Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Rymdstrategi 2030
No full textFinlands rymdstrategi har reviderats på uppdrag av näringsminister Wille Rydman för att spegla den förändrade globala verksamhetsmiljön. Vid revidering av strategin har man beaktat förändringen inom rymdindustrin och teknologin samt utmaningarna inom det geopolitiska fältet.
Den starka utvecklingen inom rymdindustrin i Finland är resultat av långsiktiga satsningar på företagens verksamhetsmiljö, innovationsverksamhet och forskning. Denna framgång ska utnyttjas till en bredare användning av den växande rymdverksamheten till förmån för Finland.
Rymdstrategin fastställer visionen och målen för Finlands rymdverksamhet fram till år 2030. Huvudmålen för strategin är att utnyttja rymdtjänster inom olika samhällssektorer, utveckla rymdmiljön, stärka aktionsförmågan och öka det internationella samarbetet. Strategin betonar rymdekonomins betydelse, säkerhets- och försvarspolitiska aspekter samt vikten av försörjningsberedskapen.
Strategin har beretts under ledning av generalsekreteraren för delegationen för rymdärenden i en arbetsgrupp med deltagande från arbets- och näringsministeriet, transport- och kommunikationsministeriet, inrikesministeriet, försvarsministeriet, utrikesministeriet, statsrådets kansli, Business Finland, Försörjningsberedskapscentralen, Transport- och kommunikationsverket Traficom och Meteorologiska institutet. Styrgruppen för strategiarbetet var delegationen för rymdärenden som dessutom har utnämnda medlemmar från undervisnings- och kulturministeriet, miljöministeriet, jord- och skogsbruksministeriet, Finlands Akademi, nationalkommittén COS-PAR samt Försvars- och luftfartsindustrin PIA rf. I samband med beredningen har internationella experter och finländska rymdaktörer hörts
Assessment of HELCOM Hot Spot No. 10 Agricultural runoff to the Archipelago Sea with the view to delete the Hot Spot by 2027
No full textThis report assesses Finland’s only remaining site on the Baltic Marine Environment Protection Commission (HELCOM) hot spot list, Hot Spot No. 10 Agricultural runoff to the Archipelago Sea. The objective is to apply for the deletion of this hot spot from the list by the end of 2027. The report evaluates progress towards meeting the deletion criteria. Advances have been made in water protection in the Archipelago Sea area, with 17 out of the 23 HELCOM criteria currently fulfilled. The fulfilled criteria include the hot spot boundaries, goals, nutrient load management plan, monitoring, funding, crop cover, application of soil amendments, restoration and nutrient recycling. The criteria not yet met relate to issues such as the ratio of land available for manure spreading to livestock numbers, the implementation of manure storage and spreading, ammonia emissions, and trends in the agricultural nutrient loads to the Archipelago Sea. The status of the unmet criteria will be reviewed regularly. Once the deletion criteria are met, this report can be updated and used as part of the deletion application. Applying for the deletion does not require an improvement in the marine environmental status of the Archipelago Sea. The state of the marine environment is influenced not only by nutrient loading but also by climate change and other human activities.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Asiakaslähtöiset Team Finland -ulkomaantoiminnot uudistus : Selvityshenkilön loppuraportti
No full textSelvityshenkilön raportti tukee Team Finland -ulkomaantoimintojen uudistuksen toimeenpanoa. Kesäkuussa 2024 työllisyyden ja yrittäjyyden ministerityöryhmä linjasi, että Business Finlandin ulkomaantoiminnot integroidaan ulkoasiainhallintoon. Selvityshenkilö Elina Björklund on arvioinut työllisyyden ja yrittäjyyden -työryhmän (ministerityöryhmä) tuella päätetyn integraation toteutusmallia. Raportissa arvioidaan kahta vaihtoehtoa: 1) osakeyhtiömalli ja 2) suora integraatio ulkoministeriön rakenteisiin.
Integraatiomallin valintaa ohjaavia tavoitteita ovat: parantaa toiminnan tehokkuutta ja vaikuttavuutta, tarjota yrityksille nykyistä selkeämpi ja yhtenäisempi palvelupolku ja paremmat palvelut kansainvälistymiseen ja vientiin, vahvistaa kansainvälisen kaupan ja politiikan yhteyksiä sekä tiivistää yhteistyötä elinkeinoelämän kanssa.
Selvityshenkilö ehdottaa integraation toteutustavaksi osakeyhtiömallia. Vienninedistämisen henkilöstö kotimaassa ja ulkomailla olisi valtion 100 % omistaman ja ulkoministeriön ohjaaman yhtiön palveluksessa, mutta toimisi maailmalla osana lähetystön tiimiä. Mallin etuina näyttäytyvät ketteryys, joustavuus ja asiakaslähtöisyys sekä jatkuvuus henkilöstön näkökulmasta. Yhtiömallin havaittiin olevan laajasti käytössä tarkastelluissa vertaismaissa.
Raportti antaa myös suosituksia Team Finland -johtamisen ja vienninedistämisen palveluiden kehittämiseen. Palveluvalikoimaa voi uudistaa kehittämällä maksullisia lisäpalveluita sekä yhteistyömalleilla yksityisen sektorin toimijoiden kanssa
Government Report to the Parliament on Industrial Policy
No full textMany things are changing in the operating environment of industry. In this situation, the Government considers that political decision-makers should discuss the big picture and long-term outlines of Finland's industrial policy. The Government hopes that the discussion will support the formation of a shared view on the factors contributing to the success of Finnish industry.
The report is based on an industrial policy strategy prepared under the leadership of the Ministry of Economic Affairs and Employment and submitted to Minister of Economic Affairs Wille Rydman in December 2024. The strategy includes sets of policies essential for the export industry, such as logistics, with the objective of boosting the growth of export-oriented and growth-oriented companies that provide employment and to keep industrial jobs in Finland. The strategy gives an overall picture of the Government's industrial policy priorities and means and examines the initiatives related to EU industrial policy that are most relevant for Finland and links them with the context of national industrial policy
Itäisen Suomen ohjelma
No full textItäisen Suomen ohjelman tavoitteena on edistää ohjelma-alueen taloudellista kasvua, elinvoimaa, investointeja, osaamisen kehittämistä ja työvoiman saatavuutta. Toimenpiteillä edistetään myös koko Suomen huoltovarmuutta ja omavaraisuutta muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa. Itäisen Suomen ohjelma on tunnistettu myös itse aluetta laajempana, EU-tasoisena strategisena kysymyksenä, jossa elinvoimaisuuden vahvistaminen nähdään keskeisenä asiana myös koko EU:n turvallisuuden näkökulmasta. Itäisen Suomen kasvun ja kehittymisen vaikutukset hyödyttävät koko Suomea niin taloudellisten vaikutusten kuin turvallisuuden näkökulmasta.
Itäisen Suomen ohjelman valmistelu on käynnistetty Petteri Orpon hallitusohjelman mukaisesti keväällä 2024. Ohjelman valmisteluryhmässä ovat olleet edustettuina alueen maakunnat (Kymenlaakso, Etelä-Savo, Pohjois-Savo, Etelä-Karjala, Pohjois-Karjala sekä Kainuu) sekä ohjelman valmistelun kannalta keskeiset ministeriöt (SM, VM, VNK, YM, OKM, MMM, LVM ja TEM). Ohjelman valmistelua on tukenut laajasti sidosryhmiä edustava neuvottelukunta.
Itäisen Suomen ohjelman toimeenpano kestää koko hallituskauden ja osa toimenpiteistä jatkuu myös sen jälkeen. Ohjelman toimeenpanossa korostuu elinkeinoelämän, alueiden, kaupunkien ja kuntien, korkeakoulujen ja valtion välinen yhteistyö ja sen tiivistäminen.
Linkki julkaisuun: Pohjoisen Suomen ohjelma</a
Hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan yhdyskuntajätetiedot : Jätetietojen parantaminen, kokoaminen ja hallinta
No full textKiertotalouden ja jätehuollon tavoitteisiin yltäminen edellyttää nykyistä tarkempaa yhdyskuntajätteiden tietopohjaa. Tässä julkaisussa arvioidaan keinoja parantaa erityisesti hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan yhdyskuntajätetietojen laatua ja raportoida yhdyskuntien sekajätekoostumustietoja. Työssä tarkasteltiin, miksi ja millaista tarkempaa tietoa tarvitaan, tunnistettiin vaihtoehtoisia tapoja tuottaa tietoja ja arvioitiin tiedonkeruun menetelmiä.
Johtopäätöksenä ympäristölupavelvollisten yhdyskuntajätteen käsittelijöiden jäteraportointiin ehdotetaan jätteen alkuperän tarkempaa kuvausta alakoodeilla. Sekajätekoostumuksen selvittämiseksi ehdotetaan yhteistoimintamenettelyä, jossa kunnilla, pakkausten, akkujen ja paristojen sekä tekstiilien tuottajilla sekä yhdyskuntaehuoltoa tarjoavilla yrityksillä olisi velvoitteita.Tuottajayhteisöille ehdotetaan lisäksi velvoitetta muodostaa koko yhdyskuntasekajätteen koostumustieto yhdistämällä kuntien jätelaitoksilta saadut koostumustiedot hallinto-, palvelu- ja elinkeinotoiminnan sekajätekoostumustietoihin. Koostumustietojen raportoinnin edelleen kehittämiseksi, ehdotetaan kyselytyökalun kokeilua, jonka pohjalta voitaisiin rakentaa kattavampi järjestelmä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible
Kansainväliset esimerkit Suomen HTA-järjestelmän kehittämisen tukena : Toimijarakenne, prosessit ja päätöksenteko
No full textKansainväliset tarkastelut osoittavat, että terveydenhuollon menetelmien arviointi (HTA) on useimmissa maissa järjestetty selkeisiin, keskitettyihin rakenteisiin, joissa arviointi ja päätöksenteko muodostavat tiiviin ja systemaattisen kokonaisuuden. Pohjoismaissa, Isossa-Britanniassa ja monissa EU-maissa HTA on koottu yhden tai kahden kansallisen toimijan alaisuuteen, mikä mahdollistaa yhtenäiset menetelmät, korkean laadun ja ennakoitavat prosessit. Arviointitieto kytkeytyy suoraan hoitojen käyttöönottoon ja rahoituspäätöksiin, mikä vähentää alueellista vaihtelua ja vahvistaa yhdenvertaisuutta.
Useissa maissa HTA-prosessiin on liitetty myös hintaneuvottelut ja muut hallitun käyttöönoton menettelyt, joiden avulla voidaan hallita kustannusten kasvua ja tukea vaikuttavien hoitojen käyttöönottoa. EU:n terveysteknologian arviointiasetus (EU 2021/2282) ohjaa jäsenmaita yhteisiin arviointeihin ja kliinisen arvioinnin yhtenäistämiseen, mikä on jo johtanut HTA-rakenteiden ja resurssien vahvistamiseen.
Kansainväliset esimerkit osoittavat, että vaikuttava HTA edellyttää keskitettyä, osaamisperustaista rakennetta, yhdenmukaisia menetelmiä ja yhteyttä käyttöönotto- ja rahoituspäätöksiin. Nämä tekijät ovat perusta yhdenvertaisille, vaikuttavuutta korostaville ja taloudellisesti kestäville ratkaisuille terveydenhuollossa.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Economic Survey, winter 2025
No full textThe recovery of Finland’s economy is delayed, and gross domestic product (GDP) growth is only 0.2 per cent this year. Growth has been slowed down by the weak domestic demand. However, households’ consumption is expected to pick up as purchasing power is growing and growth will accelerate next year. The recovery of the construction sector, the energy transition and defence materiel purchases will increase investments. GDP will grow by 1.1 per cent in 2026, by 1.7 per cent in 2027 and 1.6 per cent in 2028. Improvements are expected in employment in 2026–2028 as economic growth strengthens. Unemployment will fall from 9.6 per cent in 2025 to 8.5 per cent in 2028.
Despite the weak economic situation, the general government deficit will contract to 3.9 per cent of GDP this year as the consolidation measures take effect. Despite the improved economic situation, the general government deficit will deepen to 4.5 per cent next year, as the fighter jet purchases which were expected for this year will be included in the 2026 deficit. In the long term, the deficit remains deep: the increase in defence and interest rate expenditure and the moderate economic development maintain it at over 3.5 per cent of GDP in 2030. The debt ratio will increase to over 89 per cent this year and to nearly 92 per cent in 2026. Growth will continue throughout the outlook period, and in 2030, debt will amount to over 96 per cent of GDP.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Arvio CAP:n vaikutuksista maatalouden ilmastonmuutoksen hillintään (ILMA) : Väliraportti 2025
No full textVäliraportti arvioi EU:n maatalouspolitiikan (CAP) vaikutuksia Suomen maatalouden kasvihuonekaasupäästöihin kaudella 2023–2027. Arvio keskittyy uusiutuvan energian käyttöön, energiatehokkuuteen, uuden maatalousmaan raivaukseen ja yksivuotisten kasvien viljelyyn turvemailla. Raportti perustuu laajaan rekisteri- ja tilastoaineistoon. CAP:n investointituet ovat lisänneet uusiutuvan energian kapasiteettia maataloudessa, vähentäen päästöjä 0,09–0,31 MtCO₂e/v. Energiatehokkuusinvestoinnit tuottavat 0,18–0,22 MtCO₂e/v vähennyksen. Uuden maatalousmaan raivaus, erityisesti turvemailla, on vähentynyt GAEC 2 -ehdollisuuden myötä, mutta turvemaiden osuus uusista lohkoista on yhä korkea (36,7 %). Yksivuotisten kasvien osuus turvemailla on pysynyt lähes ennallaan (72 330 ha), ja niiden kaasumaiset hiilipäästöt ovat 2,1 MtCO₂e/v, typpipäästöt 0,4 MtCO₂e/v. Turvepeltojen osuus maatalouden päästöistä on yli 50 %, ja niiden päästöarviot perustuvat IPCC:n oletuskertoimiin, ja niiden tarkentaminen vaatii lisätutkimusta. CAP tukee ilmastotavoitteita, mutta merkittäviä politiikkauudistuksia tarvitaan, jotta päästövähennystavoitteet saavutetaan vuoteen 2030 mennessä. Vaikuttavampia toimia, kuten vettämistä ja metsittämistä, tarvitaan. Lisäksi tukien tulosperusteinen kohdentaminen voisi tehostaa politiikkaa. Arvioinnin kehittämiseksi suositellaan parempaa tietopohjaa ja tilastojen synkronointia.Tämä on maa- ja metsätalousministeriön maatalouspolitiikan valmistelun ulkopuolisen arvioitsijan tekemä arviointi. Raportin sisältö ei edusta maa- ja metsätalousministeriön kantaa.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Anvisning för tillsynsmyndigheter gällande tillsyn av fluorerade växthusgaser, ämnen som bryter ned ozonskiktet och alternativa kylmedier : 3. uppdaterade upplagan
No full textEfter att EU:s F-gasförordning (2024/573/EU) och förordningen om ämnen som bryter ned ozonskiktet (2024/590/EU) förnyats år 2024 blev det aktuellt att uppdatera anvisningen som Finlands miljöcentral publicerat 2012. Syftet med denna anvisning är att stöda tillsynsarbetet genom att erbjuda anvisningar för myndighetstillsyn och öka kunskapen om kraven i lagstiftningen i hela branschen. Anvisningen lämpar sig för alla tillsynsmyndigheter, företag i kylbranschen samt alla ägare av kylutrustning eller andra produkter innehållande F-gaser. De tolkningar och rekommendationer som presenteras i anvisningen är till sin karaktär riktgivande och är inte juridiskt bindande.
Syftet med lagstiftningen gällande F-gaser och ämnen som bryter ned ozonskiktet är att förebygga utsläpp till atmosfären av ämnen med stor klimatuppvärmande potential och ämnen som bryter ned ozonskiktet. F-gaser, och tidigare även ämnen som bryter ned ozonskiktet, används bl.a. som köldmedium i kyl-, luftkonditionering- och värmepumputrustningar. Kompetenskraven för personer som utför installation och service på anordningarna förebygger läckor orsakade av felaktig hantering. Läckage från utrustningarna förebyggs med regelbundna läckagekontroll och service.
Medlemsländernas myndigheter, såsom behöriga myndigheter, tullen, marknadskontrollmyndigheterna, miljömyndigheterna och alla andra myndigheter med inspektionsuppgifter ska samarbeta för att säkerställa att skyldigheterna enligt förordningarna följs. Om tillsyn av dessa förordningar och därtill hörande kompetenskrav har det i Finland stadgats genom miljöskyddslagen (527/2014).fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|3. uppdaterade upplaga