Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Nationella konceptet för värdlandsstöd : Statsrådets principbeslut
No full textNatomedlemskapet är den största förändringen i Finlands försvar efter krigen. Vid utvecklingen av sitt försvar beaktar Finland Natos gemensamma mål. De centrala funktionerna inom Finlands försvar har kopplats till alliansens gemensamma strukturer och koncept. Samordningen av Finlands försvar med Natos avskräckning och försvar fortsätter och förbättras. I detta sammanhang framhävs säkerställande av att Natos operativa planer kan genomföras samt regelbunden övning av planerna.
Värdlandsstödet är en viktig del av säkerställandet av verksamhetsförutsättningarna för Natos och de allierade ländernas styrkor. Värdstaterna förutsätts ordna ett heltäckande stöd. I Finland tillgodoses ändringsbehovet genom att stärka totalförsvaret som en del av den övergripande säkerheten. Som medlem i Nato utsträcks totalförsvarets stöd utöver till Försvarsmaktens styrkor också till de allierade länders styrkor som är verksamma inom Finlands territorium. Detta förutsätter utveckling av förvaltningsövergripande samarbete och av myndighetssamarbete som en del av totalförsvaret samt nära samarbete med Sverige, Norge och andra allierade länder.
I det nationella konceptet för värdlandsstöd beskrivs de allmänna principerna för planering och lämnande av värdlandsstöd, ansvaret för värdlandsstöd på statsrådsnivå samt koordinationen och samordningen av värdlandsstöd. Tillämpningen av konceptet är inte begränsad till värdlandsstöd som endast lämnas inom ramen för Nato, utan omfattar också bilateralt och multilateralt samarbete. Konceptet har utarbetats till grund för planeringen, genomförandet och koordinationen av värdlandsstöd hos ministerierna, myndigheterna och de andra aktörerna
Current state of growth financing and funding in Finland (2025)
No full textThis report on the current state of Finland’s growth financing and funding, prepared by the growth policy group of the Department for Innovation and Enterprise Financing at the Ministry of Economic Affairs and Employment, provides a broad overview of growth financing and funding in Finland, including a review of the Finnish corporate finance and venture capital markets as a whole.
A well-functioning corporate finance market and the availability of capital investments are crucial to the development and growth of companies. Meanwhile, enterprise financing and funding provided by the State complements the private market by filling market failures. EU financing and funding diversifies the range of financing available to high-risk growth companies.
The report provides a topical and comprehensive situation picture of the growth financing and funding ecosystem in Finland, highlighting various market failures and trends as well as the importance of both private and public financing and funding in promoting the growth and competitiveness of companies.
According to the report, private corporate financing and the capital investment market function well in Finland on average, offering diverse financing and funding opportunities for promoting innovation and growth. Nonetheless, there are challenges in the availability of financing and funding, especially for small, innovative and growth-oriented companies. To solve these challenges, it is necessary to further develop the growth capital market and to introduce new forms of financing and funding for the sake of diversification
Alueelliset kehitysnäkymät syksyllä 2025
No full textAlueelliset kehitysnäkymät 2/2025 on ELY-keskusten yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys alueiden nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Arviot tehtiin kuluvan vuoden syyskuussa ja katsaus viimeisteltiin lokakuussa.
Puhtaan siirtymän investoinnit, erityisesti tuuli- ja aurinkovoima, kiertotalous, akku- ja vetyteollisuus sekä datakeskushankkeet, ja puolustusteollisuus tuovat kasvua eri puolille maata. Samanaikaisesti väestökato ja yksipuolinen elinkeinorakenne heikentävät monien alueiden kehitystä. Investointeja ja kulutuskysyntää tukevat korkojen madaltuminen ja inflaation tasaantuminen, mutta kuluttajien luottamus talouteen on vielä heikolla tasolla. Myös Venäjän edelleen jatkuva hyökkäyssota heikentää elinkeinoelämän tilannetta ja näkymiä.
Työttömyys on kasvanut lähes kaikilla alueilla, ja erityisesti nuorisotyöttömyys sekä pitkäaikaistyöttömyys huolestuttavat. Syyskuisissa arvioissa ainoastaan seitsemällä seudulla odotetaan työttömyyden laskevan seuraavan puolen vuoden aikana. Työvoiman saatavuus on helpottanut monilla alueilla kysynnän vähennyttyä, mutta kohtaanto-ongelmat haastavat työllisyyden kehitystä. Kansainvälinen rekrytointi nähdään erityisesti sote-, teknologia- ja palvelualoilla useissa maakunnissa osana ratkaisua työvoiman saatavuuden haasteisiin.
Hyvinvointialueiden heikko taloustilanne ja lisääntyvät yt-neuvottelut vähentävät sote-ammattilaisten kysyntää. Myös kuntien taloustilanne on haastava, mikä voi vaikeuttaa työllisyysalueiden toimintaa.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Taloudellinen katsaus : Syksy 2025
No full textSuomen bruttokansantuote (BKT) kasvoi viime vuonna 0,4 prosenttia vuositasolla ja talouden toipuminen jatkuu. Inflaation hidastuminen, korkojen lasku ja tuloveronalennukset lisäävät kulutusta. Rakentamisen toipuminen, energiasiirtymä ja puolustushankinnat kasvattavat investointeja. Talouden kasvua hidastavat Yhdysvaltojen tullien korotukset ja yleinen epävarmuus. BKT kasvaa 1,0 prosenttia vuonna 2025, ja 1,4 prosenttia vuonna 2026 ja 1,7 prosenttia 2027. Työllisyys kasvaa vasta vuosina 2026–2027 talouden vahvistuessa. Työttömyysaste laskee vuoden 2025 9,4 prosentista 8,4 prosenttiin vuonna 2027.
Heikko lähtötilanne ja talouden hidas kasvu painavat julkista taloutta tänä vuonna. Lähivuosien ennakoitu talouskasvu sekä hallituksen sopeutustoimet pienentävät alijäämää vain maltillisesti, kun menoja lisäävät kasvavat puolustusinvestoinnit, hoiva- ja hoitomenot sekä velanhoitokustannukset. Julkisyhteisöjen alijäämä on tänä vuonna 4,3 prosenttia suhteessa BKT:hen ja pienenee siitä n. 3,6 prosenttiin vuonna 2026 ja kolmen prosentin tuntumaan ennustejakson lopulla. Velkasuhde vakiintuu hetkellisesti vuonna 2027, minkä jälkeen se kääntyy uudelleen kasvuun ja ylittää 90 prosenttia vuonna 2029.
Taloudellinen katsaus, syksy 2025 verkkojulkaisuna valtiovarainministeriön verkkosivuilla.Julkaisu on päivitetty 23.9.2025, s. 116.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible
The General Terms and Conditions of Public IT Procurement (JIT 2025)
No full textThe General Terms and Conditions of Public IT Procurement (JIT 2025) are contract terms maintained by the Ministry of Finance. The terms and conditions take into account the requirements set out for contracts in the Act on Public Procurement and Concession Contracts, to the extent possible in general IT contract terms, and other legislation binding on public administration. The General Terms and Conditions of Public IT Procurement are intended to be used as standard contract terms in procurement contracts between contracting entities and suppliers and service providers. They can be used to supplement the terms of the procurement contract itself.
The General Terms and Conditions of Public IT Procurement include the general terms (JIT 2025 general terms) and the annexes containing seven special terms and conditions. The contract terms should always include the applicable special terms and conditions, in addition to JIT 2025 general terms. The special terms and conditions should not be used without the general terms. Similarly, the general terms cannot be used without the special terms and conditions applicable to the procurement.
If the supplier and its subcontractors process personal data contained in the client's personal data file, the contract must include the terms and conditions of personal data processing. The common JYSE/JIT terms and description of processing personal data can be used.
The General Terms and Conditions of Public IT Procurement are used extensively, which has contributed to service providers being aware of the terms and conditions that are applied in public IT procurement
Sivistyskatsaus 2025
No full textSivistyskatsaus kokoaa tilasto- ja muita tietoja opetus- ja kulttuuriministeriön hallinnonalasta, sen kehityksestä ja tilanteesta kansainvälisessä vertailussa.
Hallinnonalan yhteiskunnallisten vaikuttavuustavoitteiden saavuttamisessa on edistytty. Korkeakoulututkinnon suorittaminen on aikaistunut ja nuorten ikäryhmien koulutustaso on kääntynyt uudestaan nousuun. Koulutuksen työmarkkinahyöty on säilynyt korkeana ja heikosti työllistävä ammatillinen koulutus vähentynyt. Tieteellisen tutkimuksen vaikuttavuus kuuluu maailman korkeimpiin. Oppimistulosten ja luovien alojen arvonlisäosuuden lasku jatkuvat.
Kehittyneissä talouksissa väestöllinen huoltosuhde on heikentymässä ja taloudellista kestävyyttä tavoitellaan koulutukseen ja tutkimukseen panostamalla. Muutos on nopein Itä-Aasiassa, mutta myös Suomessa tuleva taloudellinen kestävyys perustuu pitkälti inhimillisen pääoman kasvuun.
Usko koulutuksen merkitykseen ja sen hyötyyn työelämässä on säilynyt vahvana. Viime vuosina luottamus koulutusjärjestelmään on heikentynyt nopeasti, mutta on yhä kansainvälisesti korkealla tasolla.
Globaalisti akateeminen vapaus on kaventunut sekä autoritaarisissa maissa että liberaaleissa demokratioissa. Pohjoismaat ovat pisimmällä maallistuneiden ja itseilmaisun arvojen globaalissa vahvistumisessa. Uskonnolliset käsitykset sekä uskonnollisiin yhdyskuntiin kuuluminen ovat muuttuneet nopeasti 2000-luvulla
Maaseutupoliittisen selonteon valmistelua tukeva osallistava prosessi : Yhteenvetoraportti
No full textMaaseutupoliittisessa selonteossa kuvataan Suomen maaseutu- ja maaseutumaisten saaristoalueiden nykytilaa ja muutostekijöitä, määritellään pitkän aikavälin maaseutuvisio ja poikkihallinnolliset tavoitteet ja kehittämissuositukset maaseutualueiden elinvoiman uudistamiselle pitkällä aikavälillä.
Maaseutupoliittinen selonteko on laajasti yhteiskuntaa koskettava. Selonteon laatimisen tueksi toteutettiin laaja osallistaminen, jossa tavoitteena oli kerätä kattavasti tietoa sidosryhmien näkemyksistä maaseutumaisten alueiden nykytilanteesta, tarkastelutarpeista ja tulevaisuuden näkymistä. Maaseutupolitiikan periaatteiden mukaisesti pyrittiin tavoittamaan ihmisiä ja toimijoita kaikilta tasoilta kylistä valtionhallintoon ja yhteiskunnan eri sektoreilta. Osallistamiset olivat tärkeässä roolissa asioiden yhteensovittamiseksi ja yhteisten strategisesti tärkeiden maaseutupoliittisten kysymysten näkyväksi tekemisen kannalta.
Osallistamiset toteutettiin keväästä 2024 tammikuulle 2025. Niihin sisältyi kyselyitä, työpajoja, puntarointia ja kuulemisia sekä ministeriöiden välisiä bilateraalikeskusteluja. Varsinaisen osallistamisprosessin aikana, ennen lausuntokierrosta osallistui valmisteluun reilu 2300 henkilöä. Yhteenvetoraportti kuvaa osallistamisen prosessin eri vaiheita sekä niistä saatuja tuloksia ja keskustelujen päätelmiä, jotka kaikki evästivät ja tukivat selonteon valmistelua.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Biojätteen lajittelu ja ruokahävikin hallinta ravintola-alalla : Käyttäytymistieteellinen näkökulma
No full textRavintola-alan biojätteen lajittelun tehostaminen on tärkeää, sillä suuri osa ravintoloiden sekajätteestä on biojätettä, joka voitaisiin kierrättää lannoitevalmisteeksi ja biokaasuksi. Lisäksi merkittävä osa biojätteestä koostuu ruokahävikistä, mikä korostaa tarvetta kehittää tehokkaampia ratkaisuja sen vähentämiseksi.
KettuBIO-hankkeessa selvitettiin ravintola-alan lajittelu- ja ruokahävikkikäytäntöihin vaikuttavia tekijöitä. Ympäristöministeriön aloitteesta toteutettu hanke tarkasteli työntekijöiden taitoja, motivaatiota ja työympäristön merkitystä lajittelun ja hävikin hallinnan kannalta. Tämä raportti kokoaa yhteen hankkeen keskeiset havainnot ja esittää suosituksia lajittelun tehostamiseen ja hävikin hallintaan. Julkaisun tavoitteena on tukea ympäristöministeriön lainsäädäntötyötä sekä auttaa ravintola-alan toimijoita kehittämään hyviä käytäntöjä.
Tulokset osoittavat, että lajittelu koetaan pääosin rutiininomaisena, mutta sen toteutumista voivat haitata esimerkiksi kiire, perehdytyksen puutteet ja työympäristön rajoitteet. Lajittelun onnistumiseen vaikuttavat erityisesti työntekijöiden taidot, kuten ennakointi ja varastonhallinta, sekä biojäteastioiden sijoittelu. Vaikka henkilöstön motivaatio on pääosin vahva, lajittelun ja biojätteen käsittelyn hyödyt eivät ole kaikille selkeitä, mikä voi vaikuttaa lajittelukäytäntöihin
Challenges and Support Needs in the Sustainability Reporting of Companies
No full textThe Corporate Sustainability Reporting Directive (CSRD) regulating the sustainability reporting of companies entered into force in the European Union in the beginning of 2024. The purpose of the directive is to harmonise the reporting practices and improve the reliability of environmental, social and governance (ESG) reporting. The directive encourages to invest in actions that reduce environmental impacts and support the transition towards sustainable business.
SMEs, in particular, may have difficulties in getting started with sustainability reporting due to lack of resources and skills. According to the study conducted by the Ministry of the Environment, the most common problems for companies were the complexity of reporting, access to data and challenges related to information about value chains. The study produced information on the views of the companies on how reporting could be facilitated.
Based on the results, measures can be identified through which the public sector could make it easier to draw up the sustainability reports and promote voluntary reporting in SMEs. Measures aimed to enhance knowledge, access to data and capacity building would improve the capability of companies to also take sustainability factors into account in their strategies and business development.
The Finnish version of this report: Publications of the Ministry of the Environment 2025:4
Strategiska omvärldsanalysen i del 1 i framtidsredogörelsen
No full textScenarioarbetet i del 1 i framtidsredogörelsen går ut på att sammanställa statsrådets gemensamma övergripande strategiska syn på omvärlden, osäkerheten med hur omvärlden utvecklas och alternativa utvecklingsförlopp för framtiden, scenariernas konsekvenser (risker/hot, möjligheter, åtgärder) och beredskapen inför dem samt de nödvändiga åtgärder för att utveckla framtidsberedskapen som är oberoende av scenarierna. Beredningen av framtidsredogörelsen inleddes hösten 2023.
Denna publikation utgör en analys av verksamhetsmiljön i anslutning till scenarioarbetet. Man identifierar geopolitiska, ekonomiska, samhälleliga, tekniska, miljömässiga och lagstiftningsmässiga förändringar som påverkar Finlands framtid, liksom även deras konsekvenser. I efterföljande arbetsfaser har man behandlat osäkerheten och skapat alternativa utvecklingsförlopp för centrala osäkerhetsfaktorer fram till 2045.
I framtidsredogörelsens första del sammanställs statsrådets gemensamma framsyns- och omvärldsinformation i förvaltningsövergripande samarbete mellan alla ministerier. Förberedelserna inför arbetet med redogörelsen har skapat en grund för statsrådets strategiska framsynsförfarande och för ministeriernas gemensamma och fortlöpande framsyn och omvärldsbevakning.
Framtidsredogörelse är avsedd som stöd för det strategiska beslutsfattandet i regeringen och hela statsrådet. Den gemensamma bild av den strategiska omvärlden som statsrådet producerar stöder ett enhetligt, konsekvent och långsiktigt beslutsfattande.
Omvärldsanalysen representerar inte regeringens eller ministeriernas officiella ståndpunkt eller synpunkter.
Strategiska omvärldsanalysen i del 1 i framtidsredogörelsen som nätpublikation på statsrådets webbplats.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order