Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Statsrådets redogörelse för den inre säkerheten
No full textI redogörelsen beskrivs såväl omvärlden för Finlands inre säkerhet som förändringarna i den. Dessutom fastställs fokusområden och mål för politiken för den inre säkerheten.
Syftet med politiken för den inre säkerheten är att säkerställa att Finland är ett förtroendefullt samhälle, där säkerhet och rättvisa fullföljs under alla förhållanden. Finlands inre säkerhetsläge är för närvarande stabilt. Finlands yttre säkerhetsmiljö har dock förändrats i grunden och för en lång tid framöver. Detta har en tydlig inverkan också på den inre säkerheten, och myndigheterna med ansvar för den inre säkerheten gör ofta den första insatsen även när det gäller att avvärja yttre hot. Den förändrade säkerhetsmiljön framhäver betydelsen av mental kristålighet i hela samhället. Högklassiga säkerhetstjänster i vardagen lägger grunden för hanteringen av störningar av det allvarligaste slaget.
I redogörelsen fastställs följande fokusområden och mål för den inre säkerheten: 1) allvarlig ungdoms- och gängkriminalitet får inget tillväxtutrymme i det finländska samhället, 2) insatser för att bekämpa organiserad och allvarlig brottslighet behövs för att trygga rätts- och samhällsordningen, 3) hotet från våldsbejakande extremistiska rörelser och terrorism hanteras, 4) olagliga inresor bekämpas effektivt, och det finns beredskap för omfattande invandring och hybridpåverkan vid gränserna, 5) det finländska samhället skyddas mot fientlig informationspåverkan, 6) hoten från främmande staters spionageverksamhet bekämpas effektivt, 7) Finland skyddar sin kritiska infrastruktur och 8) civilbefolkningen skyddas effektivt vid omfattande störningar och undantagsförhållanden.
Målen fullföljs genom att man tryggar myndigheternas verksamhetsförutsättningar och finansieringsgrunden för deras verksamhet, utvecklar lagstiftningen och befogenheterna och skapar beredskap för kriser och storskaliga hot.Publikation uppdaterades den 26 September 2025, s. 3–5.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Ulkomaalaistaustaisten ja vieraskielisten suomalaisten yhteiskunnallinen osallistuminen (UTViS) -hankkeen loppuraportti
No full textUlkomaalaistaustaisten ja vieraskielisten suomalaisten yhteiskunnallinen osallistuminen Suomessa (UTViS) -hanke tarkastelee maahanmuuttaneiden ja heidän jälkeläistensä poliittista ja yhteiskunnallista osallistumista sekä julkishallinnon toimia sen edistämiseksi. Tutkimuksessa toteutettiin aineistokartoitus, kyselyitä, haastatteluita ja osallisuuskokeiluita.
Maahanmuuttaneiden poliittiseen osallistumiseen vaikuttavat kielitaito, tiedonsaanti sekä perhetausta. Maahanmuuttaneiden ja heidän jälkeläistensä kohdalla syrjintäkokemukset ovat yhteydessä heikompaan poliittiseen luottamukseen. Osallistumisaktiivisuus vaihtelee eri väestöryhmissä.
Julkishallinnossa maahanmuuttaneiden poliittisen ja yhteiskunnallisen osallistumisen edistäminen ei ole selkeästi määritelty tehtäväkenttä, ja toimenpiteitä toteutetaan vaihtelevasti. Erityisesti ministeriötasolla osallistumisen edistäminen rajautuu usein kotoutumisen tai maahanmuuton teemaan. Kunnissa keskitytään kunnan palveluihin ja prosesseihin osallistumiseen, ja poliittinen ulottuvuus jää vähälle huomiolle.
Suosituksissa korostetaan syrjinnän- ja rasisminvastaisen työhön sitoutumista, jotta yhteiskunnan vastaanottavuus edistäisi politiikkaan kiinnittymistä. Lisäksi suosituksissa erityistä huomiota kiinnitetään tiedonkeruun parantamiseen, sillä maahanmuuttaneiden poliittisesta osallistumisesta sekä julkishallinnon toimenpiteistä tulisi kerätä myös seurantatietoa.
Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä
Finanssialan kasvustrategia
No full textKasvuyrityksillä on iso merkitys talouskasvulle. Pääomasijoittamisella on puolestaan tärkeä rooli niiden rahoittamisessa. Tästä syystä työryhmä keskittyi Suomen pääomasijoitusmarkkinoiden toimivuuteen. Painopistettä puoltaa myös Suomen rahoitusjärjestelmän pankkikeskeisyys. Monipuolisempi järjestelmä tukisi paitsi sen vakautta myös talouden kasvua.
Kotitalouksien säästämistavoilla on roolinsa pääomamarkkinoiden kehittämisessä. Vaikka suomalaiset ovat alkaneet sijoittaa enemmän mm. osakkeisiin, suuri osuus rahoitusvarallisuudesta on edelleen talletuksissa. Kotitalouksien kannustaminen hyödyntämään monipuolisesti eri sijoitusvälineitä syventäisi Suomen pääomamarkkinoita.
Kotitalouksien talousosaaminen parantaa heidän kykyään hyödyntää eri sijoitusvälineitä. Suomessa aikuisväestön keskimääräinen talousosaaminen on linjassa OECD:n keskiarvon kanssa. Suomalaisnuorten keskimääräinen talousosaaminen on sen sijaan kansainvälistä kärkeä. Suomalaisnuorten keskinäiset erot osaamisessa ovat kuitenkin suuret.
Työryhmä asetti pidemmän aikavälin tavoitteeksi sen, että Suomen pankkikeskeistä rahoitusjärjestelmää tulisi monipuolistaa ja kunnianhimon tasoa nostaa kasvurahoituksessa ja talousosaamisessa. Tavoitteen saavuttaminen edellyttää toimia ainakin riskirahoituksen skaalauksen edistämiseksi, piensijoittajien aseman parantamiseksi ja EU:n yhteismarkkinoiden hyödyntämiseksi.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Hallintotuomioistuinten kokoonpanoja koskevan lainsäädännön uudistaminen : Työryhmän mietintö
No full textOikeusministeriö asetti 7.11.2024 työryhmän tarkastelemaan ja arvioimaan hallintotuomioistuinten (korkein hallinto-oikeus, hallinto-oikeudet ml. Ahvenanmaan hallintotuomioistuin ja vakuutusoikeus) päätösvaltaisia kokoonpanoja koskevaa sääntelyä sekä tekemään tarvittavat ehdotukset kyseisiä tuomioistuimia koskevien kokoonpanosäännösten tarkistamiseksi. Työryhmän tuli valmistella muutosehdotukset ja laatia mietintönsä hallituksen esityksen muotoon.
Työryhmän mietintö sisältää useita muutosehdotuksia, joiden tavoitteena on ajantasaistaa hallintotuomioistuinten kokoonpanosääntelyä, sujuvoittaa lainkäyttötoimintaa ja edistää oikeusturvan tehokasta toteutumista. Mietinnössä ehdotetaan muun ohella, että hallinto-oikeuksien kokoonpanosääntely sijoitettaisiin oikeudenkäynnistä hallintoasioissa annettuun lakiin omaksi luvukseen. Samalla hallinto-oikeuslaki kumottaisiin tarpeettomana. Lisäksi mietinnössä ehdotetaan, että hallintotuomioistuinten kokoonpanovalikoimaan lisättäisiin uusi vahvennettu jaosto- tai osastokokoonpano. Mietinnön muutosehdotukset kohdistuvat erityisesti hallinto-oikeuksien kokoonpanosääntelyyn, mutta myös korkeinta hallinto-oikeutta ja vakuutusoikeutta koskevaa sääntelyä ehdotetaan tietyiltä osin uudistettavaksi. Lisäksi mahdollistettaisiin yhtä useamman hallintotuomarin nimittäminen Ahvenanmaan hallintotuomioistuimeen.
Mietintöön on liitetty kirjallinen lausuma.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation
Rådet för bedömning av lagstiftningen – årsöversikt 2024
No full textRådet för bedömning av lagstiftningen gav sammanlagt 43 utlåtanden om utkast till regeringspropositioner 2024. För bedömning valdes i huvudsak ekonomiskt och samhälleligt betydande utkast till regeringspropositioner. I denna årsöversikt finns en sammanställning av rådets observationer av lagberedningens kvalitet och mer omfattande observationer under den gångna mandatperioden mellan 2022 och 2025.
Utifrån standarduttalandena var genomsnittet av standarduttalandena om de utkast till regeringspropositioner som rådet bedömde 2024 3,4 (5 är bäst och 1 sämst), medan det året innan var 3,6. Det mittersta uttalandet var det vanligaste standarduttalandet om utkast till proposition 2024. Rådet gav inte en enda gång det sämsta uttalandet. De vanligaste utvecklingsobjekten i utkasten till regeringspropositioner förblev nästan oförändrade jämfört med tidigare år. Mest brister fanns i aspekter som hänförde sig till propositionernas tekniska utformning, i de kvantitativa bedömningarna och i bedömningarna av företagseffekterna och effekterna på människor
Employment Bulletin, December 2024
No full textThe Employment Bulletin contains statistics on unemployment, open job vacancies, and employment service developments. Statistics updates on a monthly basis. The data is collected from the customer service registry used by the TE offices
Hallituksen vuosikertomus 2024
No full textValtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen vuosikertomuksen perustuslain 46 §:ssä säädettynä kertomuksena hallituksen toiminnasta, valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta sekä niistä toimista, joihin hallitus on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt. Hallituksen vuosikertomuksesta säädetään tarkemmin valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 9 a §:ssä sekä valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 17 ja 18 §:ssä.
Talousarviolain 18 §:ssä edellytetään, että hallituksen vuosikertomukseen otettavien valtiontalouden ja valtion taloudenhoidon sekä toiminnan tuloksellisuuden kuvausten tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot talousarvion noudattamisesta, valtion tuotoista ja kuluista, valtion taloudellisesta asemasta sekä tuloksellisuudesta (oikea ja riittävä kuva). Säädöstasolla kertomuksen sisältöä määrittävät erityisesti myös hallituksen vuosikertomuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (853/2024) vaatimukset. Hallituksen vuosikertomus vuodelta 2024 muodostuu viidestä osasta:
Hallituksen vuosikertomus
Liite 1 Ministeriöiden toimialojen tuloksellisuuden kuvaukset
Liite 2 Tilinpäätöslaskelmat
Liite 3 Toimenpiteet eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta
Liite 4 Valtion yhtiöomistus
</ul
Yhteenveto toimialojen luonnon monimuotoisuustiekartoista 2024
No full textPetteri Orpon hallituksen tavoitteena on kääntää yhteiskunta luontopositiiviseksi yhteistyössä yksityisen sektorin kanssa. Tässä työssä esitellään seitsemän toimialan luontotiekartat.
Toimialajärjestöt esittävät laajasti huolensa luonnon monimuotoisuuden tilasta, ymmärtävät oman vaikutuksensa siihen sekä haluavat parantaa tilannetta. Kartoittaessaan vaikutuksia toimialat ovat tunnistaneet sekä suoria että epäsuoria vaikutuksia koko arvoketjun matkalta.
Toimenpiteet ovat toimialan mukaisesti kohdennettu niihin vaikutuksiin, joihin toimialan yritykset osallistuvat. Moni tiekartta huomioi myös synergiaedut ilmastotoimien ja luontotoimien yhdistämisestä.
Haasteissa toistuvat samankaltaiset teemat. Ongelmallisena nähdään biodiversiteettiasioiden monimutkaisuus ja monikytkentäisyys, nopea kehitys ja tähän liittyvä osaamishaaste. Lisäksi haasteena mainittiin myös monimuotoisuuteen liittyvän hyvälaatuisen tiedon saatavuus. Tärkeäksi nähdään yhteistyö erilaisten sidosryhmien kesken.
Lainsäätäjältä toivotaan ennustettavaa sääntelyä ja EU-tasolla maakohtaisten erityispiirteiden huomiointia. Säädösten toivotaan mahdollistavan joustavat ja kustannustehokkaat luontotoimet. Lisäksi julkisilta toimijoilta toivotaan tietoisuuden lisäämistä erilaisista luontovaikutuksista, negatiivisten lisäksi myös positiivisista. Osa järjestöistä toivoo myös taloudellista tukea. Lisäksi pyydetään tarvittavan luontotiedon tuottamista. Julkisen toimijan roolia osana toimialojen arvoketjua korostetaan: toimijoilla on paljon valtaa määrittää mitä palveluita tilataan
Lisääntyvän sähköntuotannon ja kasvavien kulutuksen kuormien integrointi suurjänniteverkkoihin : Suurjänniteverkkotyöryhmän ehdotus hallituksen esitykseksi laeiksi sähkömarkkinalain ja maakaasumarkkinalain 12 ja 96 §:n muuttamisesta
No full textTyö- ja elinkeinoministeriö asetti 5.4.2024 työryhmän laatimaan ehdotuksen sähkömarkkinalain uudistamiseksi lisääntyvän sähköntuotannon ja kasvavien kulutuksen kuormien integroimiseksi kantaverkkoon ja suurjännitteiseen jakeluverkkoon. Työryhmän tuli laatia ehdotuksensa hallituksen esityksen muotoon.
Työryhmä esittää kantaverkonhaltijan kehittämisvastuuta rajattavaksi valtakunnalliseen yhtenäiseen sähkön siirtoverkkoon ja valtakunnanrajan ylittäviin rajayhdysjohtoihin, ja järjestelmävastaavan kantaverkonhaltijan vastuualueeseen lisättäväksi Suomen talousvyöhyke. Yli 110 kilovoltin sähköjohto voisi olla suurjännitteistä jakeluverkkoa, jos se olisi paikallista tai alueellista verkkoa.
Työryhmä esittää, että jakeluverkonhaltijoille mahdollistettaisiin tuotantoa yhteen keräävien verkkojen kehittäminen. Myös sähköntuottajat voisivat tietyin edellytyksin rakentaa ja operoida yhteisiä sähköntuotannon liittymisverkkoja ilman sähköverkkolupaa.
Sääntelyä esitetään muutettavaksi siten, että erillisen linjan kautta tapahtuva sähkönjakelu ei edellyttäisi sähköverkkolupaa riippumatta siihen liitetyn voimalaitoksen koosta, ja että Energiavirasto voisi antaa ennakkotiedon sähköverkkotoiminnan luvanvaraisuudesta.
Työryhmä esittää lisäksi, että valtakunnan rajat ylittävien sähköjohtojen ja maakaasuputkien hankelupien päätösvalta siirrettäisiin valtioneuvoston yleisistunnolle
