Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Thermorfer : Visuaalisten transformerien avulla lämpökameran kuvista liikeperustaiseen tilanneälyyn
No full textLiikkeen aikana tilannetietoisuuden saavuttaminen ja ylläpito on edelleen haastava tehtävä kaikissa toimintaympäristöissä. Tehtävä on erityisen haastava, kun kyseessä on jalan kulkeva pelastustoimija, taistelija tai UAV, sillä olosuhteet pakottavat käyttämään pieniä ja edullisia laitteita, jotka tuottavat paljon mittausvirheitä. Tutkimushankkeessa olemme tutkineet syväoppimisen menetelmiä, joiden avulla voidaan laskea pienen yksilinssisen lämpökameran avulla etäisyys havainnoijan ja kohteen välillä. Hankkeen tuloksena on syntynyt täysin uutta suorituskykyä oleva tieteellisesti merkittävä menetelmä, joka hyödyntää tekoälyn uusimpia arkkitehtuureja, muun muassa transformereita ja neuroverkkopohjaisia Kalman-suotimia. Menetelmä tuottaa samanaikaisesti tiedon havainnoijan liikkeestä sekä etäisyydestä valittuun kohteiseen. Menetelmä pystyy seuraamaan kohdetta niin kauan kuin se on kameran näkökentässä ja siten lisää virhesietoisuutta. Olemme lisäksi varmentaneet menetelmän toimivuutta oikeaa dataa käyttäen.Tämä julkaisu on toteutettu osana Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINEn) tutkimusrahoituksen toimeenpanoa. (www.defmin.fi/matine) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta puolustusministeriön näkemystä
Målbild för digitaliseringen inom fritt bildningsarbete
No full textBeskrivningen av målbilden för digitaliseringen inom fritt bildningsarbete färdigställs våren 2025 som en del av projektet Ramverket för digitalisering inom småbarnspedagogik, förskoleundervisning, grundläggande utbildning och fritt bildningsarbete. I projektet utvecklas styrningen och genomslaget av digitaliseringen samt förvaltningsområdets framsynthet.
Med beskrivningen av målbilden konkretiseras de mål som satts upp i Finlands digitala kompass, Riktlinjerna för digitaliseringen av fostran och utbildning 2027 och andra betydelsefulla dokument som definierar digitaliseringen inom sektorn ur det fria bildningsarbetets synvinkel. Digitaliseringen granskas via följande sju delområden: förutsättningar för utveckling av digitaliseringen, digital kompetens, stöd för utveckling av den digitala infrastrukturen, tjänster och interoperabilitet, informationshantering och kvalitet, dataskydd och -säkerhet, lagstiftning om digitalisering och tolkning av den samt forskning om digitalisering.
Digitaliseringsmålen beskrivs i kontexten för fritt bildningsarbete. Detta ger huvudmännen för läroanstalterna inom fritt bildningsarbete möjlighet att utföra ett långsiktigt, proaktivt och strategiskt styrt arbete för att uppnå målbilden. Efter att beskrivningen av en nationellt definierad och gemensamt delad målbild är klar, utformas konkreta åtgärder, vilket främjar utvecklingen av digitaliseringen inom sektorn mot en gemensamt delad målbild
Luonnon tilan parantamisen kansalaispaneeli 2025 : Kansalaispaneelin julkilausuma kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelun tueksi
No full textYmpäristöministeriö järjesti touko-kesäkuussa 2025 kansalaispaneelin, jonka tavoitteena oli kerätä kansalaisten näkemyksiä luonnon tilan parantamisesta ja välittää ne päätöksenteon tueksi.
Luonnon tilan parantamisen kansalaispaneeli tukee EU:n ennallistamisasetuksen mukaisen kansallisen ennallistamissuunnitelman valmistelua.
Luonnon tilan parantamisen kansalaispaneeli auttoi tunnistamaan, mitkä asiat luonnon tilan parantamisessa ovat kansalaisten mielestä tärkeitä sekä tuotti kansalaisnäkemyksen EU:n luonnon ennallistamisasetuksen hyväksyttävästä ja oikeudenmukaisesta toimeenpanosta Suomessa.
Tässä julkaisussa on kansalaispaneelin yhdessä tuottama julkilausuma. Julkilausuma sisältää kolme osiota: tilannekuvan luontokadosta ja ennallistamisasetuksesta, näkemyksen tärkeimmistä ja toivotuista keinoista sekä näkemyksen ennallistamistoimien oikeudenmukaisuuden varmistamisesta. Lisäksi julkaisussa on kuvattu paneelin tehtävänantoa ja toteutusta.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Lääkärihelikopteritoiminta 2030-luvulle : Esitys valtion lääkärihelikopteritoiminnan strategiaksi
No full textLääkärihelikopteritoiminta on vakiintunut osa suomalaista terveydenhuoltoa ja siihen kuuluvaa ensihoitopalvelua ja valmiutta. Sen toteuttavat yhteistyössä valtion erityistehtäväyhtiö FinnHEMS Oy sekä yliopistosairaalaa ylläpitävät hyvinvointialueet ja HUS-yhtymä. Työryhmässä ovat olleet edustettuina sosiaali- ja terveysministeriön lisäksi valtiovarainministeriö, Rajavartiolaitos, Puolustusvoimat ja FinnHEMS Oy. Lisäksi kehitysehdotuksia on käsitelty yliopistosairaalaa ylläpitävien hyvinvointialueiden ja HUS-yhtymän ensihoitokeskusten kanssa.
Työryhmän ehdotukset lääkärihelikopteritoiminnan strategiaksi ja kehittämiseksi on jaoteltu kahteen eri aikavaiheeseen. Ajankohtaisia kehityskohteita ovat lentotoiminnan turvaaminen nykyisen helikopterikaluston leasing-sopimuskausien päättyessä, uuden helikopterikaluston hankintaprosessin käynnistämisestä ja rahoittamistavasta päättäminen sekä toimintaa koskevan lainsäädännön tarkentaminen. Lähivuosien kehitysehdotuksia ovat toiminnan parempi valtakunnallinen koordinointi, toimintaedellytysten jatkokehittäminen, helikopterikaluston uudistamisen vaiheittainen toteuttaminen ja yhteistyön tiivistäminen valtion muiden helikopteritoimijoiden kanssa. Nämä kehityskohteet luovat pohjan lääkärihelikopteritoiminnalle 2030-luvulle.Sivua 75 on päivitetty 11.3.2025 ja aineisto korvaa aikaisemmin, 10.3.2025 julkaistun version
Tasa-arvobarometri 2024
No full textSeitsemättä kertaa toteutettu tasa-arvobarometri tuottaa tietoa sukupuolten tasa-arvoon liittyvistä asenteista ja kokemuksista elämän eri osa-alueilla Suomessa.
Tasa-arvoon liittyvissä asenteissa on tapahtunut hidasta muutosta barometrin historian aikana. Naisten ja miesten arvioidaan olevan aiempaa tasa-arvoisempia keskenään, joskin miehet arvioivat tasa-arvon toteutumista huomattavasti naisia optimistisemmin. Tasa-arvoa edistävät toimenpiteet nauttivat laajaa kannatusta.
Barometrin tulokset kertovat yhä myös tasa-arvo-ongelmista. Naiset kokevat edelleen yleisesti seksuaalista häirintää ja epäasiallista kohtelua, ja häirintäkokemuksia raportoidaan huomattavasti enemmän kuin edellisessä barometrissa vuonna 2017.
Naiset arvioivat kokeneensa sukupuolestaan haittaa työelämässä etenkin arvostuksen saamisessa, palkkauksessa ja uralla etenemisessä, miehet taas työn ja perheen yhteensovittamisessa. Miesten perhevapaiden käytön arvioitiin olevan edelleen vaikeampaa kuin naisten.
Opiskelijoista viidesosa kokee, että opetusmateriaaleissa esiintyy sukupuolistereotypioita – osuus on kuitenkin merkittävästi pienempi kuin vuonna 2017.
Kahden puolison perheissä vastuu kotitöistä jakautuu edelleen perinteisesti ja aiheuttaa erimielisyyksiä. Naiset kokevat miehiä selvästi useammin olevansa liikaa vastuussa kotitöistä. Myös kotitalouksien tulot ja menot jakautuvat edelleen epätasaisesti.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Ihmiskaupan uhrien tunnistamis- ja ohjausmekanismi (NRM) : Käsikirja uhrien tunnistamiseen ja auttamiseen
No full textTunnistamis- ja ohjausmekanismi tulee englannin kielen termistä national referral mechanism, josta käytetään lyhennettä NRM. Ihmiskaupan uhrien tunnistamis- ja ohjausmekanismi on uhreja kohtaaville toimijoille suunnattu käytännön työkalu uhrien tunnistamisen, palveluohjauksen ja palveluiden ja hoidon järjestämisen parantamiseksi. Tavoitteena on ihmiskaupan uhrien oikeuksien toteutuminen sekä valtakunnallisesti yhdenmukaiset käytännöt.
Ensivaiheen tunnistamiseksi ja uhrin avun piiriin saattamiseksi toimijoiden ei tarvitse tietää, onko kysymyksessä juuri ihmiskauppa. Tärkeintä on tunnistaa uhrin kokemaa hyväksikäyttöä laajemmin sekä kiinnittää huomiota ihmiskaupan uhrin avuntarpeeseen. Tunnistamisen ja palveluiden oikea-aikaisuudella lisätään ihmiskaupan uhrin luottamusta siihen, että hänen tilanteensa otetaan vakavasti. Tämä edesauttaa myös sitä, että ihmiskaupan uhri ei palaa hyväksikäyttäjän luokse tai joudu uudelleen hyväksikäytön uhriksi. Ihmiskaupan uhrien tunnistaminen ja auttaminen edistää ihmiskaupan ilmituloa ja rikosvastuun toteutumista.
Käsikirja tarjoaa tietoa ja tukea ihmiskaupan uhrien tunnistamiseen ja auttamiseen. Käsikirjassa on käytännön työkaluja, joita on mahdollista soveltaa eri toimijoiden tarpeisiin.Tehoa ihmiskaupan vastaiseen työhön -hanke on rahoitettu EU:n sisäisen turvallisuuden rahastosta (2023–2025).
Hanke vastaa julkaisun sisällöstä
SOVA-lain mukaisen ympäristöarvioinnin opas
No full textLaki viranomaisten suunnitelmien ja ohjelmien ympäristövaikutusten arvioinnista (200/2005) (SOVA-laki) ja sitä täydentävä asetus (347/2005) sisältävät säännöksen yleisestä velvollisuudesta arvioida ympäristövaikutuksia sekä säännökset tiettyjen suunnitelmien ja ohjelmien ympäristöarvioinnista.
Tämä opas käsittelee SOVA-lainsäädännön mukaisten ympäristöarviointien tekemistä. Opas on tarkoitettu erityisesti ympäristöarviointien tekijöiden työn tueksi. Opasta voivat hyödyntää myös muut suunnitelmien ja ohjelmien valmisteluun osallistuvat tahot.
Oppaan tavoitteena on tukea laadukkaiden ympäristöarviointien tekemistä. Erityisesti kiinnitetään huomio ympäristöarvioinnin vaikuttavuuteen ja hyödyllisyyteen suunnitelman tai ohjelman valmistelussa, päätöksenteossa ja toteutuksessa. Oppaassa on otettu huomioon tehtyjen ympäristöarviointien hyviä käytäntöjä ja haasteita koskevat kokemukset
Rakentaminen 2025–2026 : Kevät 2025
No full textSuomen talouden suhdannetilanne kääntyi parempaa suuntaa viime vuoden aikana, mutta kasvun selvää piristymistä odotetaan edelleen. Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku ovat parantaneet kotitalouksien ostovoimaa. Talouden epävarmuus, geopoliittiset riskit ja korkea työttömyys heikentävät kuitenkin edelleen kotitalouksien asunnon ostoaikomuksia. Asuntokauppa on piristynyt pahimmasta kuopasta, mutta edelleen ollaan selvästi normaalitason alapuolella. Korkojen edelleen laskiessa, talouskasvun piristyessä ja tulojen kasvun pysyessä kohtuullisena rakentamisen odotetaan elpyvän tänä ja ensi vuonna, elpymisen odotetaan kuitenkin olevan hidasta.
Uusien asuntojen aloitusten odotetaan kääntyvä kasvuun tänä vuonna ja kasvun jatkuvan vuonna 2026. Asuntojen uudisrakentamisen elpyminen on kuitenkin hidasta, sillä elpymistä jarruttaa asuntojen ylitarjonta markkinoilla sekä kuluttajien heikko luottamus. Viime vuonna asuntorakentaminen koostui pääosin tuetusta rakentamista, joka määrä on kääntymässä laskuun. Väestön kasvu ja muuttoliike lisääväät asuntojen kysyntää ja rakentamisen on jäämässä lähivuosina selvästi pitkän aikavälin rakentamisen tarvetta alemmalle tasolle
Aktiivinen spektrikamera pitkän kantaman kohteen tunnistamiseen
No full textTyössä tutkittiin laajakaistaisen laserin emissiospektrin muokkaamiseen perustuvaa aktiivista spektrikuvantamista pitkän kantaman kohteiden tunnistamiseen lähi-infrapuna-alueella aallonpituuksilla. Työssä kehitettiin spektrin muokkaamiseen kykenevä laajakaistainen laser lähde, jossa valaisun spektriä pystytään muokkaamaan nopeasti field-programmable gate array pohjaisella alustalla. Työssä kehitettiin mittalaitteisto perustuen laajakaistaiseen laseriin sekä kaupalliseen kameraan. Laitteisto demonstroitiin 450m etäisyydeltä. Menetelmä voi mahdollistaa kompaktin laitteiston käyttämisen pitkältä etäisyydeltä valaisuolosuhteista riippumattomaan kohteiden tunnistamiseen materiaalienkohtaista spektristä vastetta hyödyntäen.Tämä julkaisu on toteutettu osana Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINEn) tutkimusrahoituksen toimeenpanoa. (www.defmin.fi/matine) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta puolustusministeriön näkemystä
Valvontaohje fluorattuja kasvihuonekaasuja, otsonikerrosta heikentäviä aineita ja vaihtoehtoisia kylmäaineita valvoville viranomaisille : 3. päivitetty painos
No full textEU:n F-kaasuasetuksen (2024/573/EU) ja otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan asetuksen (2024/590/EU) uudistuttua vuonna 2024, Suomen ympäristökeskuksen vuonna 2012 julkaiseman ohjeen päivittäminen tuli ajankohtaiseksi. Tämän ohjeen tarkoituksena on tukea valvontatyötä tarjoamalla ohjeita viranomaisvalvontaan ja lisätä tietoa lainsäädännön tuomista vaatimuksista koko toimialalle. Ohje sopii kaikille valvontaviranomaisille, kylmäalalla toimiville yrityksille ja kylmälaitteiden tai muiden F-kaasuja sisältävien tuotteiden omistajille. Ohjeessa esitetyt tulkinnat ja suositukset ovat luonteeltaan ohjeellisia, eikä niillä ole oikeudellista sitovuutta.
F-kaasuja ja otsonikerrosta heikentäviä aineita koskevan lainsäädännön tavoitteena on ehkäistä ilmastoa voimakkaasti lämmittävien ja otsonikerrosta heikentävien aineiden pääsyä ilmakehään. F-kaasuja, ja aikaisemmin myös otsonikerrosta heikentäviä aineita, käytetään mm. kylmäaineina jäähdytys-, ilmastointi- ja lämpöpumppulaitteissa. Laitteiden asentajien ja huoltajien pätevyysvaatimukset ennaltaehkäisevät laitteiden väärän käsittelyn aiheuttamia vuotoja. Laitteiden säännöllisillä vuototarkastuksilla ja huolloilla taas ehkäistään laitteista aiheutuvia vuotoja.
Jäsenmaiden viranomaisten, kuten toimivaltaisten viranomaisten, tullin, markkinavalvontaviranomaisten, ympäristöviranomaisten ja kaikkien muiden tarkastustehtäviä hoitavien viranomaisten on tehtävä yhteistyötä asetusten velvoitteiden noudattamisen takaamiseksi. Näiden asetusten valvonnasta ja niihin liittyvistä pätevyysvaatimuksista on Suomessa säädetty ympäristönsuojelulailla (527/2014).navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjestys3. päivitetty paino