Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Valtion strateginen toimitilainvestointisuunnitelma vuosille 2026–2037
No full textValtion toimitilainvestointien tarve ylittää nykyiset taloudelliset mahdollisuudet, mikä edellyttää hankkeiden tarkkaa priorisointia ja ohjausta. Talouspoliittinen ministerivaliokunta on tukenut uuden 12-vuotisen strategisen investointisuunnitelman käyttöönottoa, jolla pyritään yhtenäistämään suunnittelua ja hillitsemään kustannuksia. Vuosille 2026–2029 tunnistettuja investointitarpeita on noin 2,85 mrd. euroa, painottuen erityisesti turvallisuussektorille. Suurimpia hankkeita ovat mm. F-35-hävittäjien tilat ja suojatilojen kehittäminen. Investoinneista aiheutuisi arviolta 152 milj. euron vuokravaikutus vuoteen 2029 mennessä. Investointeihin ja niiden kustannuksiin liittyviä riskitekijöitä ovat talouden epävarmuus, turvallisuustilanne ja rakentamisen suhdanneherkkyys. Suunnittelun ulottamista 2030-luvulle tulee vahvistaa. Uusi ohjausmalli pyrkii parantamaan investointien ennakointia ja poikkihallinnollista arviointia.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Hoitohenkilöstön erikoistumiskoulutus : Nykytilanne ja toimenpide-ehdotukset
No full textHallitusohjelma painottaa sosiaali- ja terveysalan koulutuksen sisältöjen ja toteutuksen kehittämistä vastaamaan työelämän osaamistarpeisiin sekä mahdollistamaan tehtävärakenteen, erikoistumiskoulutuksen ja osaamisen kehittämisen ja työuralla etenemisen.
Sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilöiden neuvottelukuntien Hoitohenkilöstön koulutuksen koordinaatiojaosto tekee ehdotukset valtakunnallisesti edistettävistä toimenpiteistä koskien hoitohenkilöstön ammattien erikoistavan koulutuksen kehittämistä. Ehdotukset pohjautuvat nykytilan selvitykseen sekä hyvinvointialueiden hoitotyön johdolta, koulutus- ja tutkimusorganisaatioilta ja ammatillisilta järjestöiltä koottuun tietopohjaan erikoistumiskoulutuksen ja -osaamisen kehittämistarpeista osana asiantuntijarakennetta.
Hoitohenkilöstö kattaa raportissa seuraavat sosiaali- ja terveydenhuollon säännellyt ammatit: sairaanhoitaja, terveydenhoitaja, kätilö, ensihoitaja, lähihoitaja, suuhygienisti, hammasteknikko, laboratoriohoitaja, röntgenhoitaja, fysioterapeutti, toimintaterapeutti, jalkaterapeutti, apuvälineteknikko, kiropraktikko, naprapaatti, osteopaatti, koulutettu hieroja.
Jaosto valmistelee raportin pohjalta toimenpideohjelman väestön sosiaali- ja terveydenpalveluiden tarpeita vastaavan hoitohenkilöstön erikoisosaamisen varmistamiseksi ja asiantuntijarakenteiden kehittymiseksi
Suomen karhukannan hoitosuunnitelma
No full textSuomen karhukannan hoitosuunnitelman päätavoitteina on säilyttää karhukanta suotuisalla suojelutasolla ja ottaa samalla karhukannan hoidossa huomioon taloudelliset, sosiaaliset ja kulttuuriset vaatimukset ja vaikutukset sekä alueelliset erityispiirteet. Tavoitteena on myös ylläpitää karhukannan ihmisarkuutta.
Karhukannan suotuisan suojelutason säilyttämisessä kyse on karhukannan elinvoimaisuuden turvaamisesta ja samalla siitä, että karhun elinalueilla asuvien kansalaisten eri tarpeet ja näkemykset ja sosiaalinen kestävyys huomioidaan. Karhukannan hoitosuunnitelmassa kuvataan keskeiset toimenpiteet, joiden tavoitteena on turvata elinvoimainen karhukanta osana suomalaista luontoa ja ekosysteemeitä, mahdollistaa karhukannan kestävä kannanhoidollinen metsästys sekä vastata karhun aiheuttamiin taloudellisiin ja sosiaalisiin haasteisiin kuten poro- ja kotieläinvahinkoihin. Suunnitelmalla vastataan myös Suomea koskeviin kansainvälisiin velvoitteisiin.
Suomen karhukannan suotuisan suojelutason viitearvoksi katsotaan hoitosuunnitelmassa 1 400 yksilöä.
Karhukannan kannanhoitoalueet ovat poronhoitoalue ja poronhoitoalueen ulkopuolella itäinen alue, keskinen alue, läntinen alue ja eteläinen alue. Kannanhoitoalueiden tavoitteet ja toimenpiteet tukevat laajemmin valtakunnan tason karhukannan hoitoa ja hoitosuunnitelman päätavoitteita.
Järjestyksessään kolmas karhukannan hoitosuunnitelma valmisteltiin alkuvuoden ja kevään 2025 aikana virkatyönä maa- ja metsätalousministeriön johdolla. Hoitosuunnitelman valmistelussa tehtiin yhteistyötä Suomen riistakeskuksen kanssa. Lisäksi Luonnonvarakeskus on tukenut valmistelua. Pohjana oli vuonna 2022 vahvistettu karhukannan hoitosuunnitelma.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Nuorten toisen asteen opiskelijoiden korkeakouluopinnot
No full textNuorten, eli tässä alle 20-vuotiaiden, toisella asteella suoritettujen korkeakouluopintojen määrä on noussut tuntuvasti vuodesta 2010, ja erityisen nopeaa kasvu on ollut vuoden 2018 jälkeen. Korkeakouluopintojen suorittaminen toisella asteella on kuitenkin edelleen melko harvinaista. Vuonna 2022 alle 2 % nuorista toisen asteen opiskelijoista suoritti korkeakouluopintoja, ja vuonna 2022 ammatillisen perustutkinnon tai ylioppilastutkinnon suorittaneista 19-vuotiaista alle 6 % oli suorittanut korkeakouluopintoja toisen asteen opintojensa aikana, ja useimmilla heistäkin oli taustalla vain yksi opintosuoritus korkeakoulussa. Nuoret toisen asteen opiskelijat suorittavat erityisesti ICT-alan korkeakouluopintoja. Aluetarkastelussa havaitaan, että korkeakouluopintojen suorittaminen toisella asteella on yleistä erityisesti Jyväskylän ja Joensuun alueilla. Korkeakouluopintojen suorittamisesta toisella asteella voi syntyä erilaisia hyötyjä opiskelijoiden koulutuspoluille, mutta kotimaista tutkimustietoa näistä hyödyistä ei ole
Hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden TKKIO-toiminnan kehittämistarpeet ja -ehdotukset : Loppuraportti
No full textSosiaali- ja terveysministeriön asettaman hyvinvointialueiden tutkimus-, koulutus-, kehittämis- ja innovaatiotoiminnan (TKKI) -asiantuntijaryhmän (19.4.2024–31.5.2025) tavoitteena oli tukea hyvinvointi- ja yhteistyöalueita TKKIO-rakenteiden kehittämisessä ja vakiinnuttamisessa hyvinvointialueiden käynnistymisen jälkeen.
Asiantuntijaryhmän työn pohjalta tehdyssä loppuraportissa on kuvattu hyvinvointialueiden TKKIO-toiminnan (tutkimus, kehittäminen, koulutus, innovaatiot ja osaaminen) nyky- ja tavoitetilaa sekä esitetty konkreettisia toimenpide-ehdotuksia, joilla voidaan vahvistaa hyvinvointi- ja yhteistyöalueiden TKKIO-toimintaa rakenteellisesti ja sisällöllisesti.
Suosituksina esitetään kansallista toimeenpanosuunnitelmaa, yhteistyöaluetason TKKIO-rakenteiden vakiinnuttamista, työnjakoa ja yhteistyötä eri toimijoiden välillä, TKKIO-toiminnan ja vaikuttavuuden mittaamista, osaamisen kehittämistä, innovaatioympäristöjen luomista sekä viestinnän vahvistamista, jotta TKKIO-toiminta tukee palvelujärjestelmän uudistumista, vaikuttavuutta ja henkilöstön osaamista kaikilla hyvinvointialueilla.
Raportti toimii jatkotyöskentelyn tiekarttana TKKIO-toiminnan strategiselle kehittämiselle hyvinvointi- ja yhteistyöalueilla.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible
Kommunekonomiprogrammet för 2026–2029 : Våren 2025
No full textKommunekonomiprogrammet 2026–2029 har upprättats i samband med beredningen av planen för de offentliga finanserna våren 2025. Kommunalekonomiprogrammet fördjupar bedömningen av den del i planen för de offentliga finanserna som gäller kommunernas ekonomi. Den kommunala ekonomins tillstånd och effekterna av regeringens åtgärder på den kommunala ekonomin beskrivs i programmet utifrån den nyaste information som finns tillgänglig. Effekterna av regeringens åtgärder har bedömts till den del det finns regeringsbeslut om åtgärderna och deras effekter på den kommunala ekonomin är kända.
Syftet med kommunekonomiprogrammet är att bedöma läget inom den kommunala ekonomin och kommunernas möjligheter att klara av att ordna basservice i enlighet med de åtgärder som anges i planen för de offentliga finanserna. I programmet prioriteras granskningen av utvecklingsperspektiven för den kommunala ekonomin och av regeringsåtgärder med verkningar för den kommunala ekonomin. Effekterna av åtgärderna bedöms utifrån den kommunala ekonomin som helhet, enligt kommunstorleksgrupp och med avseende på genomförandet av finansieringsprincipen fram till 2029.
Kommunekonomiprogrammet har beretts i ett sekretariat som utsetts av finansministeriet och där alla centrala ministerier som bereder lagstiftning om kommunernas uppgifter och statliga åtgärder som påverkar den kommunala ekonomin samt Finlands Kommunförbund är representerade. Förhandlingarna mellan staten och kommunerna har förts vid delegationen för kommunal ekonomi och kommunal förvaltning, samt vid den ekonomisektion som utför det beredande arbetet. Regeringen har behandlat kommunekonomiprogrammet vid förhandlingarna om planen för de offentliga finanserna våren 2025.fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images
Suomen valtion saamelaispolitiikka itsenäisyyden ajalla komiteamietintöjen valossa : Historiallinen selvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle
No full textSelvitys tarkastelee valtion ja saamelaisten suhteita Suomen itsenäistymisen aikana viiden komiteamietinnön (1905, 1938, 1952, 1973 ja 1990) kautta. Tekstissä käydään läpi arkistoja ja muita historiallisia aineistoja, valtioneuvoston asiakirjoja, saamelaisvaltuuskunnan ja -käräjien arkistoa sekä lehtiaineistoja. Vaikka Suomessa ei ollut samanlaista näkyvää sulauttamispolitiikkaa kuin Norjassa ja Ruotsissa, saamelaisille ei ennen 1970-lukua myönnetty kielellisiä tai kulttuurisia erityisoikeuksia. Kouluopetuksessa kaiken lähtökohtana oli suomen kieli ja suomalaisen yhteiskunnan arvot eli suomalaiset määrittelivät saamelaisten tarpeet ja ratkaisut. Valtionhallinnon passiivisuus kehittää saamelaisten oikeuksia muuttui 1970-luvun vaihteessa, kun saamelaiskomitean lisäksi se perusti saamelaisvaltuuskunnan (1973), joka oli ensimmäinen demokraattisesti valittu saamelaisten edustuselin Pohjoismaissa. Saamelaisten lainsäädännöllinen tilanne kehittyi suotuisasti 1990-luvulla, kun säädettiin tärkeitä kouluasetuksia sekä saamen kielilaki (1992) ja saamelaiskäräjälaki (1995). Saamelaiset tunnustettiin alkuperäiskansaksi perustuslaissa (2000). Keskustelu saamelaisen alkuperäiskansan oikeuksista synnytti kuitenkin vastaliikkeen, jossa muut paikalliset alkoivat vaatia samoja oikeuksia. Yli 40 vuotta kestänyt konflikti on johtanut saamelaisten oikeuksia koskevan lainsäädännön pysähtymiseen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston asettaman saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Julkaisun sisällöstä vastaa tiedon tuottaja, eikä tekstisisältö välttämättä edusta komission eikä valtioneuvoston näkemystä
JYSE 2025 TJÄNSTER : Allmänna avtalsvillkor för offentlig upphandling av tjänster
No full textFinansministeriet svarar för de allmänna avtalsvillkoren för offentlig upphandling (JYSE). I villkoren beaktas de krav som upphandlingslagen ställer på kontrakt i den mån det är möjligt i fråga om allmänna villkor. De allmänna avtalsvillkoren är avsedda att användas som standardavtalsvillkor i upphandlingskontrakt mellan upphandlande enheter och leverantörer. De allmänna avtalsvillkoren kan komplettera villkoren i det egentliga upphandlingskontraktet.
Det finns separata avtalsvillkor för varor och tjänster:
- JYSE 2025 VAROR
- JYSE 2025 TJÄNSTER
De allmänna avtalsvillkoren för offentlig upphandling används i stor utsträckning. Detta anses ha bidragit till att de som tillhandahåller tjänster och varor allmänt känner till de villkor som iakttas i avtalen vid offentlig upphandling.Denna version ersätts av nytt, modifierat material.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Tunnetko lapsen oikeudet?
No full textLa Convention des Nations unies relative aux droits de l’enfant est composée de 54 articles. Ce sont des questions dont les décideurs de l’État et des communes ainsi que tous les adultes doivent se préoccuper. Voici les articles de la Convention en abrégé.Tunnetko lapsen oikeudet? -esite ranskaks
Kirjallisen menettelyn ja poissaolokäsittelyn soveltamisalojen laajentaminen rikosprosessissa
No full textOikeusministeriön tilaamassa selvityksessä tarkastellaan mahdollisuuksia laajentaa kirjallisen menettelyn ja poissaolokäsittelyn soveltamisaloja rikosprosessissa. Selvitys perustuu Petteri Orpon hallituksen ohjelman kirjauksiin rikosprosessin sujuvoittamisesta, jonka keinoina ovat muun muassa kirjallisten menettelyjen lisääminen ja läsnäolovaatimuksen keventäminen, sekä rikosprosessin sujuvoittamista tarkastelleen työryhmän muistiossa (Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2023:16) tehtyihin ehdotuksiin.
Selvityksessä korostetaan, että oikeus henkilökohtaiseen läsnäoloon rikosasiaa käsiteltäessä ei vaarannu, mikäli menettelyt perustuvat edelleenkin vastaajan suostumukseen, joka voidaan antaa myös hiljaisesti. Kirjalliseen menettelyyn soveltuvien asioiden enimmäisrangaistusta voitaisiin selvityksen mukaan nostaa nykyisestä kahdesta vuodesta neljään vuoteen ja menettelyssä tuomittavaa rangaistusta nykyisestä yhdeksästä kuukaudesta vuoteen vankeutta. Poissaolokäsittelyyn soveltuvien asioiden osalta selvityksessä ehdotetaan vastaajan nimenomaisella suostumuksella toimitettavasta poissaolokäsittelystä luopumista. Menettelyssä voitaisiin tuomita enintään yhden vuoden vankeusrangaistus. Poissaolokäsittelyssä voitaisiin ottaa vastaan myös henkilötodistelua