Government ICT Centre Valtori, through the cloud cooperation group under Valtori’s Customer Advisory Board. It complements the earlier guidelines issued by the Ministry of Finance on using generative AI to support and assist work in public administration.fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images
Selvitys kansainvälisistä tietomalleista : Tietomallit terveydenhuollon ensiokäytössä
No full textTietomalliselvitys kuvaa kansainvälisten tietomallien lähtökohtia ja niiden soveltuvuutta suomalaiseen terveydenhuollon toimintaympäristöön. Selvitys toteuttaa ministeriön digitalisaation ja tiedonhallinnan strategiaa. Selvityksessä tarkastellaan terveydenhuollon kansainvälisiä tietomalleja. Malleja arvioidaan toiminnallisesta, taloudellisesta ja teknisestä näkökulmasta sekä teoreettisen viitekehyksen avulla.
Selvitys kuvaa asiakaskeskeisen tietomallin viitekehyksen, jonka avulla voidaan hyödyntää ja optimoida kansainvälisiä standardeja suomalaisessa toimintaympäristössä. Vertailukohtana asiakaskeskeiselle tietomallille tarkastellaan yhdenmukaistamiseen perustuvaa tietomallilähestymistapaa, jonka hyödyt edellyttäisivät mittavaa resurssointia. Selvitys esittää tietojärjestelmäpalveluiden jatkokehittämistä kuvatun viitekehyksen mukana, jotta potilastiedon hyödynnettävyys, yhteentoimivuus ja laatu paranevat. Tietomallin kehittämisen ja ylläpidon varmistamiseksi, selvitys esittää hallintamallin käyttöönottoa osana kansallista ohjausta. Asiakaskeskeisen tietomallin tavoitteena on terveydenhuollon palvelun ja hoidon vaikuttavuuden edistäminen
A Comparative Analysis of the Reception of Immigrants into Finnish Working Life in 2016 and 2024
No full textThe report examines the receptiveness of working life in Finland towards individuals of foreign backgrounds. The research data consists of 10,000 fictitious job applications submitted to publicly advertised positions by equally qualified applicants of Finnish, English, Russian, Iraqi and Somali backgrounds. The experiment tested job vacancies in the restaurant and catering, retail trade, cleaning, clerical and customer service sectors. A previous study conducted in 2016 (Ahmad 2020) identified significant ethnic disparities in hiring practices, which persisted in 2024. However, these disparities have notably decreased, particularly for applicants of Iraqi and Somali backgrounds. In 2016, Somali applicants had to submit 3.94 and Iraqi applicants 2.91 times as many applications as equally qualified Finnish candidates to receive an interview invitation. By 2024, these figures had dropped to 2.48 and 2.06. Conversely, applicants of Russian background experienced a slight decline in callback rates. These findings suggest a shift towards greater inclusivity in the Finnish labour market, potentially driven by evolving hiring policies, growing acceptance of diversity and/or increased labour demand in the sectors studied. Despite this progress, Finnish applicants continue to enjoy a clear advantage over equally qualified second-generation immigrant candidates in the Finnish labour marke
Maa- ja metsätalousministeriön strategia 2035
No full textMaa- ja metsätalousministeriön toiminta-ajatus: Luomme luonnonvaroista kasvua, hyvinvointia ja turvallisuutta.
Visio 2035: Suomi on kestävän biotalouden ykkönen.
Yhteiskunnalliset vaikuttavuustavoitteet: Biotalous tuottaa merkittävää arvonlisää ja kannattavaa yritystoimintaa; elinvoimainen maaseutu vahvistaa kokonaisturvallisuutta ja huoltovarmuutta; tietovarannoista ja tutkimuksesta vakautta ja vaurautta
Toisen maailmansodan saamelaiset uhrit ja saamelaisten menetykset Suomessa - Erillisselvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle
No full textSaamelaiset joutuivat keskelle toista maailmansotaa voimakkaammin kuin Suomen kansalaiset keskimäärin. Heidän uhrinsa ja menetyksensä olivat suuremmat. Jopa Suomen armeijassa kaatuneissa saamelaisilla on suhteellinen yliedustus. Kolttasaamelaisten alue Petsamossa joutui sekä talvi- että jatkosodissa koviin taisteluihin ja menetettiin sekä uudelleenasutettiin. Jatkosodan päätteeksi alue luovutettiin Neuvostoliitolle.
Myös muualla oli rauhatonta. Neuvostopartisaanit riehuivat muun muassa kahdessa saamelaistalossa Sodankylän Yli-Luirolla. Jatkosodan päätyttyä alkoi aineellisesti tuhoisa Lapin sota saksalaisia vastaan. Suomi päätti jo ennen sen alkua kiireisesti ja huonosti valmistellen evakuoida koko Lapin, mikä johti raskaaseen evakkomatkaan ja tautien keskellä moniin saamelaisuhreihin Keski-Pohjanmaan evakkopaikoissa. Pienempää määrää saamelaisia koski evakuointi Ruotsiin. Ruotsin saamelaisalueet osoittautuivat sopivammiksi evakuointialueiksi kuin kaukainen ja luonnonoloiltaan saamelaisalueesta poikkeava Keski-Pohjanmaa. Se, miksi saamelaisten kohdalla ei käytetty Ruotsin lupausta ottaa vielä enemmän evakoita, jää tulevaisuuden tutkimuskysymykseksi.
Porojen pakkoluovutukset ja muut porotuhot aiheuttivat saamelaisille suuria taloudellisia menetyksiä. Tätä ja muita kysymyksiä on tarpeen tutkia lisää, erityisesti Kansallisarkiston Oulun toimipaikan arkiston aineistoista.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston asettaman saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Julkaisun sisällöstä vastaa tiedon tuottaja, eikä tekstisisältö välttämättä edusta komission eikä valtioneuvoston näkemystä
Regeringens årsberättelse 2024 : Bilaga 1 Redogörelser för resultatet inom ministeriernas ansvarsområde
No full textStatsrådet lämnar regeringens årsberättelse till riksdagen som den berättelse om regeringens verksamhet, skötseln av statsfinanserna och om hur budgeten har följts samt om regeringens åtgärder med anledning av riksdagens beslut som det föreskrivs om i 46 § i grundlagen. Närmare bestämmelser om regeringens årsberättelse finns i 9 a § i lagen om statsrådet (175/2003) och i 17 och 18 § i lagen om statsbudgeten (423/1988).
I 18 § i lagen om statsbudgeten förutsätts det att de redogörelser för statsfinanserna och skötseln av statsfinanserna samt resultat av statens verksamhet som tas in i regeringens årsberättelse ska ge riktiga och tillräckliga uppgifter om hur budgeten följts och om statens intäkter och kostnader, om statens ekonomiska ställning och resultat (rättvisande bild). På författningsnivå bestäms berättelsens innehåll dessutom särskilt av kraven i statsrådets förordning om regeringens årsberättelse (853/2024). Regeringens årsberättelse för 2024 består av fem delar:
Regeringens årsberättelse
Bilaga 1 Redogörelser för resultatet inom ministeriernas ansvarsområde
Bilaga 2 Bokslutskalkyler
Bilaga 3 Åtgärder med anledning av riksdagens uttalanden och ställningstaganden
Bilaga 4 Statens bolagsinnehav
</ul
Arviomuistio lautamiesten korvaamisesta : Lausuntotiivistelmä
No full textOikeusministeriössä laadittu arviomuistio lautamiesten korvaamisesta oli lausuntokierroksella 17.4.–30.5.2025. Lausunto saatiin 30 taholta.
Valtaosa lausunnonantajista kannattaa lautamiesjärjestelmästä luopumista rikosasioissa ja kiirehtii uudistusta. Maaoikeusasioissa lausunnot jakaantuvat.
Lausunnoissa painotetaan, ettei lautamiehistä luopumista tule nähdä säästöprojektina, vaan kokoonpanosääntelyä on arvioitava ensisijaisesti oikeusturvan kannalta.
Enemmistö lausunnonantajista pitää mahdollisena korvata lautamiehet rikosasioissa osaksi yhden tuomarin päätösvaltaa kasvattamalla. Suuri enemmistö suhtautuu myönteisesti kahden tuomarin kokoonpanoon ja kannattaa sen käyttöalan kasvattamista. Enemmistö kannattaa käräjänotaarin toimimista toisena jäsenenä rikosasioissa.
Kolmen tuomarin kokoonpanoa pidetään yleisesti parhaana vaihtoehtona rikosasioissa sekä oikeusturvan että ammatillisen osaamisen kehittymisen näkökulmasta. Toisaalta tuodaan esiin, että sen käyttöalan lisääminen edellyttäisi lisäresursseja.
Ellei lautamiehistä luovuta, lausunnoissa kehotetaan uudistamaan lautamiesten valintatapa ja kehittämään järjestelmää.
Maaoikeuden osalta suurimman kannatuksen saa kolmijäseninen kokoonpano, jonka kolmas jäsen määräytyisi joustavasti asian laadun perusteella. Sitä, että käräjänotaari voisi olla kokoonpanon kolmas jäsen, ei juurikaan kannateta.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
The Cumulative Effects of EU Sustainability Legislation (CEULA) : Impacts on Finnish firms
No full textThe CEULA project assesses the cumulative effects of five EU sustainability regulatory instruments on large Finnish firms and their global value chains. It addresses the following issues: the cumulative impacts of the regulations on Finnish firms, firm preparedness for current and future regulations, and the feasibility of fulfilling obligations through a unified CSR management system. The analysis focuses on the Regulation on Deforestation-free Products, the Directive on Corporate Sustainability Due Diligence, the Carbon Border Adjustment Mechanism, the Regulation on Prohibiting Products Made with Forced Labour, and the Ecodesign for Sustainable Products Regulation, with case studies from the agri-food, forestry, mining and textiles sectors based on in-depth interviews with representatives of Finnish firms. Our findings indicate a divide between Finnish firms regarding preparedness and highlight challenges such as a reactive approach to sustainability, confusion regarding regulations, conflicting requirements and uncertainties about resource allocation. Well-prepared firms express confidence in their readiness but are concerned about supplier compliance. The report provides recommendations for both Finnish firms and authorities, emphasising the importance of collaboration within value chains, the establishment of cross-functional task forces, stakeholder engagement, clear communication and mechanisms for continuous improvement. The steps outlined aim to enhance actionable sustainability practices and provide clear guidance on navigating complex regulatory landscapes.This report is commissioned as part of UniPID Development Policy Studies (UniPID DPS), funded by the Ministry for Foreign Affairs of Finland (MFA) and managed by the Finnish University Partnership for International Development (UniPID). UniPID is a network of Finnish universities established to strengthen universities’ global responsibility and collaboration with partners from the Global South, in support of sustainable development. The UniPID DPS instrument strengthens knowledge-based development policy by identifying the most suitable available researchers to respond to the timely knowledge needs of the MFA and by facilitating a framework for dialogue between researchers and ministry officials. The content of this report does not reflect the official opinion of the Ministry for Foreign Affairs of Finland. The responsibility for the information and views expressed in the report lies entirely with the authors
Programmet Finland i rörelse 2023–2027 : Halvtidsöversikt
No full textEnligt regeringsprogrammet för statsminister Petteri Orpos regering är målet att öka den fysiska aktiviteten i varje enskild åldersgrupp. För att uppnå målet inleddes det tvärsektoriella programmet Finland i rörelse för att stöda en fysiskt aktiv livsstil och funktionsförmåga. Beredningen av programmet inleddes hösten 2023 och åtgärderna inleddes 2024.
I regeringsprogrammet har 16 åtgärder fastställts för programmet Finland i rörelse. I programmets genomförandefas delades dessa åtgärder upp i 35 separata åtgärder i fem helheter: 1) fysiskt aktiva verksamhetskulturer, 2) motionsrådgivning, 3) förhållanden för fysisk aktivitet, 4) motionskompetens och 5) beskattning som uppmuntrar till fysisk aktivitet.
I denna rapport beskrivs hur programmet Finland i rörelse har framskridit halvvägs in i programperioden. Rapporten fokuserar på att beskriva de åtgärder som genomförts. Dessutom presenteras en uppföljningsmodell för resultaten och effekterna av programmet Finland i rörelse, samt programmets kommunikationsmål och -åtgärder