Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Selvitys kirjaamisen kuormittavuudesta ja hyötykäytöstä hyvinvointialueiden kokemana
No full textSelvitys sisältää kyselyn keskeiset tulokset kirjaamisen kuormittavuuteen, kirjaamisesta saataviin hyötyihin ja Kanta-palvelujen käyttöön liittyen. Selvitystyön tarkoituksena oli kartoittaa sosiaali- ja terveysalan ammattilaisten kokemuksia kirjaamisesta osana päivittäistä asiakas- ja potilastyötä. Selvityksen aineisto kerättiin sähköisellä kyselyllä. Kyselyyn vastasi 9558 ammattilaista. Ensisijaisesti selvitettiin lääkäreiden, sairaanhoitajien, lähihoitajien, sosiaalityöntekijöiden ja sosiaaliohjaajien ammattiryhmien kirjaamiseen liittyviä kokemuksia.
Selvityksen perusteella sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisilla kuluu kirjaamiseen päivittäin aikaa keskimäärin 2 tuntia, 48 minuuttia. Kyselyyn vastanneista noin puolet kokivat, että kirjaamisen määrä on kasvanut merkittävästi viime vuosina. Kirjaamisen tuottamaa tietoa hyödynnetään erityisesti hoidon tai palvelun suunnittelussa sekä jatkuvuuden mahdollistamisessa ja niihin liittyvässä konsultoinnissa.
Selvitys toimii pohjustuksena jatkokeskusteluille sekä sosiaali- ja terveydenhuollon työnjakoon ja kehittämiseen liittyvien toimenpiteiden tarkemmalle valmistelulle.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images
Undervisnings- och kulturministeriets riktlinjer för utveckling av yrkesutbildningen
No full textUndervisningsministern har fattat beslut om nationella riktlinjer för yrkesutbildningen. Riktlinjerna baserar sig på regeringens proposition om ett försök med verksamhetsstyrning inom yrkesutbildningen, och de kommer att användas vid förhandlingar med de anordnare som deltar i försöket. Riktlinjerna gäller alla anordnare av yrkesutbildning.
De föreslagna målen baserar sig på regeringsprogrammet för statsminister Orpos regering, andra beslut som fattats under regeringsperioden och en omvärldsanalys.
I riktlinjerna identifieras flera förändringar som hänför sig till samhället och befolkningsutvecklingen och som också inverkar på anordnandet av yrkesutbildningen. De förändringarna gäller bland annat sysselsättningen och den offentliga ekonomin, de studerandes välbefinnande, befolkningens åldrande och den minskade åldersklassen i läropliktsåldern samt klimatförändringarna.
Riktlinjerna har utarbetats så att de kan tillämpas hos alla anordnare av yrkesutbildning. I fortsättningen förskjuts tyngdpunkten från kvantitet till kvalitet, och tillräcklig tillgång till undervisning samt samhörighet betonas. De som utexamineras bör ha möjlighet att smidigare än för närvarande komma in i arbetslivet eller fortsätta sina studier. I riktlinjerna fästs också vikt vid lärande i arbetslivet, begränsning av klimatförändringarna, internationalisering och utmaningar som befolkningsutvecklingen medför.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Handbok för genomförande av maskinell dosdispensering av läkemedel för kunder inom öppenvården
No full textDosdispenseringen är en multiprofessionell process där social- och hälsovårdsenheterna, apoteken inom öppenvården och dosdispenseringsenheterna samarbetar tätt för att genomföra klientens läkemedelsbehandling. Varje aktör har tydliga uppgifter: den behandlande enheten bedömer klientens lämplighet för dosdispensering och ansvarar för genomförandet av läkemedelsbehandlingen, apoteket ser till att dosdispenseringstjänsten genomförs och dosdispenseringsenheten förpackar läkemedlen i dosdispenseringspåsarna. Samarbete och informationsutbyte är väsentligt för att garantera en smidig och säker process.
Medicineringssäkerheten säkerställs i alla skeden av dosdispenseringen. Dosdispenseringens säkerhet och kvalitet kan garanteras genom att följa den praxis som beskrivs i handboken, till exempel genom att bedöma klientens lämplighet för dosdispensering och medicinering multiprofessionellt, noggrant genomföra beställningar av dosdispensering samt kontrollera medicineringen inom dosdispenseringen. Ett smidigt samarbete och överenskommelse om praktiska tillvägagångssätt särskilt i processens gränssnitt möjliggör en trygg och ändamålsenlig läkemedelsbehandling för dosdispenseringsklienterna.navigointi mahdollistalooginen lukemisjärjestyskuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavi
Taloudellinen katsaus, talvi 2025
No full textSuomen talouden toipuminen on viivästynyt ja bruttokansantuote (BKT) kasvaa tänä vuonna vain 0,2 prosenttia. Kasvua on jarruttanut kotimaisen kysynnän heikkous. Kotitalouksien kulutuksen odotetaan kuitenkin vauhdittuvan, sillä ostovoima on kasvussa ja kasvu nopeutuu ensi vuonna. Rakentamisen toipuminen, energiasiirtymä ja puolustushankinnat puolestaan kasvattavat investointeja. BKT kasvaa 1,1 prosenttia vuonna 2026, 1,7 prosenttia vuonna 2027 ja 1,6 prosenttia 2028. Työllisyys kasvaa vuosina 2026–2028 talouden vahvistuessa. Työttömyysaste laskee vuoden 2025 9,6 prosentista 8,5 prosenttiin vuonna 2028.
Heikosta suhdanteesta huolimatta julkisyhteisöjen alijäämä supistuu tänä vuonna 3,9 prosenttiin suhteessa BKT:hen, kun sopeutustoimet alkavat vaikuttaa. Suhdanteen kohenemisesta huolimatta julkisyhteisöjen alijäämä syvenee ensi vuonna 4,5 prosenttiin, kun tälle vuodelle odotetut hävittäjähankinnat kirjataan vasta vuoden 2026 alijäämään. Pitkällä aikavälillä alijäämä pysyy syvänä: puolustus- ja korkomenojen kasvu sekä maltillinen talouskehitys pitävät sen yli 3,5 prosentissa suhteessa BKT:hen vielä vuonna 2030. Velkasuhde nousee tänä vuonna yli 89 prosentin ja lähes 92 prosenttiin vuonna 2026. Kasvu jatkuu koko ennustejakson ajan, ja vuonna 2030 velka on jo yli 96 prosenttia suhteessa BKT:hen.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Pakkokeinolain muutostarpeiden arviointi: vangitsemisen edellytykset ja salaiset pakkokeinot (1. vaihe)
No full textHallituksen esityksen muotoon laaditussa mietinnössä ehdotetaan muutettavaksi pakkokeinolain 2 luvun säännöksiä vangitsemisen edellytyksistä ja 10 luvun säännöksiä salaisista pakkokeinoista.
Esityksen tavoitteena on hallitusohjelman mukaisesti varmistaa, että pakkokeinolaki tukee rikostorjuntaa riittävällä tavalla ehdottamalla nykyistä laajempien salaisten pakkokeinojen käyttöä vakavaan rikollisuuteen liittyen. Esityksessä ehdotetaan säädettäväksi salaisesta paikkaan kohdistuvasta etsinnästä, osallistuvan tietolähteen käytöstä ja ampuma-aserikoksen lisäämisestä ylimääräisen tiedon käyttämistä koskevaksi perusterikokseksi.
Esityksen tavoitteena on myös selkeyttää pakkokeinolain mukaisia vangitsemisenedellytyksiä ottaen huomioon kansainvälinen ja kansallinen oikeuskäytäntö. Esityksessä ehdotetaan, että rikoksesta todennäköisin syin epäillyn vangitseminen edellyttäisi aina jonkin pakkokeinolaissa määritellyn erityisen edellytyksen (esimerkiksi karttamis-, sotkemis- tai jatkamisvaara) käsillä oloa. Lisäksi vangitsemisen edellytykseksi ehdotetaan uutta yleisen järjestyksen tai turvallisuuden vaarantumisen uhkaan perustuvaa vangitsemisperustetta.
Laki on tarkoitettu tulemaan voimaan syksyllä 2026.navigointi mahdollistataulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Lifelong guidance handbook - A view of the national development of lifelong guidance 2020 - 2024 and new tools to support guidance work
No full textThis handbook has been created to support everyone with a connection to guidance work, whether it is career management, mentoring educational paths, professional development or guidance research. Lifelong guidance is an ever-evolving entity that requires diverse competencies and the ability to respond to the changing needs of society and working life
SLAPP-direktiivin täytäntöönpano : Työryhmän mietintö : Lausuntotiivistelmä
No full textLausunnonantajat kannattavat laajalti työryhmän esittämää tapaa implementoida direktiivi Suomen oikeuteen. Moni lausunnonantaja kuitenkin pitää ehdotettua soveltamisalaa kapeana ja ehdottaa soveltamisalan laajentamista kansallisiin riita-asioihin ja rikosoikeudellisiin asioihin. Lausunnonantajat kiinnittävät lisäksi lausunnoissaan erityistä huomiota mietinnön määritelmiin ja häirintäkannemaksua koskeviin pykäliin.
Lausunnonantajat katsovat, että jatkovalmistelussa tulisi tarkastella erityisesti yleisen edun ja väärinkäyttöön perustuvan oikeudenkäynnin määritelmiä, sekä välttää käyttämästä direktiivissä virheellisesti käännettyjä termejä. Häirintäkannemaksun osalta lausunnonantajat kiinnittävät erityistä huomioita maksun enimmäismäärään, jota pidetään alhaisena, sekä häirintäkannemaksun suhteeseen kaksoisrangaistavuuden kieltoon. Useat lausunnonantajat katsovat, että häirintäkannemaksun määrääminen saattaisi estää rikosoikeudelliset seuraamukset. Lausunnonantajat korostavat lisäksi tiedottamisen ja koulutuksen tärkeyttä SLAPP-ilmiön tunnistamisessa ja kanteiden ehkäisemisessä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
E-evidence-asetuksen ja -direktiivin täytäntöönpano : Lausuntotiivistelmä
No full textEuroopan parlamentti ja neuvosto antoivat 12.7.2023 asetuksen (EU) 2023/1543 eurooppalaisista esittämismääräyksistä ja eurooppalaisista säilyttämismääräyksistä sähköisten todisteiden hankkimiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä ja direktiivin (EU) 2023/1544 nimettyjen toimipaikkojen nimeämisestä ja laillisten edustajien nimittämistä koskevista yhdenmukaisista säännöistä sähköisten todisteiden keräämiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä.
Oikeusministeriö asetti 17.11.2023 työryhmän asetuksen ja direktiivin edellyttämien lainsäädäntömuutosten valmistelemiseksi. Työryhmän tehtävänä oli laatia ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon ja sen toimikausi päättyi 31.3.2025.
Työryhmämietintö (Oikeusministeriön julkaisuja, mietintöjä ja lausuntoja 2025:9) oli lausuntomenettelyssä 31.3.2025–13.5.2025.
Annetuissa lausunnoissa esitystä pidettiin kannatettavana ja hyvin perusteltuna. Lausunnonantajat pitivät pääosin perusteltuna myös mietinnössä esitettyjä viranomaisrooleja koskevia ratkaisuja. Työryhmän ehdotus Liikenne- ja viestintäviraston (Traficom) nimeämisestä toimivaltaiseksi viranomaiseksi direktiivin 6 artiklan mukaisesti ei kuitenkaan saanut liikenne- ja viestintäministeriöltä eikä Traficomilta varauksetonta tukea.
Tämä lausuntotiivistelmä sisältää yhteenvedon työryhmän keskeisistä ehdotuksista sekä lausunnonantajien arvioista ehdotuksen sisältöön.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Kriminaalipoliittinen toimenpideohjelma
No full textKriminaalipoliittisessa toimenpideohjelmassa selvitetään kriminaalipoliittisen päätöksenteon kannalta merkittäviä tekijöitä ja niiden muutoksia, selostetaan hallituksen tähänastisia kriminaalipoliittisia toimenpiteitä sekä esitetään toimenpiteitä, joita vielä tällä hallituskaudella voidaan tiukat taloudelliset reunaehdot huomioon ottaen toteuttaa. Kriminaalipolitiikalla tarkoitetaan kaikkia niitä toimia, jotka vaikuttavat rikollisuuteen.
Päätöksenteon perustana on korkealaatuinen tieto rikollisuudesta ja toimenpiteiden vaikutuksista. Lainsäädännön vaikutuksia seurataan ja arvioidaan jatkuvasti.
Toimenpiteet
Ulkomaalaisten vankien siirto: Selvitetään mahdollisuuksia tehostaa ulkomaalaisten vankien siirtoa kotimaihinsa.
Tulkkien ja käännösten käyttö: Arvioidaan mahdollisuutta rajoittaa tulkkauspalveluiden käyttöä rikosprosessissa.
Räjähteisiin liittyvät rangaistukset: Arvioidaan räjähteisiin liittyvien rangaistussäännösten kehittämistarpeet.
Yhdyskuntaseuraamukset: Selvitetään mahdollisuuksia lisätä valvontarangaistuksen, valvotun koevapauden ja yhdyskuntapalvelun käyttöä.
Yhtenäisrangaistusjärjestelmä: Kehitetään yhtenäisrangaistusjärjestelmää vakavien rikosten osalta.
Petosrikollisuuden torjunta: Tarkastellaan petosrikollisuutta osana kansallista rikosuhritutkimusta ja kehitetään ennaltaehkäiseviä toimia.
</ol
Sosiaali- ja terveydenhuollon priorisointiperiaatteet : Ammattilaiskyselyn tulokset
No full textSosiaali- ja terveysministeriö teki keväällä 2025 kyselyn sosiaali- ja terveydenhuollon ammattilaisille priorisointiperiaatteista. Kyselyyn vastasi 792 henkilöä. Kyselyn tavoitteena oli kartoittaa ammattilaisten arvopohjaa ja näkemyksiä palvelujen yhdenvertaisuudesta, riittävyydestä ja priorisoinnista. Kysely liittyy palveluvalikoiman periaatteiden säädösvalmistelun taustatyöhön.
Yhdenvertaisuuden toteutuminen palveluissa tällä hetkellä nähtiin vastaajien parissa puutteellisena, erityisesti sosiaalihuollon osalta, ja palvelujen riittävyys kyseenalaistettiin laajasti. Samalla kuitenkin korostettiin, että palveluja tulisi kohdentaa erityisesti niille, joiden kyky huolehtia itsestään on heikentynyt.
Vastaajat pitivät priorisointia monisyisenä ja eettisesti haastavana aiheena, joka vaatii jatkuvaa vuoropuhelua ja yhteisiä linjauksia. Vastaajista vain pieni osa tunnisti nykylainsäädännöstä selkeitä priorisointiperiaatteita. Piilopriorisointi oli ammattilaisten keskuudessa yleistä ja erityisesti sosiaalihuollon ammattilaiset kokivat siitä kuormitusta. Enemmistö vastaajista koki, että vaatimalla voi saada palveluja.
Väestötason näkökulma priorisoinnissa sai kannatusta yksilötason oikeuksien rinnalla etenkin lääkäreiltä. Vastaajat kannattivat vakavasti sairaiden priorisointia, mutta yksittäisen potilaan kalliin hoidon asettaminen useamman lievemmin sairaan edelle sai vähemmän tukea. Kustannusrajoihin ja yksilön vastuuseen liittyvät väitteet jakoivat ammattilaisten mielipiteitä, mutta erityisesti sosiaalihuollon työntekijät suhtautuivat niihin hyvin kriittisesti