Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Esiselvitys perustuslakivaliokunnan lausunnossa PeVL 80/2022 vp edellytettyä arviointia varten
No full textPerustuslakivaliokunta esitti valtioneuvostolle arviointitoimeksiannon Suomen Natoon liittymistä koskevaa hallituksen esitystä käsitellessään. Perustuslakivaliokunta totesi, että valtioneuvoston on syytä Nato-jäsenyyden oloissa arvioida jäsenyydestä aiheutuvia välillisiä vaikutuksia valtioelinten välisiin valta-asetelmiin ja niihin liittyviä tarpeita vahvistaa esimerkiksi hallitusvallan käytön parlamentaarisia piirteitä sekä eduskunnan vaikutusmahdollisuuksien riittävyyttä keskeisten ulko- ja turvallisuuspoliittisten ratkaisujen osalta (PeVL 80/2022 vp).
Tähän esiselvitykseen on pyritty kokoamaan tietopohjaa lainsäädännön nykytilasta ja esittämään sääntelystä arviointia siltä osin, kuin se on katsottu tarpeelliseksi perustuslakivaliokunnan edellyttämän arvioinnin laatimista varten.
Esiselvitys on laadittu virkatyönä oikeusministeriössä. Esiselvityksen valmistelun yhteydessä on käyty keskusteluja valtioneuvoston kanslian, ulkoministeriön, puolustusministeriön ja tasavallan presidentin kanslian edustajien kanssa. Esiselvitys on oikeusministeriön virkanäkemys asiasta.
Lainsäädäntöneuvos Lauri Koskentausta on osallistunut esiselvityksen valmisteluun 30.4.2025 asti.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Ennustepoikkeamaraportti 2025
No full textEnnustepoikkeamaraporteissa tarkastellaan valtiovarainministeriön ennusteiden toteutumista. Tässä julkaisussa tarkastellaan vuoden 2023 syksyn ennustetta vuodelle 2024.
Syksyn 2023 ennusteessa vuodelle 2024 talouden odotettiin elpyvän, kun inflaatio oli kotitalouksen tulojen kasvua hitaampaa ja korkojen nousu oli ohi. Kotitalouksien ostovoiman kohentumisen odotettiin lisäävän kulutusta. Ennuste BKT:lle vuodelle 2024 oli 1,2 prosenttia. Ennakkotiedon mukaan toteutunut BKT:n muutos vuonna 2024 oli -0,1 prosenttia. Ennustevirhe oli saman suuntainen kaikilla kysyntäerillä, kun niille alun perin odotettiin kasvua vuodelle 2024.
Työllisyys supistui vuonna 2024 keskimäärin prosentin, kun ennuste syksyllä 2023 oletti työllisten määrän lisääntyvän 0,1 prosenttia.
Inflaatio oli vuonna 2024 ennustettua hitaampaa, vaikka ennusteessa ennakoitiinkin nopeaa hidastumista edellisestä vuodesta. Kuluttajahinnat nousivat 1,6 prosenttia kansallisella kuluttajahintaindeksillä mitattuna, kun syksyllä 2023 inflaation ennustettiin olevan 2,2 prosenttia vuonna 2024.
Julkisen talouden rahoitusasema oli ennustettua heikompi. Syksyllä 2023 ennustetiin alijäämän olevan 3,2 % suhteessa BKT:hen, kun ennakkotiedoissa alijäämäksi osoittautui 4,4 %. Julkisyhteisöjen velka oli 5,3 prosenttiyksikköä suurempi suhteessa BKT:hen kuin ennustettiin
Saamelaisesineiden kotiinpaluun eli repatriaation merkitys ja mahdollisuudet saamelaisyhteisölle : Erillisselvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle
No full textLähetyssaarnaajat, papit, tutkimusmatkailijat, virkamiehet, ammattimaiset keräilijät ja tutkijat ovat 1600-luvulta lähtien keränneet saamelaisten kulttuuriperintöä Pohjoismaiden ja Euroopan museoihin ja tutkimuslaitoksiin. Eurooppalaisessa museomaailmassa on viime vuosina käynnistynyt repatriaation eli kulttuuriperinnön palautuksen aikakausi, joka johtaa myös saamelaisesineiden palaamiseen saamelaismuseoihin. Monisatavuotisen kolonialismin seurauksena maailmassa on paljon kansoja, jotka kaipaavat korjaamista ja paranemista. Tässä työssä museoesineillä on merkittävä rooli. Museoduodjin paluu saamelaismuseoihin ei ole päätepiste vaan alku. Esineet ovat esivanhempien tekemää duodjia eli kaikkea sitä, mitä saamelaiset ovat valmistaneet. Duodjilla on käytön lisäksi myös laajempi merkitys. Duodji voidaan nähdä kulttuurisena tietokantana, se on holistinen ja sisältää perityn tiedon ja taidon sekä saamelaisen filosofian ja kokonaisen maailmankuvan. Artikkeli valottaa museoesineiden eli museokokoelmissa säilytettävän duodjin eli museoduodjin merkitystä ja sitä, mitä esineille tapahtuu, kun ne palaavat saamelaisyhteisöjen ulottuville. Artikkeli tuo esille, millaisia tunteita ja prosesseja käynnistyy, kun saamelaisyhteisöt ovat vuorovaikutuksessa esineiden kanssa ja miten museoduodji voi mahdollistaa totuus- ja sovintotyötä. Artikkeli käsittelee näitä prosesseja esinetutkimuksen termein.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston asettaman saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Julkaisun sisällöstä vastaa tiedon tuottaja, eikä tekstisisältö välttämättä edusta komission eikä valtioneuvoston näkemystä
Vakavasti päihteitä ja väkivaltaa käyttäviä sekä rikoksia tekeviä alaikäisiä nuoria koskevan lastensuojelulainsäädännön uudistaminen : Valmisteluryhmän loppuraportti
No full textSosiaali- ja terveysministeriön 6.3.2024 asettama valmisteluryhmä on tehnyt ehdotukset integroidusta ja suljetusta kuntoutuspalvelusta vakavasti väkivaltaa ja päihteitä käyttäville ja rikoksia tekeville alaikäisille sekä säädösmuutostarpeista, joilla voidaan puuttua lasten luvattomiin poissaoloihin lastensuojelulaitoksista. Myös sijoitettuja lapsia kuultiin osana valmistelua.
Ehdotuksena on, että integroitu ja suljettu laitospalvelu olisi 24/7 sijaishuoltopalvelu, jonka järjestämisestä vastaisivat hyvinvointialueet ja Helsingin kaupunki ja tuottamisesta sen luonteen vuoksi julkinen sektori (perustuslaki 124 §). Valtion koulukodeille säädettäisiin palvelun tuottamisvelvollisuus. Palvelu toteutettaisiin laitosympäristössä moniammatillisesti siten, että kokonaisuus muodostuisi erilaisista asuinyksiköistä. Sivistyksellisten oikeuksien turvaamiseksi laitoksella tulisi olla opetuslupa. Vuoden 2025 talousarvioon on varattu 2,5 miljoonaa euroa palvelun kehittämiseen ja perustamiseen.
Lapsen suojelun turvaamiseksi ehdotetaan sääntelyä luvattomasti poissaolevan lapsen oikeudellisesta asemasta ja sijaishuoltoon sijoittamista koskevan päätöksen täytäntöönpanosta. Lisäksi säädettäisiin lapsen kiinniotosta. Lastensuojelulaissa säädettäisiin tarkemmin poliisin virka-avusta. Lastensuojelutoimijoiden kiinnipitotoimivaltuuksia laajennettaisiin. Lisäksi ehdotetaan riskiarvion kehittämistä, paikannusmahdollisuuksien lisäämistä sekä lasten etsintään ja palauttamiseen erikoistuneiden tiimien perustamista
Interoperable, trustworthy, and machine-readable copyright data in the AI era : Report of the CITF First Project
No full textThe First Project of the Copyright Infrastructure Task Force (CITF) analysed requirements for a common copyright infrastructure in the Member States of the European Union. It was coordinated by the National Library of Finland and carried out in collaboration with the National Library of Latvia, the Culture Information Systems Centre (Latvia), Tallinn University of Technology (Estonia), and Valunode OÜ (Estonia) in a consultant role. The project defined measures to support the copyright ecosystem in the digital and AI era, including the use of open identifiers, standard metadata schemas, and emerging technologies as a basis for open dialogue with all relevant stakeholders.
The National Libraries hold in their collections materials and metadata that are among the largest that exist in each country, and that are mostly protected by copyright law. They also administer various identifiers. This positions them as part of the wider copyright infrastructure. Besides the National Libraries’ mandates, the project also considered commercial licensing and searches across existing repositories.
The project discussed the life cycles of five use cases – a doctoral thesis, a scientific article, an eBook, an image, and an article in a periodical (Annex 2) – and analysed how they are impacted by new developments in opt-out expressions and generative AI. The life cycles were used to define and comment on requirements (Annex 3). The terminology used in the project is explained in Terms and Definitions (Annex 1).fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Hallituksen vuosikertomus 2024 : Liite 2 Tilinpäätöslaskelmat
No full textValtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen vuosikertomuksen perustuslain 46 §:ssä säädettynä kertomuksena hallituksen toiminnasta, valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta sekä niistä toimista, joihin hallitus on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt. Hallituksen vuosikertomuksesta säädetään tarkemmin valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 9 a §:ssä sekä valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 17 ja 18 §:ssä.
Talousarviolain 18 §:ssä edellytetään, että hallituksen vuosikertomukseen otettavien valtiontalouden ja valtion taloudenhoidon sekä toiminnan tuloksellisuuden kuvausten tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot talousarvion noudattamisesta, valtion tuotoista ja kuluista, valtion taloudellisesta asemasta sekä tuloksellisuudesta (oikea ja riittävä kuva). Säädöstasolla kertomuksen sisältöä määrittävät erityisesti myös hallituksen vuosikertomuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (853/2024) vaatimukset. Hallituksen vuosikertomus vuodelta 2024 muodostuu viidestä osasta:
Hallituksen vuosikertomus
Liite 1 Ministeriöiden toimialojen tuloksellisuuden kuvaukset
Liite 2 Tilinpäätöslaskelmat
Liite 3 Toimenpiteet eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta
Liite 4 Valtion yhtiöomistus
</ul
Kestävyysraportoinnin haasteet ja tukitarpeet suomalaisyrityksissä
No full textCSRD-direktiivi (Corporate Sustainability Reporting Directive) on yritysten kestävyysraportointia koskeva sääntely, joka on astunut voimaan Euroopan Unionissa vuoden 2024 alussa. Sen tarkoituksena on yhtenäistää raportointikäytäntöjä ja parantaa ympäristö-, yhteiskunta- ja hallintotapatoimien (ESG) raportoinnin luotettavuutta. Direktiivi kannustaa investoimaan toimiin, jotka vähentävät ympäristövaikutuksia ja tukevat siirtymää kohti kestävää liiketoimintaa.
Erityisesti pk-yrityksillä saattaa olla vaikeaa resurssien ja osaamisen puutteen vuoksi käynnistää kestävyysraportointia. Ympäristöministeriössä toteutetun selvityksen perusteella yritysten yleisimpiä ongelmia ovat raportoinnin monimutkaisuus, datan saatavuus ja arvoketjutietojen haasteet. Selvityksellä saatiin tietoa yritysten näkemyksistä, millä keinoilla raportointia voisi helpottaa.
Tulosten pohjalta voidaan tunnistaa toimet, joilla julkinen sektori voisi pyrkiä helpottamaan kestävyysraportoinnin laatimista ja siten edistää vapaaehtoista raportointia pk-yrityksissä. Tiedon lisäämiseen, datan saatavuuteen ja kapasiteetin kehittämiseen tähtäävien toimien myötä yrityksillä olisi parempi valmius huomioida kestävyystekijät myös strategiassaan ja liiketoimintansa kehittämisessä
Selvitys kansalaisuuskokeen käyttöönotosta
No full textSisäministeriön asettaman poikkihallinnollisen työryhmän tehtävänä oli laatia selvitys siitä, millainen kansalaisuuskoe voitaisiin toteuttaa Suomessa. Selvityksessä käsitellään muun muassa kokeen käytännön toteutusta ja sisältöä, kuten mahdollisia aihealueita, joista kysymyksiä laadittaisiin, sekä sitä, miten kansalaisuuskoe on toteutettu Suomen keskeisissä verrokkimaissa. Lisäksi työryhmä kartoitti, mikä taho sopisi hallinnoimaan kansalaisuuskoetta.
Työryhmän esittämiä keskeisimpiä näkemyksiä:
1. Hallinnoiminen voitaisiin toteuttaa keskeisten asiantuntijatahojen kesken yhteistyössä.
2. Aihealueina voisivat olla esimerkiksi perus- ja ihmisoikeudet, yhteiskuntatietous, historia ja maantiede, arjentaidot, tavat ja arvot, yleinen turvallisuus ja digitaidot.
3. Toteutusmuotona voisi olla digitaalinen kansalaisuuskoe, jossa olisi monivalinta- ja oikein-väärin-kysymyksiä.
4. Kokeen suorittamista voitaisiin edellyttää lähtökohtaisesti 18–64-vuotiailta hakijoilta.
5. Kokeeseen voisi liittyä sekä rinnastamis- että poikkeamismahdollisuus.
6. Kokeeseen voisi valmistautua oppimateriaalin avulla
Saamelaisten ja kirkon suhde Suomessa : Erillisselvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle
No full textSelvityksessä luodaan katsaus saamelaisten ja Suomen evankelis-luterilaisen kirkon välisiin suhteisiin alkaen kristillisen käännytystyön alkuvaiheista. Kristillistäminen vaikutti saamelaisten kulttuuriin hyvin syvällisesti, ja vielä 1800-luvun alkupuolella saatettiin sakottaa sellaisia saamelaisia, jotka eivät opettaneet lapsilleen suomen kieltä. Käänne tapahtui vuonna 1851 perustetun Oulun hiippakunnan myötä. Monet hiippakunnan piispoista ovat suhtautuneet saamen kielten seurakuntakäyttöön myönteisesti. Vuonna 1945 perustettiin Inarista käsin toimivan saamelaispapin virka, ja Inariin rakennettiin myös saamelaiskirkko. Perinteistä katekeettaopetusta puolustanut kirkko oli 1900-luvulla huolissaan myös kansakoulujen ja niiden asuntoloiden suomalaistavasta vaikutuksesta. 1970-luvun alussa alkuperäiskansojen lisääntynyt aktivismi heijastui myös kirkon toimintaan. Utsjoki oli ollut saamelaisenemmistöisenä seurakuntana perinteisesti kirkon huomion kohteena, mutta Oulun tuomiokapitulissa ei ollut juurikaan tietoa Sodankylän tai Enontekiön seurakuntien saamelaisvähemmistöistä. Suomalaiset papit ovat usein nähneet saamelaisasiat ainoastaan kielikysymyksenä. Saamelaiset ovat toivoneet, että kirkko keskittyisi kielen ohella myös saamelaiskulttuuriin. Esimerkiksi kirkolliseen toimintaan liittyvät kokoontumispaikat on nähty tärkeiksi saamelaiskulttuurin elinvoimaisuuden kannalta.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston asettaman saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Julkaisun sisällöstä vastaa tiedon tuottaja, eikä tekstisisältö välttämättä edusta komission eikä valtioneuvoston näkemystä
Väkivaltakuvauksen ja lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapitoa koskevat kriminalisoinnit : Lausuntotiivistelmä
No full textEsitysluonnoksessa ehdotettiin, että raakaa väkivaltaa esittävän kuvamateriaalin hallussapito säädettäisiin rangaistavaksi ja lasta seksuaalisesti esittävän kuvan hallussapidolle säädettäisiin törkeä tekomuoto.
Lausunto tai ilmoitus siitä, että lausuttavaa ei ole, saatiin 30 taholta. Suuri osa lausunnonantajista kannatti tai ei nimenomaisesti vastustanut ehdotuksia. Osa lausujista kuitenkin kyseenalaisti ehdotettujen säännösten tarpeellisuuden ja välttämättömyyden ja toisaalta osa esitti tarpeen laajentaa kriminalisointien soveltamisalaa.
Ehdotettaviin säännöksiin ei lausuntopalautteessa katsottu liittyvän merkittäviä ongelmia perustuslainmukaisuuden tai perusoikeuksien toteutumisen kannalta. Joissakin lausunnossa nähtiin kuitenkin tarve kiinnittää enemmän huomiota tiettyihin sananvapauteen liittyviin kysymyksiin sekä toisaalta laillisuusperiaatteen edellyttämään rangaistussäännösten täsmällisyyteen ja tarkkarajaisuuteen. Perustuslakivaliokunnan lausunnon pyytämistä pidettiin tarpeellisena.
Joitain ehdotetuissa säännöksissä käytettyjä käsitteitä pidettiin epäselvinä ja tulkinnanvaraisina. Kummankin ehdotetun säännöksen rangaistusasteikkoa pidettiin osassa lausunnoista oikeasuhtaisena ja osassa lausunnoista asteikkoja kritisoitiin. Suurin osa annetusta lausuntopalautteesta koski tarvetta täsmentää esityksen perusteluja