Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Liikuntatoimi tilastojen valossa : Perustilastot vuodelta 2024
No full textLiikuntatoimi tilastojen valossa -julkaisuun kootaan opetus- ja kulttuuriministeriön liikunnan vastuualueen toimialaan kuuluvia perustilastoja. Tähän julkaisuun on koottu tiedot vuodelta 2024.
Julkaisussa ilmenee talousarviossa olevien liikuntatoimen määrärahojen kohdennus ja käyttö. Opetus- ja kulttuuriministeriö osoittaa valtion tukea kuntien liikuntatoimintaan, liikuntapaikkarakentamiseen, valtakunnallisten ja alueellisten liikunnan koulutuskeskusten toimintaan, liikuntaa edistäville valtakunnallisille järjestöille ja liikunnan aluejärjestöille, seuratoiminnan kehittämiseen, liikunnallisen elämäntavan hankkeisiin elämänkulun eri vaiheissa, huippu-urheilun kehittämiseen, soveltavaan liikuntaan, liikuntatieteeseen ja liikuntatieteelliseen tiedonvälitystoimintaan, antidopingtoimintaan ja liikunnan eettiseen toimintaan sekä liikunta-alan kansainväliseen toimintaan.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
2026 Draft Budgetary Plan
No full textUnder Regulation (EU) No 473/2013 of the European Parliament and of the Council (regulation on common provisions for monitoring and assessing Draft Budgetary Plans and ensuring the correction of excessive deficit of the Member States in the euro area), euro area Member States are required to submit their Draft Budgetary Plans (DBPs) for the forthcoming year to the EU by 15 October.
The DBPs are part of the coordinated surveillance exercise, which takes place every autumn. The DBP contains the details of macroeconomic forecasts and assumptions, targets for general government finances, expenditure and revenue projections under the no-change scenario, expenditure and revenue targets, discretionary measures contained in the Budget proposal, the goals set out in the European Union's strategy for growth and jobs, and Country-Specific Recommendations, a comparison between the DBP as well as Finland’s medium-term plan published 10 October 2024 and an appendix on methods. The 2026 Draft Budgetary Plan is based on the proposal for the 2026 Budget presented by the Government to Parliament, which is largely based on the spring 2025 spending limits decision and 2025 supplementary budgets.
Pages 22, 27, 29 and 31 were updated on 10 October 2025 and this version replaces the previous one published on 2 October 2025.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
JYSE 2025 VAROR : Allmänna avtalsvillkor för offentlig upphandling av varor
No full textFinansministeriet svarar för de allmänna avtalsvillkoren för offentlig upphandling (JYSE). I villkoren beaktas de krav som upphandlingslagen ställer på kontrakt i den mån det är möjligt i fråga om allmänna villkor. De allmänna avtalsvillkoren är avsedda att användas som standardavtalsvillkor i upphandlingskontrakt mellan upphandlande enheter och leverantörer.
De allmänna avtalsvillkoren kan komplettera villkoren i det egentliga upphandlingskontraktet. Det finns separata avtalsvillkor för varor och tjänster:
- JYSE 2025 VAROR
- JYSE 2025TJÄNSTER
De allmänna avtalsvillkoren för offentlig upphandling används i stor utsträckning. Detta anses ha bidragit till att de som tillhandahåller tjänster och varor allmänt känner till de villkor som iakttas i avtalen vid offentlig upphandling.Denna version ersätts av nytt, modifierat material.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Valtion kotoutumisen edistämisohjelma 2024–2027 : Valtioneuvoston periaatepäätös
No full textKotoutumisen edistämisestä annetun lain mukaisesti valtioneuvosto päättää valtakunnallisesta kotoutumisen edistämisen kehittämisestä laatimalla hallituskaudelle kotoutumisen edistämisen tavoitteet ja toimenpiteet sisältävän valtion kotoutumisen edistämisohjelman. Valtion kotoutumisen edistämisohjelma on valmisteltu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmakirjausten mukaisesti ja se kattaa vuodet 2024–2027. Ohjelmaan sisältyvät hallitusohjelmasitaatit on merkitty kursiivilla.
Hallitusohjelman mukaisesti kotoutumispolitiikka perustuu suomen tai ruotsin kielen oppimiseen, työntekoon sekä suomalaiseen yhteiskuntaan perehtymiseen ja sen sääntöjen noudattamiseen. Suomi on avoin yhteiskunta, joka auttaa ja kannustaa alkuun uudessa yhteiskunnassa. Hallitus varmistaa kotoutumisen mahdollisuuksia lisäämällä maahanmuuttajan omaa vastuuta kotoutumisestaan ja muuttamalla järjestelmää velvoittavaksi. Painopistettä siirretään tulijan oikeuksia painottavasta järjestelmästä tulijan velvollisuuksia ja omaa vastuuta painottavaan järjestelmään.
Hallituskauden kotouttamisen tavoitteet ovat 1. Suomeen kotoudutaan työllä, 2. Maahanmuuttajan oma vastuu kotoutumisestaan lisääntyy ja järjestelmä on velvoittavampi, 3. Torjutaan rinnakkaisyhteiskuntien syntyminen ja 4. Kotoutuminen on koko perheen etu. Ohjelma sisältää 32 toimenpidettä näiden tavoitteiden saavuttamiseksi.
Ohjelman toteuttaminen rahoitetaan valtion talousarvion ja julkisen talouden suunnitelman rajoissa. Valtion kotoutumisen edistämisohjelmaa on valmisteltu poikkihallinnollisena yhteistyönä. Valmistelua on virkamiestasolla ohjannut kotoutumisen edistämisen yhteistyöryhmä
Ensihoitopalvelun palvelutaso : Ohje palvelutasopäätöksen laatimiseksi
No full textEnsihoitopalvelun valtakunnallinen tiedonhallinta on merkittävässä muutoksessa. Historiallisista syistä tietojen hankinta ja hyödyntäminen ovat aiemmin keskittyneet tehtävämääriin ja hälytyskohteiden tavoittamisaikoihin. Meneillään olevat valtakunnalliset tietojärjestelmäuudistukset mahdollistavat entistä luotettavamman ensihoitopalvelun valtakunnallisen tietojen saannin ja tietojen keskittymisen tehtävien sijaan potilaisiin ja erityisesti ensihoitopotilaiden saamaan hyötyyn. Erityinen merkitys tiedon hallinnan kehittymiselle on viranomaisten yhteisen kenttäjärjestelmän (KEJO) ja siihen kuuluvan kansallisen sähköisen ensihoitokertomuksen käyttöönotto.
Tämä dokumentti on tarkoitettu erityisesti ensihoitopalvelun järjestämisestä vastaaville (hyvinvointialueet ja Uudenmaan alueella HUS-yhtymä) sekä valvontaviranomaisille ohjaamaan ensihoitopalvelun palvelutasopäätösten tekemistä ja toteumien arviointia. Dokumentti on päivitetty vastaamaan nykyisiä käytäntöjä ja korvaa edellisen, vuonna 2017 tehdyn ohjeen (STM julkaisuja 2017:14).
Ohjeen päivitys on valmisteltu yhteistyössä ensihoitopalvelusta vastaavien hyvinvointialueiden ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen asiantuntijoiden kanssa
Jatkuvan oppimisen sanasto
No full textJatkuvan oppimisen sanaston tavoitteena on tukea hallinnonalojen välistä vuoropuhelua ja yhteistyötä määrittelemällä yhteisiä käsitteitä. Jatkuva oppiminen toteutuu käytännössä niin koulutusjärjestelmässä, työelämässä kuin muuallakin kansalaisten arjessa.
Sanastossa määritellään 76 käsitettä, jotka liittyvät koulutukseen, oppimiseen, osaamiseen sekä ohjaukseen ja valmennukseen. Sanasto valottaa myös oppimisen ja osaamisen suhdetta työelämään ja työmarkkinoihin. Käsitteille on laadittu terminologiset kuvaukset ja käsitteiden välisiä suhteita kuvataan kaavioilla. Käsitteille annetaan suomenkieliset termisuositukset sekä ruotsin- ja englanninkieliset vastineet.
Sanasto on tarkoitettu tukemaan jatkuvan oppimisen uudistusta ja Osaamispolku-palvelun kehittämistä. Sanasto edistää valtionhallinnon ja jatkuvan oppimisen käytännön toteuttajien välistä yhteisymmärrystä. Tavoitteena on, että käsitteitä käytettäisiin yhdenmukaisesti viestinnässä, palveluiden suunnittelussa, säädösvalmistelussa ja tietoarkkitehtuurityössä.
Jatkuvan oppimisen sanasto on laadittu vuosina 2020–2021 ja 2023–2025 opetus- ja kulttuuriministeriön ja työ- ja elinkeinoministeriön hallinnonalojen asiantuntijoiden yhteistyönä. Sanastotyö on ollut osa Jatkuvan oppimisen digitalisaatio-ohjelmaa (2021–2025)
Sääʹmbaromettar 2024 : Čiõlǥtõs sääʹmǩiõll-lääʹjj pirrsa kuulli veʹrǧǧniiʹǩǩi vuäinlmin säʹmmlai ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđi teâuddjummšest
No full textSääʹmbaromettar 2024 noori teâđ säʹmmlai ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđi teâuddjummšest tõin organisaatioin, kook taʹrjjee sääʹmǩiõll-lääʹjj meâldlaž kääzzkõõzzid. Baromettar kõõjjõʹsse vaʹsttee õhttsiʹžže 159 tuâjjla leʹbe sij ouddoummu. Jäänbõs vaʹstteeʹjin ärvvtõõli täid aaʹššid sij organisaatiost uuʹccmõsân miâlggâd pueʹrren: teâttmõš säʹmmlai ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđin, vuõiggâdvuõđid õhttneei ǩiõlltoobdâlm, vuõiggâdvuõđi teâuddjummuš da digitaalʼla kääzzkõõzz. Määŋg organisaatio lie ooudâs viikkâm sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzeez. Vaʹstteeʹji mieʹldd kääzzkõõzzi vaʹǯǯtõõzz kueʹsǩǩe resuursid di äʹššniiʹǩǩi da tuâjjlai ohjjummuž sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzin. Miârkteei puäđõs lij, što äʹššummuš sääʹmǩiõʹlle ij leäkku pâi vueiʹtlvaž lääʹjj meâldlânji. Ǩiõldlaž ǩiõččlâsttmõõžžid tobdlmest da kääzzkõõzzi teâuddjummšest raportõʹstteš še. Nuʹtt äʹššneeʹǩǩ ko še tuâjjla ǩiõččlâʹstte måtam veeʹrd tieʹđteʹmesvuõđ da ouddkäddmõõžžid sääʹmǩiõllsažvuõđ diõtt.
Siâzztõõzzi sâjja tuâjj-joukk tuejjii toiʹmmjem-maall sääʹmǩiõllsaž kääzzkõõzzid puuʹtʼteei organisaatioid. Täk ääʹšš lie vääžnai vueʹǩǩšânji toiʹmmjeei organisaatiost: ǩiõlʼlaž vuõiggâdvuõđid kuõskki teâtt, čiõlgg vaʹstteemvuõđi juâkk, kuâsttjeei kääzzkõspääʹljes, kääzzkõõzzid ohjjuum resuurs, sääʹmǩiõllsaž materiaal, miõttlõs ǩiõlltoobdâlm di toiʹmmjeei kääzzkõõzzi ouddõsǩiõččâm-, maacctõs- da ooudâsviikkâmriâžldõk
Nationell hänvisningsmekanism (NRM) : Manual vid misstanke om människohandel
No full textBenämningen nationell hänvisningsmekanism härrör från den engelska termen National Referral Mechanism, NRM. Mekanismen för att identifiera och hänvisa offer för människohandel är avsedd att fungera som ett praktiskt verktyg för aktörer som möter offer för att de ska kunna identifiera offren och hänvisa dem till tjänster. Dessutom är avsikten att förbättra de tjänster och stödinsatser som erbjuds. Målet är att tillgodose rättigheterna för dem som blivit offer för människohandel och att införa en nationellt enhetlig praxis.
För identifiering i det första skedet och för att hänvisa offret till hjälpsystemet behöver aktörerna inte veta om det är fråga om just människohandel eller någon annan form av våld eller utnyttjande. Det viktigaste är att man i större utsträckning identifierar det utnyttjande som offret utsatts för och tillgodoser det behov av hjälp som ett offer för människohandel har. Genom att identifiera offer och tillhandahålla dem tjänster i rätt tid ökar man offrens tilltro till att deras situation tas på allvar och att det finns genuin vilja att hjälpa dem. Detta förebygger också situationer där offer för människohandel återvänder till den som utnyttjat dem och att de faller offer för utnyttjande på nytt. Att identifiera och hjälpa offer för människohandel främjar avslöjandet av människohandel och genomförandet av straffansvar.
I handboken ges information och stöd för att de olika aktörer som arbetar med dessa frågor ska kunna identifiera och hjälpa offer för människohandel. Handboken innehåller praktiska verktyg som kan användas för olika aktörers behov.Projektet Intensifiera arbete mot människohandel har finansierats av EU:s fond för inre säkerhet (2023–2025). Projektet ansvarar för publikationens innehåll
”Väistämisalueita ei enää ole” – uudet teolliset maankäyttöpaineet saamelaisten kotiseutualueella : Erillisselvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle
No full textSelvitys luo yleiskatsauksen energiasiirtymään liittyvistä teollisista maankäyttöpaineista saamelaisten kotiseutualueella. Artikkeli tarkastelee tapaustutkimuksena saamelaisten osallistumisoikeuksia maankäytön suunnittelussa ja päätöksissä. Selvityksessä huomioidaan myös maankäyttöpaineiden vaikutuksia saamelaisten hyvinvointiin.
Saamelaiset ovat joutuneet taistelemaan oikeuksistaan vuosisatojen ajan. Jokaisella alueella ja sukupolvella on omat kokemuksensa maiden menettämisestä ja valtakulttuuriin sulauttamisesta. Ilmastonmuutos on tuonut uusia haasteita, kun kiihtyvät ympäristön muutokset pakottavat saamelaisia jatkuvaan sopeutumiseen. Samaan aikaan energiasiirtymän tarpeisiin suunnitellut kaivokset ja tuulivoimapuistot nähdään tulevaisuuden suurimpana uhkakuvana.
Maankäyttökysymyksissä saamelaisten itsemääräämisoikeuden toteutumisessa on merkittäviä puutteita. Keskeisiä syitä ovat puutteellinen lainsäädäntö ja saamelaisia syrjivät yhteiskuntarakenteet, mikä näkyy viranomaisten ja tuomioistuinten saamelaisia systemaattisesti sivuuttavissa päätöksissä. Saamelaiset kohtaavat jatkuvaa uhkaa maidensa ja vesiensä menettämisestä, huolta saamelaisen yhteiskunnan tulevaisuudesta sekä pelkoa perinteisten elinkeinojen, erityisesti poronhoidon loppumisesta.
Oikeudenmukaisen siirtymän ja sovinnon eteen Suomen tulee vahvistaa saamen kansan itsemääräämisoikeutta ja yhdenvertaista asemaa yhteiskunnassa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston asettaman saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Julkaisun sisällöstä vastaa tiedon tuottaja, eikä tekstisisältö välttämättä edusta komission eikä valtioneuvoston näkemystä
Signaalinkulkuolosuhteiden ennustaminen numeerisia menetelmiä apuna käyttäen
No full textYhteiskunnan toimivuus on riippuvainen sähkömagneettisten signaalien kulusta ilmakehässä. Vallitsevat olosuhteet voivat paitsi heikentää normaalia operatiivista toimintaa, mutta myös vahvistaa signaalin kulkua yllättäen. Tällaiset olosuhteet syntyvät ilmakehän kanavoinnin seurauksena.
Tutkimuksessa todettiin, että säämallilla pystytään ennustamaan ylempiä pintakanavia yli 90 %:n osuvuudella, kun taas alempien kanavien osuvuus oli vain 47 %. Tämä viittaa siihen, että kanavoitumisen luotettavaa ennustamista varten pitäisi ennustetasojen määrää kasvattaa varsinkin pinnan lähellä. Erotuskyvyn lisääminen vaakasuunnassa 2 500 metristä 750 metriin ei tuonut vastaavaa parannusta. Säämallin kanavointi-ennusteista luotiin myös pilottituotteita Puolustusvoimien käyttöön.
Kanavoinnin havaitsemista tutkittiin Korppoon säätutkan ja Utön merivalvontatutkan välillä. Vaikka tutkat toimivat eri taajuuksilla ja keilaavat ympäristöä eri tavoin, ne havaitsivat kanavointitilanteita samaan aikaan ja samoissa paikoissa. Kokeellinen kanavointi-indeksi tuotti 0.8 lineaarisen korrelaation, kun kohteet olivat laivoja. Sen sijaan maa- ja merivälkekohteilla korrelaatio oli selvästi huonompi. Lisäksi molemmilla tutkilla havaittiin katvealueita, kun ne havaitsivat laivoja ja merikaikuja, mikä todennäköisesti johtuu saarien ja pinnan muotojen aiheuttamasta varjostuksesta.Tämä julkaisu on toteutettu osana Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINEn) tutkimusrahoituksen toimeenpanoa. (www.defmin.fi/matine) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta puolustusministeriön näkemystä