Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Ehdotus hallituksen esitykseksi taiteen perusopetusta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi
No full textTyöryhmä ehdottaa, että nykyinen laki taiteen perusopetusta korvattaisiin uudella lailla. Samalla esitetään muutettavaksi opetus- ja kulttuuritoimen rahoituksesta annettua lakia ja eräitä muita lakeja. Lisäksi työryhmä ehdottaa uutta mallia taiteen perusopetuksen valtionrahoitusjärjestelmäksi.
Uudistettu lainsäädäntö ja valtionrahoitusjärjestelmä ohjaisivat koulutuksen järjestäjiä ja oppilaitoksia toteuttamaan saavutettavaa, laadukasta ja vaikuttavaa opetusta sekä kannustaisivat tarvittaviin ja tarkoituksenmukaisiin uudistuksiin ja vahvempaan yhteistyöhön. Tavoitteena on, että taiteen perusopetuksen oppilaitoskenttä säilyy moninaisena ja lainsäädäntö mahdollistaa alueellisesti tarkoituksenmukaisia ratkaisuja taiteen perusopetuksen toteuttamisen ja kehittämisen osalta. Tarkoitus on myös selkeyttää taiteen perusopetuksen koulutusmuodon rakennetta.
Esityksessä uudistetaan valtionosuusjärjestelmää siten, että se turvaisi taiteen perusopetuksen taiteenalakohtaisen ja alueellisen saatavuuden ja saavutettavuuden. Esityksen tavoitteena on, että taiteen perusopetuksen valtionosuusjärjestelmä olisi vakaa, ennustettava ja riittävän yksinkertainen, jotta sen toimeenpano ja määräytymisen perusteet olisivat selkeät ja ymmärrettävät
Luovan talouden kasvustrategia 2025–2030
No full textPääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa sovittiin, että kulttuuripoliittisen selonteon yhteydessä hallitus laatii poikkihallinnollisen luovien alojen kasvustrategian. Luovan talouden kasvustrategia 2025–2030 on toteutettu työ- ja elinkeinoministeriön ja opetus- ja kulttuuriministeriön koordinoimana luovien alojen toimijoita osallistaen ja Luovan talouden neuvottelukunnan näkemyksiä kuunnellen. Luovan talouden neuvottelukunta seuraa kasvustrategian toimeenpanoa vuoteen 2030 asti.
Kasvustrategia sisältää julkisen sektorin toimenpiteitä luovan talouden yritysten kasvun ja kansainvälistymisen mahdollistamiseksi. Kasvustrategian laadinnassa on huomioitu muut käynnissä olevat luoviin aloihin liittyvät strategiaprosessit ja toimialakohtaiset kasvusopimukset sekä eri selvityksiä.
Kasvustrategian toimenpiteet ovat kansallisia ja edistävät luovan talouden yritysten kasvua toimialasta riippumatta. Toimenpiteet on jaoteltu kuuden painopistealueen mukaan: Osaaminen ja ennakointi, Ekosysteeminen yhteistyö, Yritysten neuvontapalvelut, Rahoituspolut, Maakuvatyö, viennin edistäminen ja markkinointi sekä Sääntely. Kasvustrategiassa on määritelty indikaattorit seurantaa varten.
Verrattuna verrokkimaihimme kuten Ruotsiin, Suomessa kyetään hyödyntämään aineetonta arvonluontia verrattain vähän. Luovissa aloissa on Suomen talouden kasvulle huomattavaa hyödyntämätöntä potentiaalia.Julkaisua on päivitetty 9.6.2025, s. 25
Teckenspråksbarometern 2024
No full textGenom medborgarenkäten Teckenspråksbarometern 2024 utreddes bland personer som använder finskt och finlandssvenskt teckenspråk hur deras språkliga rättigheter har tillgodosetts. Den första motsvarande undersökningen genomfördes 2020.
I Finland finns det 3 000 personer som använder teckenspråk eller tecknat tal, och dessa personer har rätt att få lagstadgade tolkningstjänster från samhället. Cirka hundra av dessa personer använder finlandssvenskt teckenspråk. Barometerundersökningen riktades särskilt till de 623 myndiga personer som har angett att de har finskt eller finlandssvenskt teckenspråk som modersmål i befolkningsdatasystemet.
Vid ungefär 70 procent av de tillfällen då teckenspråkiga uträttar ärenden agerar myndigheten eller en tjänsteinnehavare inom en offentlig tjänst inte på det sätt som krävs enligt lagstiftningen, och kunden måste själv beställa en tolk för myndighetens räkning. För personer som använder finlandssvenskt teckenspråk är tillgången till tolkar ännu sämre. Återuppringningstjänster utgör för alla icke-hörande personer ett oöverstigligt hinder för att få tillgång till olika tjänster och vårdåtgärder.
Nästan alla (96 %) som deltog i barometern anser att de språkliga rättigheterna är viktiga eller mycket viktiga. I diskrimineringsfrågor vänder man sig allt aktivare till olika myndigheter och tjänsteinnehavare: antalet gånger man tagit kontakt har fördubblats jämfört med föregående barometerundersökning.
Teckenspråksbarometern 2024 – Sammanfattning på finlandssvenskt teckenspråk (YouTube)</a
Stugbarometern 2025
No full textStugbarometern är en uppföljande undersökning som genomförs med några års mellanrum. Enkätundersökningen besvaras av privata fritidshusägare. Undersökningen gjordes i januari-februari 2025.
Det finns cirka 500 000 fritidsbostäder i Finland. Omkring 38 procent av ägarna är ensamägare, 41 procent äger en fritidsbostad tillsammans med maken och 19 procent tillsammans med flera personer. Andelen pensionärer av ägarna är 55 procent (tidigare 52 procent). I genomsnitt används fritidsbostaden regelbundet av 4,3 personer.
Fritidsbostaden har använts i genomsnitt 85 dygn per år. År 2021 var antalet dygn 103. Läget motsvarar nivån före covid-19-pandemin (79).
Avståndet till fritidsbostaden är ungefär 91 km (median 45 km) och resan till bostaden tar cirka 1 h 18 min i anspråk (median 45 min).
En tredjedel har förbättrat fritidsbostadens utrustningsnivå under det senaste året, och var sjätte har planer på att förbättra den. Andelarna är mindre än tidigare. Grundvärmen är påkopplad på vintern mer sällan än tidigare (33 procent, tidigare 40 procent).
Icke-ortsbor är nöjda med tjänsterna, särskilt med fiskemöjligheterna och utbudet av dagligvaror. Kollektivtrafiken skapar störst missnöje. Varor (dagligvaror och andra varor) köper de både i hemkommunens och fritidskommunens affärer. De har börjat handla mera i hemkommunens affärer. Att använda sig av tjänster i närområdet har minskat jämfört med tidigare.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Velkakonversio yrityssaneerauksessa : Työryhmän mietintö
No full textTyöryhmän tehtävänä oli valmistella hallituksen esityksen muotoon laadittu ehdotus, jolla mahdollistetaan velkakonversio yrityssaneerauksessa ja toteutetaan muut siihen liittyvät lainsäädäntömuutokset. Ehdotuksella pantaisiin täytäntöön pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelman kirjaukset velkakonversion käyttöönotosta yrityssaneerauksessa.
Työryhmä ehdottaa, että yrityssaneerauslain mukaisessa menettelyssä hyväksytyssä ja vahvistetussa saneerausohjelmassa voitaisiin määrätä velkojien oikeudesta merkitä velallisyhtiön osakkeita saneerausvelkojaan vastaan. Velallisyhtiön osakkeenomistajien kannalta tämä tarkoittaisi sitä, että yrityssaneerauslain mukaisessa menettelyssä hyväksytty ja vahvistettu saneerausohjelma korvaisi velkojille suunnattua osakeantia koskevan yhtiöoikeudellisen päätöksenteon. Tällöin velkakonversio voitaisiin tarvittaessa toteuttaa myös vastoin velallisyhtiön osakkeenomistajien kantaa.
Työryhmän mietintöön sisältyvien lakiehdotusten mukaan yrityssaneerauslakiin lisättäisiin saneerausohjelman laatimista, käsittelyä, vahvistamista ja täytäntöönpanoa koskevat erityissäännökset, jotka tulisivat sovellettaviksi niissä saneerausmenettelyissä, joissa saneerausohjelmaan otetaan määräykset velkakonversion toteuttamisesta. Sääntelyratkaisusta seuraa, että velkakonversiota koskevalla sääntelyllä ei olisi vaikutusta sellaisiin saneerauksiin, joissa velkakonversiota ei ehdoteta toteutettavaksi
Regeringens årsberättelse 2024 : Bilaga 4 Statens bolagsinnehav
No full textStatsrådet lämnar regeringens årsberättelse till riksdagen som den berättelse om regeringens verksamhet, skötseln av statsfinanserna och om hur budgeten har följts samt om regeringens åtgärder med anledning av riksdagens beslut som det föreskrivs om i 46 § i grundlagen. Närmare bestämmelser om regeringens årsberättelse finns i 9 a § i lagen om statsrådet (175/2003) och i 17 och 18 § i lagen om statsbudgeten (423/1988).
I 18 § i lagen om statsbudgeten förutsätts det att de redogörelser för statsfinanserna och skötseln av statsfinanserna samt resultat av statens verksamhet som tas in i regeringens årsberättelse ska ge riktiga och tillräckliga uppgifter om hur budgeten följts och om statens intäkter och kostnader, om statens ekonomiska ställning och resultat (rättvisande bild). På författningsnivå bestäms berättelsens innehåll dessutom särskilt av kraven i statsrådets förordning om regeringens årsberättelse (853/2024). Regeringens årsberättelse för 2024 består av fem delar:
Regeringens årsberättelse
Bilaga 1 Redogörelser för resultatet inom ministeriernas ansvarsområde
Bilaga 2 Bokslutskalkyler
Bilaga 3 Åtgärder med anledning av riksdagens uttalanden och ställningstaganden
Bilaga 4 Statens bolagsinnehav
</ul
Erityisvaltuutettujen tehtävät ja niiden päällekkäisyydet : Työryhmän selvitys
No full textPääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan on kirjattu, että erityisvaltuutettujen tehtävät, mahdolliset päällekkäisyydet ja säästömahdollisuudet selvitetään hallituskauden aikana.
Oikeusministeriö asetti hallitusohjelmakirjauksen vuoksi 24.10.2024 työryhmän erityisvaltuutettujen tehtävien ja niiden päällekkäisyyksien selvittämiseksi. Työryhmän tuli selvittää yhdenvertaisuusvaltuutetun ja tasa-arvovaltuutetun tehtävien kehittämistä ja yhdistämistä sekä tarkastella samalla vanhusasiavaltuutetun tehtäviä ja asemaa. Tavoitteena oli valtuutettujen työn tehostaminen ja matalan kynnyksen oikeussuojakeinojen saavutettavuuden parantaminen.
Työryhmä kuuli työnsä aikana useita asiantuntijoita.
Työryhmässä esitettiin erilaisia näkemyksiä. Työryhmä on tässä selvityksessään tuonut esille valtuutettujen yhdistämistä puoltavia ja vastustavia seikkoja ja toisaalta nostanut esille asioita, joissa yhdenvertaisuus- ja tasa-arvovaltuutettujen toimivallat poikkeavat toisistaan ja joissa olisi mahdollista yhtenäistää valtuutettuja koskevaa sääntelyä. Työryhmä havaitsi tässä alustavassa selvityksessään myös tehtäviä, joissa valtuutettujen toiminnassa voi yhteistyöllä saada synergiaetuja ilman säädösmuutoksia
Economic Survey, Spring 2025
No full textIn 2024, Finland’s gross domestic product (GDP) contracted by 0.1% at the annual level but the economy returned to growth during the year. A slowdown in inflation and fall in interest rates are boosting consumption. Recovery of the construction sector, energy transition and defence materiel purchases will increase investments. GDP will grow by 1.3% in 2025, by 1.6% in 2026 and 1.5% in 2027. The labour market recovery has been delayed, with significant improvements in employment now expected only in 2026 and 2027 as economic growth picks up. Unemployment will fall from 8.8% in 2025 to 7.9% in 2027. However, economic growth will be overshadowed by the United States’ trade policy. If the tariffs remain in effect, growth in 2025 and 2026 will be significantly lower than forecast.
General government financial deficit amounted to 4.4% of GDP in 2024. The financial deficit will be 3.8% in 2025 and 3.2% in 2026. The deficit will remain above three percent until the end of the forecast period. This year, general government debt ratio will exceed 85% and will then gradually rise to almost 90% in 2029.
View Economic Survey, Spring 2025 as an online publication on the Ministry of Finance's website.</a
Työelämän tasa-arvo ja perhevapaat -työryhmän muistio
No full textSosiaali- ja terveysministeriö asetti 13.12.2023 kolmikantaisen työryhmän, jonka tehtävänä oli muodostaa näkemys siitä, miten hallitusohjelman tavoitteet raskaus- ja perhevapaasyrjinnän ehkäisemisestä ja perhevapaista voitaisiin toteuttaa.
Työskentelyn tueksi teetettiin kaksi selvitystä. Toinen käsitteli raskaus- ja perhevapaasyrjintää oikeudellisesta näkökulmasta ja toinen työnantajille aiheutuvia vanhemmuuden kustannuksia Pohjoismaissa ja Virossa. Oikeudellinen selvitys suositti lainsäädännön selkeyttämistä esimerkiksi määräaikaisissa palvelussuhteissa olevien syrjintäsuojan parantamiseksi. Vanhemmuuden kustannusten osalta kävi ilmi, että vanhemmuudesta syntyviä kustannuksia työnantajille tasataan Pohjoismaissa eri tavoin. Kustannuksia tasaa esimerkiksi se, että vanhempainvapaiden käyttö jakautuu tasaisesti vanhempien kesken.
Työryhmä esittää useita suosituksia. Ne koskevat muun muassa tasa-arvolainsäädännön täsmentämistä, selvitystä vanhempainrahoista ja lastenhoidon tuista, vanhemmuuden kustannusten tasaisempaa jakautumista, tasa-arvolain valvontaa sekä tiedottamista
Asumisoikeusasuntojen uudistuotannon tuen lopettamisen vaikutukset ja ratkaisut järjestelmän riskeihin
No full textHankkeessa on selvitetty asumisoikeusasuntojen uudistuotannon loppumisen vaikutuksia käyttövastikkeisiin ja järjestelmän tasausmekanismeihin. Lyhyellä aikavälillä asiakkailta perittävien käyttövastikkeiden nousu jatkuu aiemmalla urallaan, mutta 2030-luvulla korjauskustannusten nousu voi kiihdyttää nousupaineita. Nousupaineet vaihtelevat yhtiökohtaisesti, mutta yhtiöt voivat hillitä käyttövastikkeiden nousua eri keinoin. Vaikka käyttövastikkeet lähenevät vapaarahoitteisia vuokria, ne pysyvät pääkaupunkiseudulla edelleen markkinatasoa alempina.
Nykyisille asukkaille uudistuotannon päättyminen aiheuttaa lähinnä huolta asumisen pysyvyydestä, joka on ollut keskeinen syy valita aso-asuminen. Asukaskyselyn mukaan 86 prosenttia piti pysyvyyttä tärkeänä. Järjestelmän muutokset voivat vähentää asumisoikeusasuntojen houkuttelevuutta ja vaikuttaa asukasrakenteeseen, erityisesti niiden keskuudessa, joilla on vaihtoehtoja asumismuodon suhteen.
Hankkeessa arvioitiin myös keinoja ratkaista asumisoikeusjärjestelmän pysyvien rajoitusten tuomia haasteita, kuten mahdollisuutta vapautua rajoituksista realisointitilanteissa. Julkisen talouden tila korostaa julkisten varojen kohdentamisen tarvetta ja valtion taseriskin hallitsemista. Toisaalta asuntopolitiikassa tulisi keskittyä keskeisiin tavoitteisiin, kuten segregaation ehkäisyyn.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order