Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Työterveyshuollon ja työnantajien yhteistyö työntekijöiden fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi
No full textTässä selvityksessä avataan työterveyshuollon toimijoiden näkökulmia siitä, millaista työterveyshuollon ja työnantajien yhteistyö työntekijöiden fyysisen aktiivisuuden edistämiseksi on tällä hetkellä, ja millä tavalla yhteistyötä voitaisiin kehittää tulevaisuudessa. Selvityksen aineistona käytetään suomalaisten työterveyspalveluntuottajien työterveyshuollon toimihenkilöiden (n=8) haastatteluja.
Työterveyshuolto tarjoaa niin työnantaja- kuin henkilöasiakkailleen fyysisen aktiivisuuden edistämiseen liittyvää tukea, neuvontaa ja ohjausta. Toiminnan avulla pyritään luomaan fyysisesti aktiivisempaa työkulttuuria ja aktivoimaan asiakkaita yksilötasolla. Työterveyshuollon toteuttaman vaikutusten arvioinnin perusteella yhteistyöllä on saavutettu toivottuja tuloksia. Yhteistyöhön liittyy kuitenkin runsaasti rajoittavia tekijöitä ja kehittämiskohteita.
Haastatellut kertoivat, että työnantajien puutteellinen kiinnostus ja ymmärrys aiheesta ovat yhteistyötä rajoittavia tekijöitä. Yhteistyötä rajoittavat myös taloudelliset tekijät. Useilla työnantajilla ei ole varaa tai halukkuutta panostaa yhteistyöhön taloudellisesti. Myös yksilöasiakkaiden paikoin vähäinen kiinnostus ja motivaatio aihepiiriä kohtaan rajoittavat yhteistyötä. Isoksi ongelmaksi nähtiin etenkin vähän liikkuvien työntekijöiden tavoittaminen ja aktivointi. Tulevaisuudessa työntekijöiden fyysisen aktiivisuuden edistäminen tulisi huomioida yhteistyössä vahvemmin, ja aihepiiriin liittyvää toimintaa pitäisi toteuttaa tavoitteellisemmin ja suunnitelmallisemmin
Itäsaamelainen kulttuuriperintö nostaa omanarvontuntoa : Erillisselvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle
No full textKuolan niemimaan läntisimmät siidat – Näätämö, Paatsjoki, Petsamo, Suenjel, Muotka, Nuortijärvi ja Hirvas – saivat kokea 1800- ja 1900-luvulla monien muuttoaaltojen tuovan uutta asutusta perinteisille alueilleen. Valtiot sopivat rajalinjoista ja rajankäynneistä kuulematta ja huomioonottamatta alueen alkuperäisväestön perinteisten elinkeinojen vaatimia vuotuisia laidunalueita ja kalavesiä järvillä, joilla ja merialueilla.
Vuoden 1826 rajanveto pirstoi siidojen alueita Paatsjoella ja johti Näätämön siidan jäämiseen Norjan aluerajojen sisälle. Ensimmäisen maailmansodan rauhanteko Tartossa toi Paatsjoen, Petsamon ja Suenjelin siidat osaksi Suomen tasavaltaa, jolloin vain Muotka, Nuortijärvi ja Hirvas läntisistä siidoista jäivät osaksi Neuvostoliittoa. Toisen maailmansodan rauhanteossa Suomi menetti Petsamon alueen, ja sen kolmen itäsaamelaisen siidan väestö joutui jättämään ikimuistoiset kotiseutunsa.
Talvi- ja jatkosodan raskaiden evakkotaipaleiden jälkeen uusi kotiseutu itäsaamelaisille löytyi Inarijärven pohjois- ja koillispuolelta sekä etelä- ja kaakkoispuolelta.
Paatsjoen, Petsamon ja Suenjelin siidojen saamelaiset kantoivat itäsaamelaista perinnettä kielensä ja kulttuurinsa puolesta. Itäinen kulttuuriperintö on mittava ja arvokas osa näiden kolmen saamelaissiidan jälkeläisten elämää ja tuo nostetta heidän omanarvontunnolleen.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston asettaman saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Julkaisun sisällöstä vastaa tiedon tuottaja, eikä tekstisisältö välttämättä edusta komission eikä valtioneuvoston näkemystä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Government Integration Programme 2024–2027 : Government Resolution
No full textIn accordance with the Act on the Promotion of Immigrant Integration, the Government decides on the national development of the promotion of integration by drawing up a government integration programme that contains the objectives and measures for the promotion of integration during the government term. The Government Integration Programme was prepared according to the Programme of Prime Minister Petteri Orpo’s Government and it covers the period of 2024–2027. The quotations from the Government Programme are in italics.
As per the Government Programme, integration policy is based on the learning of Finnish or Swedish, employment, familiarisation with Finnish society and compliance with its rules. Finland is an open society that provides help and encouragement to newcomers to the country. The Government will ensure that there are opportunities for integration by imposing greater responsibility on immigrants for their integration and by introducing requirements into the system. The focus of the system will be shifted away from the rights of newcomers towards their obligations and own responsibility.
The objectives for integration during the government term are 1. Integration in Finland through work, 2. Immigrants to take more responsibility for their integration with an increased focus on their obligations, 3. Combating the emergence of parallel societies, and 4. Integration is in the interests of the whole family. The Programme includes 32 measures to achieve these objectives.
The implementation of the Government Integration Programme will be funded within the limits of the Budget and the General Government Fiscal Plan. The Programme was prepared in cross-sectoral cooperation. At the level of public officials, the preparation was guided by a cooperation group on the promotion of integration
Yhdessä enemmän – kestävää kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun : Suomen matkailustrategia ja toimenpiteet 2025–2028
No full textMatkailu on Suomelle suuren potentiaalin palveluala ja kasvava vientiala. Vuonna 2024 palveluiden vientituloista matkailuvienti muodosti 14 prosenttia, matkailun kokonaiskysyntä oli 16,6 miljardia euroa ja sen suora osuus BKT:stä 2,4 prosenttia. Matkailu työllisti 146 600 henkilöä. Lisäksi matkailulla on merkittäviä aluetaloudellisia vaikutuksia.
"Yhdessä enemmän – kestävää kasvua ja uudistumista Suomen matkailuun" on Suomen matkailustrategia vuosille 2025–2028. Visiona on olla Pohjoismaiden kestävimmin kasvava matkailukohde. Keskeisenä tavoitteena on tuplata matkailuvienti. Matkailualan kestävän kasvun ja uudistumisen mahdollistamiseksi on tunnistettu neljä strategista painopistettä: saavutettavuuden kehittäminen, kestävyyden hallinta, digitaaliseen muutokseen vastaaminen sekä kilpailukykyä tukevan toimintaympäristön varmistaminen. Yhteistyön merkitys on vahva, mikä näkyy strategian nimessäkin.
Matkailustrategia ja toimenpiteet on päivitetty syksyn 2024 – kevään 2025 aikana vastaamaan muuttuneeseen toimintaympäristöön. Matkailufoorumilla oli keskeinen rooli päivityksen edistämisessä. Matkailustrategia on julkisen sektorin, elinkeinon ja alan muiden toimijoiden yhteinen näkemys ja sitoumus matkailualan yhteisistä tavoitteista ja toimenpiteistä tuleville vuosille. Toimenpiteitä toteutetaan laajan toimijajoukon yhteistyönä
National Programme to Promote Democracy and Participation : Government Resolution
No full textThe government resolution outlines the promotion of democracy and participation in 2025–2027 in line with the Programme of Prime Minister Orpo’s Government. The Government adopted the resolution at its plenary session on 20 March 2025.
The National Programme to Promote Democracy and Participation (Democracy Programme) contains 15 policy goals as well as key measures to promote democracy and participation. In line with entries in the Government Programme, a particular objective of the Democracy Programme is to improve voter turnout and strengthen the participation of children and young people, and to develop good practices in education for democratic citizenship and human rights. In addition, the programme aims to strengthen a culture of good discussion and exchange of opinions in society, starting at an early age, while safeguarding the constitutional freedom of expression and opinion. The programme also aims to develop municipal government and ensure grassroots democracy. The programme also outlines the goals and measures for the development of national democracy policy and for the promotion of democracy in the European Union and internationally.
The resolution was prepared by a cross-administrative working group consisting of public officials and considered by the ministerial working group on internal security and administration of justice. Views of stakeholders including children and young people were consulted broadly during the preparation process
Julkisuuslain ajantasaistaminen : Lausuntotiivistelmä
No full textOikeusministeriön asettama työryhmä valmisteli toimeksiantonsa mukaisesti mietinnön julkisuuslain ajantasaistamiseksi. Oikeusministeriö järjesti mietinnöstä lausuntokierroksen lausuntopalvelu.fi -palvelussa 12.12.2023-16.2.2024. Ruotsinkielisen mietinnön lausuntoaikaa pidennettiin 18.4.2024 asti käännöksen viivästymisen vuoksi. Lausuntoa pyydettiin laajasti julkisuuslain soveltajilta ja esimerkiksi median edustajilta. Lausuntoja saatiin yhteensä 280.
Eniten lausuntopalautetta annettiin mietintöön sisältyneestä ehdotuksesta julkisuuslain soveltamisalan laajentamisesta. Palautteessa korostuu mietinnössä ehdotettujen soveltamisalan laajentamista koskevien lainkohtien tulkinnanvaraisuus. Soveltamisalaan kuuluvaksi ehdotettujen toimijoiden lausunnoissa korostui lain soveltamiseen liittyvä hallinnollinen taakka. Myös työryhmän mietintöön sisältyneestä uudesta ehdotuksesta julkisuuslain ja tietosuojasääntelyn yhteensovittamiseksi esitettiin paljon huomioita. Tämän lisäksi erityisesti julkisuuslakia soveltavat toimijat lausuivat useista eri pykäliin tai niihin liittyviin perusteluihin liittyvistä yksityiskohtaisemmista kysymyksistä.
Merkittävässä määrässä lausunnoista katsottiin, että ajantasaistamista valmistelleen työryhmän tehtävänannon ulkopuolelle jäänyt julkisuuslain salassapitoperusteiden systemaattinen ja sisällöllinen tarkastelu tulisi tehdä mahdollisimman nopeasti. Useissa lausunnoissa katsottiin, että julkisuuslaki tulisi uudistaa kerralla kokonaisuutena eikä mietinnön ehdotuksia tulisi valmistella hallituksen esitykseksi ennen kuin salassapitoperusteet on arvioitu
Julkisen talouden ennusteprosessi ja -menetelmät valtiovarainministeriössä
No full textTässä raportissa kuvataan, miten valtiovarainministeriön kansantalousosasto laatii julkisen talouden ennusteen. Julkisen talouden ennuste on osa kokonaistaloudellista ennustetta, joka laaditaan riippumattomasti (nk. riippumaton ennuste). Ennusteen riippumattomuuden turvaamiseksi osasto ei ota neuvoja tai ohjeita vastaan osaston ulkopuolisilta ennustetta laatiessaan.
Julkisen talouden ennuste tehdään erikseen kullekin julkisen talouden alasektorille: valtionhallinnolle, kuntahallinnolle, hyvinvointialueille, työeläkelaitoksille ja muille sosiaaliturvarahastoille. Julkisen talouden ennusteessa laaditaan näille alasektoreille niiden tärkeimmät tulo- ja menoerät kansantalouden tilinpidon käsittein. Lisäksi arvioidaan sektoreiden bruttovelkaa ja työeläkelaitosten kohdalla myös niiden rahoitusvarojen kehitystä.
Julkisen talouden ennusteen yhteydessä esitetään arvio julkisen talouden pitkän aikavälin kehityksestä: velkasuhteen kehitys ja kestävyysvaje lasketaan pääsääntöisesti kevään ja syksyn ennustekierroksilla. Tässä yhteydessä voidaan tehdä myös velkasuhteen kehityksen epävarmuuteen liittyviä tarkasteluja ja esitetään arvioita hallituksen toimien vaikutuksista velkasuhteeseen eli nk. hallituksen tavoiteura. Pitkän aikavälin tarkastelun pohjana käytettyjä menetelmiä on kuvattu niiden omissa menetelmäkuvauksissa sekä kokonaistaloudellisen ennusteen tausta-analyysejä kokoavassa raportissa
Medborgarpanelen om förbättringen av naturens tillstånd 2025 : Medborgarpanelens uttalande som stöd för beredningen av planen för den nationella restaureringsplanen
No full textMiljöministeriet ordnade i maj-juni 2025 en medborgarpanel i syfte att samla in medborgarnas synpunkter på hur naturens tillstånd kan förbättras och förmedla synpunkterna vidare till beslutsfattarna.
Medborgarpanelen om förbättringen av naturens tillstånd stöder beredningen av den nationella restaureringsplan som krävs i EU:s förordning om restaurering av natur.
Medborgarpanelen om förbättringen av naturens tillstånd lyfte fram vad medborgarna anser är viktigt att göra för att förbättra naturens tillstånd och hur medborgarna anser att EU:s restaureringsförordning borde genomföras i Finland så att genomförandet skulle vara acceptabelt och rättvist.
I den här publikationen behandlas det gemensamma uttalandet av medborgarpanelen. Uttalandet består av tre delar: lägesbilden av förlusten av biologisk mångfald och av restaureringsförordningen, synen på vilka metoder som är viktigast och mest önskvärda och synen på hur rättvisan vid genomförandet av restaureringsåtgärderna kan säkerställas. Publikationen innehåller också en beskrivning av paneluppdraget och hur panelen genomfördes.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Preparation for Forest Damage in Finland : Preparedness Plan for Forest Damage of the Administrative Branch of the Ministry of Agriculture and Forestry
No full textThe purpose of the Preparedness Plan for Forest Damage of the Administrative Branch of the Ministry of Agriculture and Forestry is to provide a guidance and communication instrument for the work to prepare for forest damages in Finland. The focus is on damage to the growing stock in Finnish forests, which in this document mean damage caused by different kinds of factors that reduce the return on forestry. The preparedness plan and its annexes describe the most significant causes of damage in our forests at present and the measures to prepare for these. They also describe how the state of forests is being monitored and how the responsibilities related to forest damage and forest health are divided among the different actors. Preparation for forest damage is presented in four different stages: 1) preparation for damage, 2) prevention of damage, 3) response to damage and 4) recovery from damage. The preparedness plan will be implemented as part of official duties in cooperation between the Ministry of Agriculture and Forestry and the relevant bodies in the administrative branch, and through performance guidance and projects.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Regeringens jämställdhetsprogram 2024–2027
No full textRegeringens jämställdhetsprogram 2024–2027 baserar sig i huvudsak på regeringsprogrammet för statsminister Orpos regering, Ett starkt och engagerat Finland. Programmet för samman regeringens åtgärder för främjande av jämställdheten och avskaffande av könsdiskriminering samt preciserar och konkretiserar de skrivningar som finns i regeringsprogrammet. Jämställdhetsprogrammet har därtill tagit intryck av Finlands internationella åtaganden och förpliktelser, av samråd med intressentgrupper och av samarbetet mellan ministerierna.
Jämställdhetsprogrammet innehåller 50 åtgärder. Programmet består av sex teman: utbildning, arbetsliv, jämlik delaktighet och representation mellan könen, våld mot kvinnor, våld i nära relationer och annat våld, främjande av jämställdhet mellan könen i Europeiska unionen och i internationell verksamhet samt jämställdhetspolitikens institutionella strukturer. Bland åtgärderna läggs stor vikt vid förebyggandet av våld mot kvinnor och våld i nära relationer. Dessutom ges de jämställdhetsutmaningar som berör män och pojkar en mer framträdande position än tidigare.
Social- och hälsovårdsministeriet koordinerar uppföljningen av programmet och varje ministerium ansvarar för åtgärderna för egen del. Vilka effekter programmet haft rapporteras i slutet av regeringsperioden.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation