Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Parlamentaarinen työryhmä käsittelemään eräitä hallitusohjelmassa kirjattuja äänestämiseen ja vaaleihin liittyviä käytäntöjä : Loppuraportti
No full textValtioneuvosto asetti 23.11.2023 parlamentaarisen työryhmän, jonka tehtäviin kuului käsitellä hallitusohjelman kirjaukset koskien esteettömyyttä, kuljetuspalveluita, kotiäänestystä, ennakkoäänestyksen ja ääntenlaskennan aikarajoja, vaaliviranomaisten poliittista edustavuutta, kampanjoinnin mahdollisuuksia julkisessa ja puolijulkisessa tilassa sekä vuoropuhelun aloittamista puolueiden, rahoituslaitosten ja valvovien viranomaisten kesken. Työryhmän tuli myös käsitellä asettamispäätöksensä kirjaus Valtiontalouden tarkastusviraston mahdollisuudesta tehostaa uhkasakolla lisätieto- tai selvityspyyntöä sekä jälki-ilmoitusta ja sitä koskevaa lisäselvitystä.
Lisäksi työryhmä käsitteli vaalirahoituslain kieltoa siirtää valtionavustusta ehdokkaan tukemiseksi, oikeuskanslerin oikeusministeriölle tekemää aloitetta harkita eduskuntavaalien ajankohtaa, vaalien ulkomainontakehikkoja, vaalihäirintää, aluevaalien ruotsinkielistä nimeä, ehdotuksia kuntien normituksen purkamiseksi, vaalirahoituslain kieltoa ehdokkaalle vastaanottaa tukea valtionyhtiöltä, keväällä 2025 toimitettuja alue- ja kuntavaaleja, vaalien häiriötilanneselvitystä sekä seurasi usealla hallinnontasolla luottamustoimessa toimimista arvioivaa työryhmää.
Työryhmä ehdottaa lainsäädännön osalta jatkovalmisteluun ryhtymistä vaali- ja puoluevaalirahoitusta koskevissa kirjauksissaan sekä aluevaalien ruotsinkielisen nimen osalta.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Valtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko : Poikkihallinnollisen valmistelun ja osallistavan prosessin pohjalta
No full textValtioneuvoston maaseutupoliittinen selonteko kuvaa Suomen maaseutumaisten alueiden tilaa, muutostekijöitä ja esittää vision vuoteen 2040 sekä tavoitteet ja suositukset maaseutujen elinvoiman uudistamiseksi.
Selonteko tarkastelee maaseutujen erityispiirteitä, alueiden eriytymistä ja paikallislähtöisiä mahdollisuuksia. Maaseudut toimivat eri tavalla kuin kaupungit ja yhteiskunnalliset muutokset aikaansaavat erityisiä maaseutuvaikutuksia, aiheuttavat haasteita ja luovat uusia mahdollisuuksia. Väestökehitys on keskeinen muutostekijä.
Maaseuduilla on merkittävä potentiaali hyvinvoinnin, talouden ja kokonaisturvallisuuden vahvistamisessa. Selonteko sisältää viisi poikkihallinnollista tavoitekokonaisuutta ja 23 suositusta potentiaalin toteuttamiseksi ja maaseutujen elinvoiman uudistamiseksi. Ne liittyvät saavutettavuuteen, talouden rakenteisiin, paikallisiin toimintaedellytyksiin, hyvinvointiin ja luottamukseen, maaseututietoon ja maaseutupolitiikan suunnitteluun.
Selonteko toimii strategisena työkaluna hallituksen päätöksenteossa ja EU-vaikuttamisessa. Sen aikajänne ulottuu 2040-luvulle.
Selonteko on kolmas laatuaan. Aiemmat selonteot julkaistiin 1993 ja 2009. Selonteon valmistelu toteutettiin poikkihallinnollisesti ja osallistaen noin 2 400 tahoa. Laajempi tilannekuva, osallistamisprosessin raportti ja lausuntopalautteen kooste on julkaistu erillisinä julkaisuina.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Statsrådets handlingsplan för de grundläggande och de mänskliga rättigheterna 2024–2027 : Grundläggande rättigheter och mänskliga rättigheter som en del av rättsstaten
No full textDen fjärde nationella handlingsplanen för grundläggande och mänskliga rättigheter 2024–2027 godkändes i form av statsrådets principbeslut 20.11.2025. Planen syftar till att stärka rättsstatens grundstrukturer och främja tillgodoseendet av de grundläggande och mänskliga rättigheterna i Finland. Målet är också att öka kunskapen om rättsstatsprincipen samt sambandet mellan de grundläggande och mänskliga rättigheterna och rättsstaten.
I handlingsplanen förklaras innehållet i rättsstatsbegreppet bland annat utifrån Venedigkommissionens checklista för rättsstatsprincipen och EU:s uppfattning om rättsstatsprincipen. Planen bygger på de internationella människorättsrekommendationer som Finland fått, de högsta laglighetsövervakarnas iakttagelser samt internationella rättsstatsbedömningar, såsom Europeiska kommissionens rättsstatsrapporter.
Planen omfattar 55 projekt som har valts ut med beaktande av riktlinjerna i regeringsprogrammet. Det finns projekt inom alla ministeriers förvaltningsområden. Projektrubrikerna och de ansvariga ministerierna presenteras i handlingsplanen och närmare beskrivningar ingår i bilagan. Projekten är indelade i sex helheter:
1. Stärkande av rättsväsendets oberoende
2. Tillgång till rättslig prövning och tillgång till rättigheter
3. Jämlikt tillgodoseende av rättigheterna
4. Ökning av kunskapen om mänskliga rättigheter och rättsstaten
5. Uppföljning av tillgodoseendet av rättigheterna
6. Demokrati, god förvaltning och yttrandefrihetfi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Luonnos hallituksen esitykseksi laiksi suullisen todistelun tallentamista ja vastaanottamista yleisissä tuomioistuimissa koskevan uudistuksen voimaanpanosta ja oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 55 §:n muuttamisesta : Lausuntotiivistelmä
No full textLuonnos hallituksen esitykseksi laiksi suullisen todistelun tallentamista ja vastaanottamista yleisissä tuomioistuimissa koskevan uudistuksen voimaanpanosta ja oikeudenkäymiskaaren 17 luvun 55 §:n muuttamisesta oli lausuntokierroksella 17.11.–29.12.2025. Lausunto saatiin 20 taholta.
Lausunnoissa painotettiin sen tärkeyttä, että järjestelmän tekniseen toimintavarmuuteen ja henkilökunnan kouluttamiseen varataan riittävästi aikaa ennen voimaantuloa. Myöhästyneiden asennusten vuoksi Tuomioistuinvirastolta saatuun tietoon perustuvaan aikatauluehdotukseen suhtauduttiin varauksellisesti.
Ehdotettua siirtymäsäännöstä pidettiin kannatettavana. Hovioikeudet pitivät tärkeänä ehdotusta siitä, että jo ennen lain voimaantuloa käräjäoikeudessa tehtyä videotallennetta voitaisiin tarvittaessa käyttää hovioikeudessa.
Oikeudenkäymiskaareen ehdotettua korjausluontoista muutosta ei vastustettu.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Selvitys ruokaviennin julkisesta rahoituksesta vuosina 2020–2025
No full textTässä raportissa tarkastellaan suomalaista elintarvikevientiä ja kansainvälistymistä tukevaa julkista rahoitusta vuosina 2020–2025. Tutkimuksessa kartoitetaan keskeisiä rahoituslähteitä, kuten Business Finlandia, Euroopan rakennerahastoja, maaseudun kehittämisrahastoa, Euroopan meri-, kalatalous- ja vesiviljelyrahastoa (EMKVR) ja EU:n menekinedistämisohjelmia, ja jäsennetään niiden tukea elintarvikesektorin kasvun edistämisessä. Analyysi korostaa elintarvikeyritysten monivaiheista vientipolkua paikallisen liiketoiminnan kehittämisestä kansainvälisille markkinoille tuloon ja skaalautumiseen korostaen innovaatiorahoituksen, aluekehityksen ja alakohtaisen yhteistyön toisiaan täydentäviä rooleja. Raportti keskittyy kahteen teemaan: viennin edistämiseen ja kansainvälistymiseen sekä ruokamatkailuun. Tulokset osoittavat, että julkista tukea myönnettiin 48,2 miljoonaa euroa, joista suurin osa kohdistui yrityksille, mutta merkittävä osa myös tutkimus- ja koulutusorganisaatiolle. Kunnat ja kaupunkitoimijat sekä voittoa tavoittelemattomat järjestöt olivat pienemmässä roolissa. Selvityksessä tuodaan myös esille datan vertailukelpoisuuden haasteet sekä yhtenäisen terminologian ja vaikuttavuusmittareiden tarve. Suosituksia ovat muun muassa tietokantojen parantaminen, käsitteiden yhtenäistäminen ja parempien vaikutustenarviointityökalujen kehittäminen tukemaan kunnianhimoista kansallista tavoitetta kaksinkertaistaa elintarvikevienti vuoteen 2031 mennessä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Tilannekuvan parantaminen tekoälyn avulla
No full textTekoälyn ja autonomisten järjestelmien hyödyntäminen nähdään keinona parantaa tilannetietoisuutta, päätöksenteon tehokkuutta ja operaatiotempoa monimutkaisissa, aikakriittisissä ympäristöissä. Autonomian lisääntyessä ihmisen ja automaation vuorovaikutusta on tarkasteltava ihmistä täydentävänä ratkaisuna, joka vähentää kognitiivista kuormaa ja parantaa informaatioergonomiaa. Tässä automaation ominaisuuksien ja toiminnan läpinäkyvyys sekä sopivan tasoinen luottamus autonomiseen järjestelmään ovat avainasemassa, sillä liiallinen tai riittämätön luottamus voi heikentää suorituskykyä.
Projektissa toteutettiin kolme erilaista käyttötapausta informaatioergonomian kehittämiseksi. Ensimmäiseksi tarkasteltiin konenäköavusteen vaikutusta kognitiiviseen ergonomiaan kohteentunnistustehtävässä. Toiseksi suunniteltiin ja toteutettiin demonstraattorikäyttöliittymä lyhyiden tekstien muodostaman syötteen järjestämiseen ja käsittelyyn. Kolmatta kenttälääkinnän käyttötapausta tarkasteltiin Delphi-kyselyn avulla, jolla kartoitettiin evakuointirobottijärjestelmien oikeasuhtaista teknistä kyvykkyyttä sekä automaation tasoa kenttälääkinnän toimintaympäristössä. Tulokset korostavat ihmislähtöisen järjestelmien suunnittelun merkitystä, jossa järjestelmät tukevat tilannetietoisuuden muodostumista ja päätöksentekoa ilman käyttäjän kontrollin tai ymmärryksen heikkenemistä.Tämä julkaisu on toteutettu osana Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINEn) tutkimusrahoituksen toimeenpanoa. (www.defmin.fi/matine) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta puolustusministeriön näkemystä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Spontaani vapaaehtoisuus maanpuolustuksessa
No full textSpontaani vapaaehtoisuus on noussut keskeiseksi tutkimusteemaksi erityisesti katastrofitutkimuksessa, ja Venäjän hyökkäys Ukrainaan on tehnyt näkyväksi sen merkityksen myös maanpuolustuksessa. Hankkeen tavoitteena oli lisätä ymmärrystä spontaanin vapaaehtoisuuden ilmiöstä Suomen maanpuolustuksen kontekstissa sekä kehittää toimintamalli sen hyödyntämiseksi osana maanpuolustuksen monialaista tehtäväkenttää.
Loppuraportissa esitetään yhteenveto hankkeen toteutuksesta, tuloksista ja johtopäätöksistä. Hankkeen tuloksia on käsitelty myös muissa tutkimusjulkaisuissa.
Aineisto koostui kirjallisuuskatsauksesta, tutkimushaastatteluista ja paikallispuolustusharjoitusten yhteydessä toteutetuista pöytäpeleistä. Kirjallisuuskatsaus valotti kansainvälistä tutkimusta ja tunnisti spontaanin vapaaehtoisuuden keskeiset piirteet, taustatekijät ja rajoitteet. Haastattelut syvensivät ymmärrystä Suomen kontekstista ja tuottivat maakohtaista tietoa ilmiön ilmenemismuodoista. Näiden pohjalta muodostettiin toimintamalli spontaanin vapaaehtoisuuden hyödyntämiseksi, jota pöytäpelit edelleen vahvistivat.
Toimintamalli koostuu neljästä strategiasta – integroi, rajoita, kanavoi ja mahdollista – sekä niitä läpileikkaavasta varautumisen strategiasta. Hankkeen tuloksiin perustuen esitetään viisi johtopäätöstä ja kehittämisehdotusta spontaanin vapaaehtoisuuden hyödyntämiseksi osana Suomen maanpuolustusta.Tämä julkaisu on toteutettu osana Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINEn) tutkimusrahoituksen toimeenpanoa. (www.defmin.fi/matine) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta puolustusministeriön näkemystä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Kaksivuotisen esiopetuksen kokeilu : Loppuraportti
No full textKaksivuotisen esiopetuksen kokeilu toteutettiin vuosina 2021–2024 satunnaistettuna kenttäkokeiluna 148 kunnassa. Siihen osallistui 37 357 lasta, jotka arvottiin kokeilu- ja verrokkiryhmiin. Kokeiluryhmän lapset kutsuttiin aloittamaan velvoittava esiopetus jo 5-vuotiaina, ja he osallistuivat esiopetukseen kahden vuoden ajan. Verrokkiryhmä jatkoi nykyjärjestelmässä. Kokeilua varten säädettiin väliaikainen laki, laadittiin opetussuunnitelman perusteet ja sen aikana kerättiin laaja tutkimusaineisto.
Kokeilu muokkasi 5-vuotiaiden kasvu- ja oppimisympäristöä erityisesti ryhmien henkilöstö- ja ikärakenteen sekä opettajien kelpoisuuden kautta. Pedagogiset käytännöt muuttuivat vain vähän, joskin kokeiluryhmissä painotettiin hieman useammin lukemisen ja matematiikan valmiuksia. Lasten sosiaalisten suhteiden jatkuvuus vahvistui 5- ja 6-vuotiaiden ryhmien välillä.
Kokeilu nosti 5-vuotiaiden osallistumisastetta 3,5 prosenttiyksiköllä. Lasten sosioemotionaaliset taidot ja akateemiset valmiudet kehittyivät samalla tavalla kaksivuotiseen esiopetukseen ja nykyjärjestelmään osallistuvilla lapsilla. Kotihoitoon verrattuna kaksivuotisen esiopetuksen lyhyen aikavälin vaikutukset olivat myönteisiä, mutta näiden tulosten epätarkkuus ei mahdollista vahvojen johtopäätösten tekemistä perusopetuksen alkuvaiheessa. Kokonaisuudessaan nyt kokeiltu kaksivuotinen esiopetus ja nykyjärjestelmän mukaisesti toteutetettu varhaiskasvatuksen ja esiopetuksen yhdistelmä olivat arvioitujen taitojen osalta yhtä vaikuttavia.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Metsälappalaisen kulttuurin edistäminen : Selvitys suositusten toteutumisesta
No full textMetsälappalaisen kulttuurin ja sen edistämisen hanke kokosi vuonna 2019 tietoa kulttuurin erityispiirteistä ja metsälappalaisten itseidentifikaatiosta sekä laati suosituksia metsälappalaisen kulttuurin ja yhteisön tukemiseksi. Tämä selvitys kartoittaa metsälappalaisen yhteisön, kulttuurin ja identiteetin kehittymistä tämän jälkeen sekä vuoden 2019 selvityksen suositusten toteutumista.
Keskeinen tutkimuskysymys oli, millaisia muutoksia on tapahtunut metsälappalaisten instituutioissa (järjestäytyminen, viestintä, toiminta), kulttuuria koskevan tiedon ja taiteen tuotannossa sekä identifikaatiossa. Lisäksi selvitettiin, miten yksilöt kokevat kulttuurin kehittyneen ja mitä tarpeita heillä on sen edistämiseksi tulevaisuudessa. Menetelmänä käytettiin avointa kyselyä, johon vastasi 291 metsälappalaiseksi itsensä identifioivaa henkilöä pääosin Lapin alueelta.
Kyselyn tulosten perusteella identiteetti ja yhteisö näyttää vahvistuneen: useampi kuin kolme neljästä vastaajasta kokee kulttuuriperinnön kartoittamisen lisääntyneen ja yhteisön tunnettuuden parantuneen. Myös identifikaatio on tavoitetussa vastaajajoukossa vahvistunut. Haasteiksi nähtiin julkisen rahoituksen puute ja monin paikoin kielteinen suhtautuminen metsälappalaisiin, mikä vaikeuttaa kulttuurin tukemista ja näkyvyyttä.Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä
Elatustukijärjestelmän uudistamista valmistelevan työryhmän loppumietintö
No full textSosiaali- ja terveysministeriö asetti 6.9.2024 työryhmän, jonka tavoitteena oli tehdä ehdotuksia elatustukijärjestelmän uudistamiseksi. Ehdotusten tuli vastata pääministeri Petteri Orpon hallituksen keväällä 2024 julkaiseman julkisen talouden suunnitelman kirjaukseen ja säästötavoitteeseen sekä vahvistaa elatusavun ensisijaista asemaa lapsen elatuksen turvaajana. Työryhmän tehtävänä oli valmistella mietintö sekä luonnos hallituksen esitykseksi elatustukilakiin sekä siihen läheisesti liittyvään lainsäädäntöön tehtävistä muutoksista.
Elatustukimenoihin vuodelle 2025 asetetun säästötavoitteen saavuttamiseksi työryhmä valmisteli täydennyksiä lapsen elatusavun vahvistamista koskevaan ohjeistukseen. Toimeksiannon mukainen luonnos hallituksen esitykseksi elatustukilain, lapsen elatuksesta annetun lain sekä tulotietojärjestelmästä annetun lain muuttamisesta valmisteltiin osana työryhmätyötä.
Elatusjärjestelmän nykytilaa on mietinnössä kuvattu ja arvioitu laajasti. Mietinnön lopussa työryhmä esittää useita suosituksia elatusjärjestelmän jatkokehittämiseksi. Elatustuen toimeenpanossa havaittujen haasteiden taustalla on elatusavun määräytymiseen, elatusavusta sopimiseen sekä lapsen elatusta koskevaan päätöksentekoon liittyviä kehittämistarpeita, joiden ratkaiseminen edellyttää laajempaa lainsäädännön sekä palvelu- ja päätöksentekojärjestelmän uudistamista.fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images