Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Tunnetko lapsen oikeudet?
No full textدر قرارداد کلی حقوق کودکان سازمان ملل متحد مجموع 5 بند وجود دارد. اینها مسائلی هستند که اشخاص تصمیم گیرنده حکومتی و شهری و 4 ا
همچنین اشخاص بزرگسال باید مد نظر قرار دهند. در این قسمت بندهای قرارداد بطور مختصر ذکر می شوند.Tunnetko lapsen oikeudet? -esite persian/farsin kielell
Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot (JIT 2025)
No full textJulkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot (JIT 2025) on) ovat valtiovarainministeriön ylläpitämiä sopimusehtoja. Ehdoissa on huomioitu hankintalain sopimuksille asettamat vaatimukset siinä määrin kuin se yleisissä IT-sopimusehdoissa on mahdollista sekä muuta julkista hallintoa sitovaa lainsäädäntöä. Julkisen hallinnon IT-sopimusehdot on tarkoitettu käytettäväksi hankintayksiköiden ja toimittajien välisissä hankintasopimuksissa vakiosopimusehtoina. Julkisen hallinnon IT-sopimusehdoilla voidaan täydentää varsinaisen hankintasopimuksen ehtoja.
Julkisen hallinnon IT-sopimusehdot sisältävät yleiset ehdot (JIT 2025 - Yleiset ehdot) sekä niiden lisäksi seitsemän erityisehtoa sisältävää liitettä. Sopimusehtoja on tarkoitettu käytettäväksi aina siten, että julkisen hallinnon IT-hankintojen yleisten sopimusehtojen (JIT 2025 - Yleiset ehdot) lisäksi käytetään soveltuvia erityisehtoja. Erityisehtoja ei ole tarkoitettu käytettäväksi ilman yleisiä sopimusehtoja, eikä myöskään voi käyttää yleisiä ehtoja ilman hankintaan soveltuvia erityisehtoja.
Mikäli toimittaja alihankkijoineen käsittelee tilaajan henkilörekisterissä olevia henkilötietoja, tulee sopimukseen liittää henkilötietojen käsittelyä koskevat ehdot. Tässä voidaan hyödyntää yhteisiä JIT/JYSE Henkilötietojen käsittelyn ehtoja sekä Henkilötietojen käsittelytoimien kuvausta.
Julkisen hallinnon IT-hankintojen yleiset sopimusehdot ovat laajasti käytössä. Sopimusehtojen laajan käytön on katsottu osaltaan johtaneen siihen, että julkisissa IT-hankinnoissa palvelujen tarjoajilla on yleisesti tiedossa ne ehdot, joita julkisten IT-hankintojen osalta sopimuksissa noudatetaan
Suomi liikkeelle -ohjelma 2023–2027 : Puolivälikatsaus
No full textPääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman mukaan tavoitteena on kääntää liikkuminen kasvuun jokaisessa ikäryhmässä. Tavoitteen toteutumiseksi käynnistettiin liikunnallisen elämäntavan ja toimintakyvyn poikkihallinnollinen Suomi liikkeelle -ohjelma. Ohjelman valmistelu aloitettiin syksyllä 2023 ja toimenpiteet käynnistyivät vuonna 2024.
Hallitusohjelmassa Suomi liikkeelle -ohjelmalle on määritelty 16 toimenpidettä. Ohjelman toimeenpanovaiheessa nämä toimenpiteet jaettiin 35 erilliseksi toimenpiteeksi viidessä kokonaisuudessa: 1) liikunnalliset toimintakulttuurit, 2) liikuntaneuvonta, 3) liikkumisen olosuhteet, 4) liikuntaosaaminen ja 5) liikkumiseen kannustava verotus.
Tässä raportissa kuvataan Suomi liikkeelle -ohjelman eteneminen ohjelman puoliväliin mennessä. Raportissa keskitytään toteutuneiden toimenpiteiden kuvaamiseen. Lisäksi esitellään Suomi liikkeelle -ohjelman tulosten ja vaikutusten seurantamalli sekä viestinnälliset tavoitteet ja toimenpiteet
20 ehdotusta lapsitoiveiden tukemiseksi : Selvitys syntyvyyden laskusta Suomessa
No full textSuomen ja koko maailman syntyvyys on jatkanut laskuaan odotettuakin nopeammin tällä vuosikymmenellä. Syntyvyys on Suomessa laskenut ennen kaikkea siksi, että esikoisia syntyy vähemmän. Äidiksi tuloikä on noussut yli 30. ikävuoteen ja lapsettomien osuus on nopeasti kasvanut. Hyvin alhainen syntyvyys on uusi tilanne, johon ei ole helppoa ratkaisua. Tarvitaan yhteiskuntapoliittista keskustelua, jossa keskeistä on nuorten toiveiden kuuleminen.
Selvityksen 20 ehdotusta koskevat perheellistymis- ja perhepolitiikkaa. Hedelmällisyysneuvonta sekä parisuhteiden ja nykyistä varhaisemman lastensaannin tukeminen edistäisivät lapsitoiveiden toteutumista. Tutkimustieto viittaa siihen, että puutteet tai muutokset näillä alueilla ovat yhteydessä 2010-luvun syntyvyyden laskuun Suomessa.
Suomalaisten koulutustason heikko kehitys, työllistymisvaikeudet ja vanhemmuuden korkeat tosialliset kustannukset voivat myötävaikuttaa alhaiseen syntyvyyteen. Kuitenkaan 2010-luvun syntyvyyden lasku ei näyttäisi johtuvan koulutustason, perhepolitiikan tai työmarkkinoiden muutoksesta.
Panostus varhaiskasvatukseen, riittävän pitkiin perhevapaisiin ja lapsiperheiden tulosiirtoihin edistävät tutkitusti korkeampaa syntyvyyttä. Vauvaperheiden hyvinvoinnin vahvistaminen ja lapsiperheiden tukien kehittäminen ovat keskeisiä myös lapsitoiveiden tukemisen kannalta
Yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmän uudistaminen
No full textTiede- ja kulttuuriministeri Sari Multalan 6.8.2024 asettama selvityshenkilö hovioikeudenneuvos Kristiina Harenko esittää selvityksessään budjettirahoituspohjaisen järjestelmän korvaamista tallennuslaitepohjaisella yksityisen kopioinnin hyvitysjärjestelmällä. Uudistuksella pyritään saattamaan hyvitysjärjestelmä direktiivin 2001/29/EY mukaiseksi.
Maksua perittäisiin tallennuslaitteiden valmistajilta ja maahantuojilta sekä toissijaisesti jälleenmyyjiltä. Ennen vuotta 2015 maksun piiriin kuuluneiden digitaalisten tallennuslaitteiden lisäksi maksua ehdotetaan kerättäväksi matkapuhelimista, tietokoneista ja tabletlaitteista sekä eräistä muista laitteista ja palveluista. Maksun suuruus määräytyisi kopiointitutkimuksilla selvitettävän kopioinnin määrän perusteella. Vaihtoehtona esitetään maksun perimistä nettiliittymälaskutuksen yhteydessä.
Sopivan hyvityksen piiriin ehdotetaan lisättäväksi kirjalliset teokset, kuvataiteen teokset ja valokuvateokset sekä lähioikeuksista radio- ja televisioyritysten lähetykset ja kansallista suojaa saavat lähioikeusvalokuvat. Hallinnointiin ja tilityksiin ehdotetaan tästä johtuvia muutoksia.
Selvityksessä katsotaan, että hyvityksen piirin laajentuessa sopivan hyvityksen vuotuisen kokonaismäärän tulisi olla noin 14–15 miljoonaa euroa
Kuluttajaluottodirektiivin ja kuluttajaoikeusdirektiivin muutosdirektiivin (rahoituspalvelujen etämyyntisäännökset) täytäntöönpano : Lausuntotiivistelmä
No full textOikeusministeriö pyysi kuluttajaluottodirektiivin ja kuluttajaoikeusdirektiivin muutosdirektiivin (rahoituspalvelujen etämyyntisäännökset) täytäntöönpanoa sekä kuluttajaluottosääntelyn sopimusoikeudellisia seuraamuksia koskevasta työryhmän mietinnöstä lausuntoa 49 viranomaiselta ja yhteisöltä. Näistä lausunnon antoi 30 tahoa. Näiden lisäksi mietinnöstä lausui 11 tahoa.
Lausunnonantajat pitivät ehdotettuja muutoksia pääosin kuluttajansuojaa parantavina ja ylivelkaantumista ehkäisevinä. Erityisesti elinkeinoelämää edustavat tahot katsoivat ehdotusten kuitenkin laajalti lisäävän yritysten hallinnollista taakkaa ja kustannuksia.
Näkemykset luotonantajien velvoitteiden tiukentumisen tarpeellisuudesta jakautuivat yhtäältä elinkeinoelämän ja toisaalta valvontaviranomaisten tai kuluttajien intressejä edustavien tahojen kesken. Jyrkimmin mielipiteitä jakoivat ehdotukset, jotka koskivat kuluttajien luottokelpoisuuden arviointia ja sen laiminlyönnin seurauksia. Viranomaistahot pitivät ehdotettuja muutoksia monilta osin tervetulleina, kun taas elinkeinoelämää edustavat tahot katsoivat, että direktiivin vähimmäistason ylittävää sääntelyä tulisi poistaa, kohtuullistaa taikka täsmentää.
Rahoituspalvelujen etämyyntisääntelyä koskevia ehdotuksia pidettiin pääosin kannatettavina. Eräät lausunnonantajat katsoivat kuitenkin, että niin sanottua peruuttamistoimintoa koskevaa ehdotusta olisi tarpeen selkeyttää
Demokratian ja kansallisen menestyksen puolesta : Julkisen johtamisen arvot ja periaatteet
No full textTämä on julkisen johtamisen ryhmän ehdotus julkisen johtamisen arvopohjaksi, periaatteiksi ja niiden toteuttamiseksi muun muassa poliittisille päätöksentekijöille, julkisille työnantajille ja julkisen hallinnon johtajille ja esihenkilöille.
Jotta moninainen julkinen hallinto voi toimia kokonaisuutena kaikkien kansalaisten ja koko Suomen hyväksi, tarvitaan keskinäistä luottamusta ja yhteistä ymmärrystä julkisen johtamisen keskeisistä arvoista ja johtamisen periaatteista. Julkisen johtamisen ryhmä määritti johtamisen yhteisen arvoperustan, johon kuuluvat keskeisesti: demokratia, yleinen etu, oikeusvaltioperiaate, oikeudenmukaisuus, yhdenvertaisuus, avoimuus, luottamus, ihmislähtöisyys, riippumattomuus ja puolueettomuus.
Lisäksi ryhmä ehdottaa julkiseen hallintoon seuraavia johtamisen periaatteita.
Johdamme julkista hallintoa:
- vakaasti, ennakoiden ja tuottaen arvoa koko yhteiskunnalle (vaikuttavasti),
- kestävästi ja hyvän hallinnon mukaisesti (kestävästi),
- yhdessä tehden ja vuorovaikutuksessa kansalaisten, kumppanien, henkilöstön ja sidosryhmien kanssa, myös kansainvälisesti (yhdessä),
- rohkeasti ja ratkaisukeskeisesti uudistaen (ratkaisukeskeisesti),
- osaavasti ja asiantuntevasti tietoa hyödyntäen (osaavasti) ja
- eettisesti ja yhteisten arvojen pohjalta (eettisesti).
Julkaisua on päivitetty 10.4.2025, s. 21
Syyteneuvottelun käyttöalan laajentaminen : Työryhmän mietintö
No full textOikeusministeriö asetti 12.9.2023 työryhmän arvioimaan syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista rikosprosessin nopeuttamiseksi ja sujuvoittamiseksi. Työryhmän tavoitteena oli selvittää ja esittää ratkaisuja syyteneuvottelun tehostamiseksi ja käyttöalan laajentamiseksi sekä muiksi syyteneuvottelua koskevan lainsäädännön muutostarpeiksi ottaen huomioon oikeusturva ja perusoikeudet. Työryhmän tuli valmistella ehdotukset tarvittaviksi lainsäädäntömuutoksiksi hallituksen esityksen muotoon. Työryhmällä oli myös mahdollisuus tehdä ehdotuksia viranomaisten käytäntöjen ja menettelytapojen kehittämiseksi. Työryhmän toimikausi oli 12.9.2023–31.3.2025.
Työryhmä ehdottaa, että syyteneuvottelun soveltamisalassa oleviin rikoksiin lisätään törkeä huumausainerikos, törkeä ryöstö ja törkeä ihmiskauppa. Seuraamusten osalta neuvotella voisi myös yhteisösakosta ja liiketoimintakiellosta sekä rikoshyödystä tilanteessa, jossa syyttäjän vaatimus rikoshyödyn määrästä ylittää asianomistajan vahingonkorvausvaatimuksen. Syyteneuvottelumenettelyn osalta työryhmä ehdottaa muun muassa, että viranomaisille asetetaan selkeämpi velvollisuus arvioida syyteneuvottelun edellytyksiä yksittäistapauksessa, pidennetään tunnustamisoikeudenkäyntien järjestämisen määräaika 30 päivästä 60 päivään ja luovutaan erillisestä esitutkinnan aikaisesta tunnustamismenettelystä
Statens program för integrationsfrämjande 2024–2027 : Statsrådets principbeslut
No full textI enlighet med lagen om främjande av integration beslutar statsrådet om det nationella utvecklandet av integrationsfrämjande genom att för regeringsperioden utarbeta ett statligt program för integrationsfrämjande där målen och åtgärderna för integrationsfrämjandet anges. Statens program för integrationsfrämjande har beretts i överensstämmelse med föresatserna i regeringsprogrammet för statsminister Petteri Orpos regering, och det omfattar perioden 2024–2027. De regeringsprogramavsnitt som ingår i programmet har markerats med kursiv stil.
I enlighet med regeringsprogrammet grundar sig integrationspolitiken på arbete och det att personer som integreras lär sig finska eller svenska samt att de kommer in i det finländska samhället och följer samhällets regler. Finland är ett öppet samhälle som hjälper och uppmuntrar under den första tiden i det nya samhället. Regeringen säkerställer möjligheterna till integration genom att öka invandrarnas eget ansvar för sin integration och göra systemet förpliktande. Systemet går från att betona den nyanländas rättigheter till att betona den nyanländas eget ansvar och skyldigheter.
Regeringsperiodens mål för integrationsfrämjande är 1. Nyckeln till integration i Finland är arbete, 2. Invandrare har ett större ansvar för sin integration i ett mer förpliktande system, 3. Parallella samhällen förebyggs och 4. Integration är i hela familjens intresse. Programmet innehåller 32 åtgärder som syftar till att målen ska nås.
Genomförandet av programmet finansieras inom ramen för statsbudgeten och planen för de offentliga finanserna. Statens program för integrationsfrämjande har beretts i ett förvaltningsövergripande samarbete. Beredningen har på tjänstemannanivå styrts av samarbetsgruppen för integrationsfrämjande
Tekoäly ja sukupuolten tasa-arvo
No full textSelvitys tarjoaa ajankohtaisen katsauksen tekoälyn kehityksen ja sukupuolten tasa-arvon yhtymäkohtiin. Se tuo esiin, millä tavalla yhteiskunnan eriarvoisuudet peilautuvat tekoälyyn: jos yhteiskunnassa on puutteita tasa-arvon toteutumisessa, näkyy tämä todennäköisesti myös tekoälysovelluksissa. Selvitys tarkastelee kriittisesti tekoälyn vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon kotimaisten ja kansainvälisten esimerkkien kautta. Lisäksi se avaa perus- ja ihmisoikeuksiin, tasa-arvoon ja tekoälyyn liittyvää sääntelykehikkoa sekä tuo esiin tekoälyn kehitykseen ja työelämään kytkeytyviä sukupuolittuneita kysymyksiä.
Selvityksessä kuvataan, kuinka tekoälyjärjestelmien suunnittelun ja järjestelmien tekemien päätelmien pohjana olevan datan taustalla on monenlaista ihmisten tekemää luokittelua ja datatyötä. Datan vinoumat ja huonosti kehitetyt ja hallitut tekoälyjärjestelmät voivat ylläpitää sukupuolistereotypioita, aiheuttaa syrjiviä käytäntöjä tai loukata ihmisten perusoikeuksia.
Tekoälyn vaikutuksia sukupuolten tasa-arvoon ja syrjintään on vaikea täysin ennakoida. Se, missä ja miten tekoälyä käytetään, on kuitenkin ihmisten päätösten seurausta. Vaikka tekoäly voi ylläpitää ja jopa vahvistaa sukupuoleen perustuvaa eriarvoisuutta, haitallisia vaikutuksia voidaan ehkäistä huolellisella vaikutusten arvioinnilla sekä perehtymällä käyttökontekstiin ja tekoälyn toimintalogiikkaan