Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Saamelaisten kielellisen sulautumisen, selviytymisen ja uudistumisen prosesseja Suomessa : Erillisselvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle
No full textSelvityksessä käsitellään Suomessa puhuttujen saamen kielten nykytilannetta ja tulevaisuutta. Inarinsaamea, koltansaamea ja pohjoissaamea puhutaan yhteisöissä, joiden koko, levinneisyys ja historialliset vaiheet eroavat toisistaan. 1900-luvun mittaan tapahtunut kielenvaihto saamesta suomeen vaikuttaa vahvasti kielten nykytilanteeseen aktiivisesta kielenelvytystoiminnasta ja kielipoliittisesta kehityksestä huolimatta. Kaikki Suomessa puhutut saamen kielet ovat uhanalaisia. Niiden elinvoiman vahvistaminen edellyttää tehokasta ja kestävää kielensuunnittelua, joka ei nykytilanteessa toteudu ihanteellisesti. Selvityksessä käsitellään saamenkielisten yhteisöjen kielenvaihtohistoriaa, nykytilanteeseen vaikuttavia ilmiöitä ja kielten elinvoimaisuudelle keskeisiä tekijöitä. Ajankohtaisista ilmiöistä esille nostetaan kysymyksiä, jotka liittyvät saamen kielten ja niitä puhuvien yhteisöjen laajaan muutokseen ja yhteisöjen asenteisiin sitä kohtaan. Tulevaisuuden kannalta keskeisinä tekijöinä käsitellään saamen kielten siirtymistä perheissä, kielten elinvoimaisuutta saamelaisten kotiseutualueella ja sen ulkopuolella, nykyistä vakaamman kielensuunnittelun tarvetta, varhaiskasvatusta, opetusta, työvoiman ja saamenkielisten palveluiden tulevaisuutta ja pohjoissaamen kielen kehitystä eri valtioiden alueella. Lopussa esitetään kielipoliittisia keinoja saamen kielten elinvoimaisuuden lisäämiseksi.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston asettaman saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Julkaisun sisällöstä vastaa tiedon tuottaja, eikä tekstisisältö välttämättä edusta komission eikä valtioneuvoston näkemystä
Handbok för ledamöter i välfärdsområdesfullmäktige
No full textHandboken är avsedd för kandidaterna i välfärdsområdesvalet och för ledamöterna i välfärdsområdesfullmäktige, som kan använda den som informationskälla och som ett stöd i arbetet.
Från och med ingången av 2023 har ansvaret för att ordna social- och hälsovården och räddningsväsendet legat hos 21 välfärdsområden. Välfärdsområdesval förrättas i alla välfärdsområden.
Välfärdsområdesfullmäktige beslutar om välfärdsområdets och social- och hälsovårdens servicestrategi, räddningsväsendets servicenivå, välfärdsområdets ekonomi och valet av ledamöter till de olika organen. Vid välfärdsområdesval är välfärdsområdet en valkrets. Kandidaterna ställs upp för hela välfärdsområdet, väljarna kan rösta bara på kandidater inom sitt eget välfärdsområde och resultatet räknas enligt välfärdsområde.
Helsingfors stad har organiseringsansvaret för social- och hälsovården och räddningsväsendet inom sitt område. Således röstar Helsingforsborna inte i välfärdsområdesvalet. I Helsingfors ordnas dock förhandsröstning och anstaltsröstning för personer som är röstberättigade i andra välfärdsområden.
I landskapet Nyland ansvarar HUS-sammanslutningen för att ordna den specialiserade sjukvården.
I handboken beskrivs: 1) välfärdsområdet, dess uppgifter och finansiering, 2) välfärdsområdets förhållande till kommuner, företag och organisationer, 3) välfärdsområdets beslutsorgan och beslutsprocesser, 4) välfärdsområdets demokrati och delaktighet. I slutet av handboken finns länkar och bakgrundslitteratur
Osaamisen tunnistamisen työryhmä : Loppuraportti
No full textTyö- ja elinkeinoministeriö ja opetus- ja kulttuuriministeriö asettivat 24.6.2021 kestävän kasvun ohjelman toimeenpanoa varten osaamisen tunnistamisen työryhmän. Työryhmän toimikausi päättyi 31.12.2024. Osaamisen tunnistamisen työryhmän työ oli osa EU:n elpymis- ja palautumistukivälineellä (RRF) rahoitettavia jatkuvan oppimisen uudistuksen toimenpiteitä.
Loppuraporttiin työryhmä on viimeistellyt ehdotuksensa osaamisen tunnistamisen valtakunnallisiksi periaatteiksi. Lisäksi esitellään muut työryhmän toimeksiannon mukaiset osaamisen tunnistamista kehittävät esitykset. Esitykset perustuvat kokeiluihin, pilotteihin ja jatkoselvityksiin sekä kansallisesti ja kansainvälisesti koottuun tietoon.
Tässä loppuraportissa esitellään työryhmän ehdotukset koulutusjärjestelmään kuulumattomien koulutusten näkyväksi tekemiseksi, osaamismerkkien kehittämiseksi ja valtakunnallisiksi periaatteiksi osaamisen tunnistamisessa. Tämän lisäksi raportissa käsitellään osaamisen tunnistamisen hyviä käytäntöjä, uraohjausosaamisen sekä digitaalisen osaamisen tunnistamisen työkalun kehittämistä. Hankkeen puitteissa toteutettujen pk-yritysten ja työvoiman ulkopuolisten maahanmuuttajien kokeilujen tulokset ja johtopäätökset ovat osa raporttia.
Työryhmän keskeinen havainto on, että osaamisen tunnistaminen nykyistä laajemmin olisi mahdollista, mutta se edellyttää kulttuurista muutosta, monipuolista keskustelua osaamisesta ja osaamisen tunnistamisen taidon mieltämistä kansalaistaidoksi. Apuna tulisi hyödyntää hyvät käytännöt ja mallit kotimaasta ja maailmalta
Ositusvaateen vanhentuminen : Työryhmän mietinnön lausuntotiivistelmä
No full textOikeusministeriö julkaisi tammikuussa 2024 ositusvaateen vanhentumista käsittelevän työryhmän mietinnön, joka oli lausuntokierroksella tammi-maaliskuussa 2025. Ministeriöön toimitettiin 20 lausuntoa.
Lausunnonantajat pitivät kannatettavana ja tarpeellisena avio-oikeuden vanhentumisajasta säätämistä tilanteissa, joissa avioliitto on purettu avioerolla tai avioliiton kumoamista koskevalla päätöksellä. Ehdotus uudesta avio-oikeuden vanhentumista koskevasta sopimuksesta ja sen rekisteröintivelvoitteesta sai laajasti kannatusta. Osa lausunnonantajista piti ehdotusta avio-oikeuden vanhentumisen katkaisemisesta toimitusositusta hakemalla menettelyltään raskaana ja pesänjakajan hakemista koskevan tiedon saamista hankalana.
Ehdotus vallinnanrajoitusten raukeamisesta kymmenen vuoden kuluttua avioliiton purkautumisesta sai laajasti kannatusta. Sen sijaan lausunnonantajien ehdotus avioliittolain yhteisomistusolettaman raukeamista koskevaksi sääntelyksi sai vaihtelevaa palautetta. Osa lausunnonantajista piti ehdotettua sääntelyä hyödyllisenä, mutta jotkin lausunnonantajista näkivät sen tarpeettomaksi.
Lausunnoissa nostettiin esiin myös toive sääntelyn yhdenmukaisuudesta ja symmetrisyydestä. Lausunnonantajat kantoivat huolta siitä, että jos ehdotuksen sisältämä sääntely kohdistuu eri tavoin avioliiton purkautumissyystä riippuen, kokonaisuus voi olla kansalaisille hankalasti ymmärrettävä
Oikeusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 150) taloussääntö
No full textValtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 69 b §:n mukaan kirjanpitoyksiköllä on oltava taloussääntö, jossa on annettava tarkemmat määräykset pykälässä säädetyistä asioista.
Tämä oikeusministeriön kirjanpitoyksikön taloussääntö tulee voimaan 18. päivänä heinäkuuta 2025 ja sillä kumotaan 1.1.2025 voimaan tullut taloussääntö. Taloussäännön päivityksessä on otettu huomioon erityisesti talouspakotteita koskevat määräykset ja menettelytavat Valtiokonttorin määräyksen (VK/3106/2024) mukaan sekä muut ajantasaiset taloudenhoidon säädökset, määräykset ja ohjeet.
Tätä taloussääntöä noudatetaan oikeusministeriön kirjanpitoyksikössä (150), johon kuuluvat oikeusministeriö, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta, vaalipiirilautakunnat ja oikeusministeriön yhteydessä toimivat lautakunnat ja muut vastaavat toimielimet. Oikeusministeriön hallinnonalalla Rikosseuraamuslaitos (KPY 151), Syyttäjälaitos (KPY 152), Ulosottolaitos (KPY 153), Oikeusrekisterikeskus (KPY 154), Tuomioistuinlaitos (KPY 155), Oikeuspalveluvirasto (KPY 156) ja Oikeushallinnon erityisviranomaiset (KPY 157) noudattavat kirjanpitoyksikkönsä taloussääntöä omalla toimialallaan.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Asevelvollisuus ja sukupuolten tasa-arvo : Kohti sukupuolineutraalia valikoivaa asevelvollisuutta?
No full textKeskeinen suomalaiseen asevelvollisuuteen liittyvä tasa-arvo-ongelma on asevelvollisuuden kohdistuminen vain miehiin. Vaikka asevelvollisuuden ensisijainen tarkoitus on palvella rekrytointijärjestelmänä sotilaallisen maanpuolustuksen tarpeisiin, sillä on myös laajat yhteiskunnalliset vaikutuksensa.
Asevelvollisuutta koskeva aiempi tutkimus ja työryhmien tekemä työ osoittavat sekä sukupuolten tasa-arvoon liittyvät asevelvollisuusjärjestelmän ongelmat että valtiolliset pyrkimykset pitää järjestelmä ajanmukaisena kehittämistoimilla.
Miesten yleisen asevelvollisuuden vaihtoehdot saavat aiempaa enemmän kannatusta. Selvityksen osana teetetty kysely osoittaa, että eduskuntapuolueista suurin osa kannattaa sukupuolineutraalia valikoivaa asevelvollisuutta ja suhtautuu myönteisesti kansalaispalvelukseen. Puolueiden kantojen vertailemisen tekee haastavaksi se, että sukupuolineutraalista asevelvollisuudesta puhuttaessa keskustelu jää usein yleisten periaatteiden tasolle. Keskustelua vaikeuttaa asevelvollisuuteen, sen erilaisiin muotoihin ja vaihtoehtoihin liittyvä terminologia.
Monet tekijät puoltavat sukupuolinäkökulman laajempaa huomioimista asevoimissa sekä asevelvollisuuden tasa-arvoistamista. Sukupuolineutraali valikoiva asevelvollisuus täydennettynä muilla kansalaispalveluksen suoritustavoilla osallistaisi kansalaiset laajemmin ja yhdenvertaisemmin turvallisuuden tuottamiseen
Lausuntoyhteenveto : Luonnos valtioneuvoston maaseutupoliittiseksi selonteoksi eduskunnalle
No full textPääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti laaditaan maaseutupoliittinen selonteko. Maa- ja metsätalousministeriö asetti poikkihallinnollisen ohjausryhmän ja sihteeristön valmistelemaan maaseutupoliittista selontekoa, joissa ovat edustajat myös seuraavista ministeriöistä: SM, PLM, VM, OKM, LVM, TEM, STM, YM. Selonteon valmistelua on tukenut maaseutupolitiikan neuvosto (MANE) sekä saaristoasiain neuvottelukunta (SANK) ja harvaan asuttujen alueiden parlamentaarinen työryhmä (Harva).
Maa- ja metsätalousministeriö pyysi kesäkuussa 2025 lausuntoja luonnoksesta maaseutupoliittiseksi selonteoksi ja sitä taustoittavasta aineistosta. Lausuntopyyntö lähetettiin 483 taholle ja julkaistiin lausuntopalvelu.fi:ssä 5.6.2025. Määräaikaan (18.8.2025) mennessä lausuntonsa antoi yhteensä 217 tahoa.
Tässä raportissa esitetään yhteenveto lausuntopalautteesta. Raportti on jäsennelty lausuntopyynnön kysymysten mukaisesti: koko selontekoluonnosta koskevaan yleiseen palautteeseen sekä luku-, tavoite- ja kehittämissuosituskohtaiseen palautteeseen. Lisäksi esitetään lausuntopalaute selontekoa taustoittavasta aineistosta lukukohtaisesti sekä muista täydennystarpeista. Raportin liitteenä on luettelo kaikista lausunnonantajista.
Lausuntopalautetta on hyödynnetty selonteon jatkovalmistelussa sekä on tarkoitus hyödyntää toimeenpanosuunnitelman laadinnan tukena.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
"Haluan, että kansani elämä paranee" : Yhteenveto saamelaisten totuus- ja sovintokomission ehdotuksista
No full textValtioneuvosto asetti saamelaisten totuus- ja sovintokomission yhdessä saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa vuonna 2021. Sen tuli tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia, ja selvittää, miten nämä vaikuttavat edelleen. Komission tuli ehdottaa, miten yhteyttä saamelaisten ja valtion välillä sekä saamelaisten kesken voidaan edistää. Tehtäväksi tuli myös lisätä tietoisuutta saamelaisista Suomen alkuperäiskansana. Komissio toteaa saamelaisen kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen elintilan kaventuvan sukupolvesta toiseen. Komission kuulemat saamelaiset ja sille raportoineet asiantuntijat toivat samaa viestiä: saamelaisyhteisöt ovat vakavasti huolissaan tulevaisuudestaan. Saamelaisten perinteisten elinkeinojen elintila kapenee ilmastonmuutoksen, teollisten maankäyttömuotojen, matkailun ja militarisaation edetessä. Saamen kielet ovat uhanalaistuneet, mistä huolimatta Suomessa puhutut inarin-, koltan- ja pohjoissaame ovat edelleen myös äidinkieliä ja elpyvät. Komissio tuo raportissaan esille saamelaisyhteisöjen monikielisyyden, monikulttuurisuuden ja ylirajaisuuden yhtenä Saamen kansana neljässä valtiossa. Komissio tekee raportissaan lukuisia ehdotuksia saamelaisten aseman parantamiseksi ja korostaa Suomea kahden kansan, saamelaisten ja suomalaisten, maalle perustettuna valtiona.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston asettaman saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Julkaisun sisällöstä vastaa saamelaisten totuus- ja sovintokomissio, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Opetus- ja kulttuuriministeriön linjaukset ammatillisen koulutuksen kehittämiseksi
No full textOpetusministeri on päättänyt ammatillisen koulutuksen kansallisista linjauksista. Linjausten laatiminen perustuu ammatillisen koulutuksen toiminnanohjauksen kokeilua koskevaan hallituksen esitykseen ja niitä hyödynnetään kokeiluun osallistuvien järjestäjien kanssa käytävissä neuvotteluissa. Linjaukset koskevat kaikkia ammatillisen koulutuksen järjestäjiä.
Esitetyt tavoitteet perustuvat Pääministeri Orpon hallituksen ohjelmaan, hallituskauden aikana tehtyihin muihin päätöksiin ja analyysiin toimintaympäristön muutoksesta.
Linjauksissa tunnistetaan useita yhteiskuntaan ja väestökehitykseen liittyviä muutoksia, joilla on vaikutusta myös ammatillisen koulutuksen järjestämiseen. Näitä ovat mm. työllisyys ja julkinen talous, opiskelijoiden hyvinvointi, väestön ikääntyminen ja oppivelvollisuusikäisten ikäluokan pieneneminen ja ilmastonmuutos.
Linjaukset on laadittu siten, että niitä on mahdollista soveltaa kaikkien ammatillisen koulutuksen järjestäjien toiminnassa. Vastaisuudessa painopistettä siirretään määrästä laatuun ja korostetaan riittävää opetuksen saatavuutta ja yhteisöllisyyttä. Koulutuksesta valmistuvien tulisi nykyistä sujuvammin siirtyä työelämään tai jatko-opintoihin. Linjauksissa kiinnitetään huomiota myös työpaikalla tapahtuvaan oppimiseen, ilmastonmuutoksen hillitsemiseen ammatillisen koulutuksen keinoin, kansainvälistymiseen ja väestökehityksen aiheuttamiin haasteisiin.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Medborgarsamhällspolitiken behöver en gemensam riktning och uppföljning : Slutrapport om mandatperioden för delegationen för medborgarsamhällspolitik 2022–2026
No full textStatsrådet tillsatte i januari 2022 delegationen för medborgarsamhällspolitik för en fjärde mandatperiod 27.1.2022–26.1.2026. Delegationen för medborgarsamhällspolitik (KANE), som verkar i anslutning justitieministeriet, främjade växelverkan mellan förvaltningen och civilsamhället i enlighet med de uppgifter som föreskrivs i statsrådets förordning 269/2007 och utifrån den strategi delegationen utarbetade i början av sin mandatperiod.
Under sin mandatperiod deltog delegationen för medborgarsamhällspolitik som sakkunnig i författningsberedningen och den politiska beredningen samt kommunicerade aktivt för att främja sina mål. Inom den offentliga förvaltningen och ekonomin skedde betydande förändringar som delegationen reagerade på. Därför fokuserade verksamheten särskilt på att utveckla medborgarorganisationernas verksamhetsförutsättningar.
Delegationen rekommenderar att man under nästa regeringsperiod bereder en redogörelse om medborgarsamhällspolitiken eftersom det skulle stärka medborgarsamhällspolitikens betydelse och öka den parlamentariska debatten om stödet till civilsamhället.
Delegationens verksamhet har varit lyckad i många avseenden, men man identifierade också utvecklingsbehov. Forsknings- och utvecklingsverksamheten bör stärkas och det nätverksbaserade samarbetet fördjupas för att delegationens verksamhet ska få större genomslagskraft. Hela förvaltningen bygger upp demokratins hållbarhet genom att skydda och främja medborgarsamhällets tillstånd.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order