Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Regeringens årsberättelse 2024 Bilaga 3 : Åtgärder med anledning av riksdagens uttalanden och ställningstaganden
No full textStatsrådet lämnar regeringens årsberättelse till riksdagen som den berättelse om regeringens verksamhet, skötseln av statsfinanserna och om hur budgeten har följts samt om regeringens åtgärder med anledning av riksdagens beslut som det föreskrivs om i 46 § i grundlagen. Närmare bestämmelser om regeringens årsberättelse finns i 9 a § i lagen om statsrådet (175/2003) och i 17 och 18 § i lagen om statsbudgeten (423/1988).
I 18 § i lagen om statsbudgeten förutsätts det att de redogörelser för statsfinanserna och skötseln av statsfinanserna samt resultat av statens verksamhet som tas in i regeringens årsberättelse ska ge riktiga och tillräckliga uppgifter om hur budgeten följts och om statens intäkter och kostnader, om statens ekonomiska ställning och resultat (rättvisande bild). På författningsnivå bestäms berättelsens innehåll dessutom särskilt av kraven i statsrådets förordning om regeringens årsberättelse (853/2024). Regeringens årsberättelse för 2024 består av fem delar:
Regeringens årsberättelse
Bilaga 1 Redogörelser för resultatet inom ministeriernas ansvarsområde
Bilaga 2 Bokslutskalkyler
Bilaga 3 Åtgärder med anledning av riksdagens uttalanden och ställningstaganden
Bilaga 4 Statens bolagsinnehav
</ul
Maaseutualueiden väestökehitys ja väestöennusteet : Maaseutupoliittisen selonteon valmistelua tukeva tutkimus
No full textSelvityksessä luotiin ennustemalli maaseutualueiden väestökehityksestä vuoteen 2040. Vertailussa oli Tilastokeskuksen ennuste. Molemmat ennusteet osoittavat, että ydin- ja harvaan asutun maaseudun väestö vähenee merkittävästi ja keskittyy vain tietyille alueille.
Ennusteisiin liittyy epävarmuustekijöitä, eivätkä ne kuvaa ainoaa mahdollista kehityskulkua. Selvityksessä käytettiin nykyiseen ja tulevaan aluerakenteeseen sekä kuntien kehitysnäkymiin perustuvaa skenaariotarkastelua, jonka pohjalta toteutettu luottamusvälitarkastelu osoittaa, että maaseutualueiden houkuttelevuuden kasvaessa väestökehitys voi olla ennustettua positiivisempaa. Negatiivinen kehitys ei ole vääjäämätöntä.
Globaaleissa megatrendeissä ja politiikkatoimenpiteissä tapahtuvat muutokset voivat pysäyttää tai kääntää väestökehityksen suunnan. Selvityksessä arvioitiin maaseudun väestönmuutoksen laajempia vaikutuksia. Väestön väheneminen heijastuu taloudellisen toiminnan supistumiseen ja työpaikkojen vähenemiseen, erityisesti maataloudessa, mikä vaikuttaa Suomen taloudelliseen huoltovarmuuteen ja elintarvikehuoltoon. Ennusteiden mukainen väestökehitys asettaa haasteita luonnonvarojen talouskäytölle. Maaseudun panoksia ei voida täysin korvata kaupungeissa
Lautamiesten korvaamisesta : Arviomuistio
No full textPääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman mukaan käräjäoikeuksien lautamiesten nykyiselle valintamenettelylle etsitään vaihtoehtoja siten, että puolueet irrotetaan valintamenettelystä. Vaihtoehtojen arvioimiseksi selvitettäväksi on otettu myös lautamiesjärjestelmästä luopuminen.
Lautamieskokoonpano on käräjäoikeuden yleistoimivaltainen kokoonpano rikosasioissa. Se on lisäksi maaoikeuden yleistoimivaltainen kokoonpano maaoikeusasioissa. Muistiossa selvitetään, mitä kokoonpanomuutoksia lautamiehistä luopuminen edellyttäisi rikos- ja maaoikeusasioissa, ja millaisia vaikutuksia vaihtoehdoilla olisi
Jämställdhetsverktyg : Informationspaket från delegationen för jämställdhetsärenden inför kommunal- och välfärdsområdesvalet 2025
No full textJämställdhetsverktyg – Informationspaket från delegationen för jämställdhetsärenden inför kommunal- och välfärdsområdesvalet 2025 har sammanställts som stöd för partiernas, kandidaternas och de kommande ledamöternas val- och påverkansarbete.
Informationspaketet innehåller information om jämställdhet och konkreta åtgärder för att främja jämställdhet i kommunerna och välfärdsområdena. I paketet har vissa centrala och aktuella jämställdhetsteman valts att behandlas, vilket innebär att informationspaketet inte omfattar alla delområden av jämställdhet.
I den första delen behandlas jämställdhetsfrågor som är gemensamma för kommunerna och välfärdsområdena: könskonsekvensbedömning och könsmedveten budgetering, kommuner och välfärdsområden som arbetsgivare samt beslutsfattare och jämställdhet.
Det andra avsnittet fokuserar särskilt på kommunerna. I det här avsnittet närmar vi oss kommunernas jämställdhetsarbete med tanke på fostran och utbildning, arbets- och näringsreformen och främjandet av välfärd.
Det tredje avsnittet fokuserar på välfärdsområdena och speciellt på arbete mot könsrelaterat våld, hälsoskillnaderna och digitalisering inom social- och hälsovården.
Detta informationspaket har utarbetats i samarbete mellan partirepresentanter och experter
Maaseudulle ja saaristoon muuton kannustimet : Käyttäytymistieteellinen näkökulma
No full textSelvitys tarkastelee käyttäytymistieteellisestä näkökulmasta tekijöitä, jotka vaikuttavat ihmisten halukkuuteen muuttaa maaseudulle ja saaristoon. Tutkimuksen mukaan tärkeimpiä muuttomotivaatioon vaikuttavia tekijöitä ovat luonnonläheisyys, rauhallinen ympäristö, yhteisöllisyys ja edullisempi asuminen.
Selvitys osoittaa, että pelkät taloudelliset kannustimet (kuten muuttorahat tai veroedut) eivät ole riittäviä, vaan tarvitaan kokonaisvaltaisempia ratkaisuja. Merkittävimmiksi muuton mahdollistaviksi tekijöiksi nousevat asuntojen saatavuus, riittävät peruspalvelut, toimivat tietoliikenneyhteydet sekä työ- ja opiskelumahdollisuudet.
Tutkimuksessa korostuu monipaikkaisuuden ja etätyön merkitys maaseudun elinvoimaisuudelle. Kuntien välinen yhteistyö, yhteisöllisyyden vahvistaminen ja tehokas viestintä ovat avainasemassa alueiden vetovoimaisuuden kehittämisessä.
Selvityksen suositukset painottavat asumisen monipuolistamista, työmahdollisuuksien kehittämistä, peruspalveluiden turvaamista, kohdennettuja taloudellisia kannustimia, yhteisöllisyyden vahvistamista sekä tehokkaampaa viestintää ja markkinointia maaseutualueiden elinvoimaisuuden edistämiseksi
Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje
No full textPelastustoimen järjestämislain mukaan pelastustoimen palvelut on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Tämä pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje perustuu edeltäviin toimintavalmiuden suunnitteluohjeisiin. Ohjetta on täydennetty ja tarkennettu siten, että toimintavalmiuden suunnittelu ja toteuman seuranta asettuu yhtenäisemmäksi osaksi toimintaympäristö- ja riskianalyysiä sekä onnettomuuksien ehkäisytyötä. Tavoitteena on myös, että toiminnan ja tietojen seuranta olisi valtakunnallisesti yhdenmukaista.Tämän version korvaa uusi, muutettu aineisto
Finland's Quantum Technology Strategy 2025–2035 : A new engine of growth and builder for a sustainable future
No full textThe development of quantum technologies is expected to enable considerable advances in computing power, measurement and telecommunications, for example. The impacts on different areas of business and society could be significant and contribute to new, internationally competitive business.
By utilising its strong expertise, Finland could become one of the top countries in the development of quantum technologies and their applications. The Government of Prime Minister Orpo is committed to supporting the broad-based development and use of quantum computing. The Ministry of Economic Affairs and Employment appointed a working group for the term of 1 May 2024–14 March 2025 to prepare a proposal for a quantum technology strategy.
The strategy sets ambitious targets for the growth of quantum business and Finland’s success in attracting international investments, companies and experts. The strategy outlines key measures for Finland to achieve the objectives, including the creation of the world’s leading environment for quantum computing, an infrastructure supporting the development of quantum devices, strengthening of skills and competence, a long-term RDI programme, funding for supporting global growth of companies, and international cooperation. The strategy aims to ensure that Finland can take a prominent role in the development and use of quantum technology in a responsible manner
Kehitysevaluoinnin vuosiraportti 2024
No full textKesällä 2024 julkaistut ulko- ja tuvallisuuspoliittinen sekä kansainvälisten taloussuhteiden ja kehitysyhteistyön selonteot ohjaavat ulkoministeriön työtä tällä hallituskaudella. Vuosiraportin johdannossa ulkoministeriön kehitysevaluoinnin päällikkö esittelee millaisia muutoksia selonteot ovat tuoneet kehityspolitiikkaan ja -evaluointiin sekä miten ne osaltaan vahvistavat kehityspolitiikan jatkuvuutta. Tulosperustaisuuden pysyminen kehitysyhteistyön kulmakivenä on evaluointien näkökulmasta tärkeää.
Keskitetyistä evaluoinneista valmistui vuonna 2024 maaohjelmien meta-analyysi, jossa arvioitiin kymmentä Suomen maaohjelmaa vuosille 2021–2024. Tarkastelun kohteena olivat maaohjelmat Afganistanissa, Etiopiassa, Keniassa, Mosambikissa, Myanmarissa, Nepalissa, Palestiinassa, Somaliassa, Tansaniassa ja Ukrainassa.
Norjan kehitysyhteistyövirasto Noradin johtava neuvonantaja Javier Fabra-Mata kertoo vieraskynässä Ukraina-tuen evaluoinnista sodan keskellä, nopeasti muuttuvissa tilanteissa. Norja on hyödyntänyt Ukraina-tuen evaluoinnissa jatkuvaa evaluointia (real-time evaluation). Tämän evaluointitavan tavoitteena on antaa jatkuvaa kohdennettua palautetta sen sijaan, että odotettaisiin toiminnan olevan pitkällä tai päättyneen. Hyöty tulee yhtä paljon prosessista kuin kirjoitetuista raporteista
Nationell mineralstrategi
No full textNäringsminister Wille Rydman tillsatte i december 2023 en styrgrupp för att bereda en nationell mineralstrategi som granskar den finländska mineralsektorns nuläge och utvecklingsmöjligheter. Därtill ska strategin undersöka hur industrins tillgång till mineraler och det internationella samarbetet ska kunna tryggas. Avsikten med strategin är särskilt att skapa en gemensam uppfattning om det finländska mineralklustrets nuläge, politiska mål, huvudsakliga riktlinjer och de åtgärder som behövs.
Styrgruppen har utarbetat mineralstrategin i en process med underarbetsgrupper som bestått av en bred grupp experter och berörda aktörer. I mineralstrategin anges sex huvudmål: Mineralsektorn ska generera tillväxt och mervärde på ett ansvarsfullt sätt på alla områden inom hållbarhet med kompetens och FoUI-verksamhet som källa till framgång, Finland – en aktör och partner som är större än sin storlek, effektivt verkställande av förordningen om kritiska råmaterial och industrins starka råvaruförsörjning.
I strategin föreslås bland annat följande åtgärder för att uppnå målen: skapa smidigare tillståndsprocesser, ta fram en tillräckligt omfattande kartläggning av berggrundens mineralpotential, planera incitament för att införa bästa teknik och lösningar inom cirkulär ekonomi , kartlägga kompetensbehoven inom mineralsektorn, främja export och finländska aktörers delaktighet i internationella projekt, ta fram fler aktuella lägesbilder om företagens behov av mineralråvaror och att stärka beredskapen för störningar i leveranskedjorna.
För att målen ska kunna nås krävs en långsiktig politik som sträcker sig över flera regeringsperioder, investeringar och samarbete mellan förvaltningsområdena och mellan den privata och offentliga sektorn
Katsaus demokratian tilaan ja demokratiapolitiikkaan : Valtioneuvoston periaatepäätöstä taustoittava aineisto
No full textValtioneuvosto antoi 20. maaliskuuta 2025 periaatepäätöksen kansallisesta ohjelmasta demokratian ja osallistumisen edistämiseksi (demokratiaohjelma). Käsillä oleva aineisto toimi periaatepäätöksen valmistelun taustana.
Luvussa 1 esitetään katsaus demokratian tilaan Suomessa ja kansainvälisesti demokratiaohjelmassa linjattujen painopistealueiden näkökulmasta. Hallitusohjelmakirjausten mukaisesti demokratiaohjelman erityisenä tavoitteena on äänestysaktiivisuuden edistäminen ja lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen sekä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen hyvien käytäntöjen kehittäminen. Lisäksi ohjelmalla on tarkoitus vahvistaa hyvän keskustelun ja mielipiteen vaihtamisen kulttuuria yhteiskunnassa sekä kehittää paikallishallintoa ja varmistaa lähidemokratian toteutuminen. Ohjelmassa linjataan myös kansallisen demokratiapolitiikan kehittämisestä ja demokratian edistämisestä Euroopan unionissa ja kansainvälisesti.
Luvussa 2 kuvataan, miten demokratiapolitiikkaa on kansallisesti ja Euroopan unionissa kehitetty ja painotettu viime vuosikymmenten aikana, ja mitä demokratian edistämiseen liittyviä linjauksia ja toimenpiteitä pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma sisältää. Lisäksi kuvataan muiden politiikkasektorien, -ohjelmien ja strategioiden yhteyksiä demokratiaohjelmaan sekä Euroopan unionin demokratiaan liittyviä hankkeita.
Luvussa 3 tarkastellaan Suomen kansainvälisen demokratiayhteistyön painopisteitä