Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Syyteneuvottelun käyttöalan laajentaminen : Lausuntotiivistelmä
No full textOikeusministeriön asettaman työryhmän 28.5.2025 julkaistussa mietinnössä (Oikeusministeriön Mietintöjä ja lausuntoja 2025:26) ehdotettiin syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista. Oikeusministeriö pyysi mietinnöstä lausunnon 68 taholta. Lausuntoja saapui 33.
Syyteneuvottelun käyttöalan laajentamista kannatettiin kokonaisuudessaan laajasti. Moni lausunnonantaja piti lainsäädännön uudistamista perusteltuna ja tarpeellisena. Useat lausunnonantajat pitivät syyteneuvottelujärjestelmää nykyisellään liian rajattuna sekä syyteneuvottelun ja tunnustamismenettelyn käyttöä vähäisenä. Nykytila nähtiin muun muassa yhdenvertaisuuden ja oikeusturvan kannalta ongelmallisena.
Työryhmän keskeisiin ehdotuksiin suhtauduttiin pääosin myönteisesti. Osa ehdotuksista herätti kuitenkin erisuuntaisia näkemyksiä. Lausuntopalaute oli jakautunutta erityisesti liiketoimintakiellosta ja rikoshyödystä neuvottelun sekä esitutkinnan aikana tapahtuvasta tunnustamismenettelystä luopumisen osalta. Kaikki lausunnonantajat eivät myöskään pitäneet syyteneuvottelun kohteena olevien rikosten käyttöalan laajentamista täysin ongelmattomana.
Lisäksi useat lausunnonantajat kritisoivat esitystä riittämättömäksi lisäämään syyteneuvottelun käyttöä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Reconstruction of Ukraine : Finland’s national plan, part two
No full textAs stated in Prime Minister Orpo’s Government Programme, the Ministry for Foreign Affairs together with the ministries and stakeholders has drawn up a two-part plan for Finland’s participation in the reconstruction of Ukraine. The first part focuses on financing and advisory services relevant to Finnish companies. The second part covers the participation of Finland’s central government and various stakeholders in the reconstruction of Ukraine in more detail and the use of Finland’s development cooperation funds in Ukraine. The plan extends to 2027.
Gender equality and the promotion of human rights are key cross-cutting themes. All support activities take into consideration the strengthening of structures related to the rule of law and the prevention of corruption. Humanitarian aid is widely provided through UN organisations and NGOs. Finland participates in the international coordination and funding instruments to support Ukraine, such as the EU’s Ukraine Facility which aims to strengthen the country’s membership capacity.
Finland aims to utilise its strengths to develop a more equal partnership with Ukraine and to promote sustainable development in Ukraine in close international cooperation.
Finland’s goal is to continue the EU’s strong political, economic, defence materiel, civilian material and humanitarian assistance to Ukraine as long as necessary
Tuulivoimaloiden vaikutus radioaaltoihin
No full textTuulivoimarakentamisella on merkittävä rooli Suomen pyrkimyksessä eroon fossiilisesta energiasta ja uusiutuvan energian tavoitteiden saavuttamisessa. Tuulivoimarakentamisella on myös lieveilmiöitä, kuten tuulivoimaloiden vaikutus radioaaltoihin. Vaikutuksille alttiina ovat muun muassa Puolustusvoimien aluevalvonnan tutkajärjestelmät, siviililiikenteen tutkajärjestelmät, säätutkat, kiinteät linkkiyhteydet, matkaviestinverkot ja TV-lähetykset. Tutkimuksen tavoitteena oli kehittää valmiuksia arvioida merelle suunniteltujen tuulivoimapuistojen vaikutuksia radioaaltoihin. Tutkimuksen tavoitteena oli myös edistää tietämystä tuulivoimaloiden vaikutuksista radioaaltoihin yleisemmällä tasolla. Tutkimuksella on kaksi päätulosta. Ensimmäinen päätulos on laskentakoodi, jolla voi tarkastella aiempaa tarkemmin ja monipuolisemmin tilanteita, joissa on lähetin, vastaanotin, tuulivoimaloita ja kohteita. Laskentakoodi soveltuu yhtä lailla sekä maalle että merelle suunniteltujen tuulivoimapuistojen vaikutusten arviointiin. Toinen päätulos koostuu ongelmallisten erityistilainteiden tarkasteluista. Näitä tilanteita ovat ”Kaksi tuulivoimalaa lähellä toisiaan”, ”Suuri kohde merellä tuulivoimalan takana” ja ”Pieni kohde ilmassa tuulivoimalan lähellä".Tämä julkaisu on toteutettu osana Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINEn) tutkimusrahoituksen toimeenpanoa. (www.defmin.fi/matine) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta puolustusministeriön näkemystä
Eläinsuojelurikosten rangaistukset ja eläintenpitokielto : Lausuntotiivistelmä
No full textArviomuistio eläinsuojelurikosten rangaistuksista ja eläintenpitokiellosta oli lausuntokierroksella 26.5 – 13.7.2025. Oikeusministeriö sai arviomuistiosta yhteensä 29 lausuntoa.
Arviomuistion ehdotuksia eläintenpitokiellon käytön lisäämisestä, kiellon vähimmäiskeston pidentämisestä ja porrastamisesta rikoksen tekomuodon mukaan sekä vankeusuhan lisäämisestä eläintenpitokiellon rikkomisesta säädettyyn rangaistusasteikkoon kannatettiin laajasti.
Lausunnonantajien näkemykset jakautuivat jossain määrin sen suhteen, millä arviomuistiossa ehdotetuista vaihtoehtoisista tavoista eläintenpitokiellon käytön lisäämistä koskeva muutos tulisi toteuttaa. Eläintenpitokiellon vähimmäiskeston osalta moni lausunnonantaja esitti arviomuistiossa ehdotettua pidempää määräaikaa ja lisäksi pysyvän eläintenpitokiellon käytön lisäämistä. Eräissä lausunnoissa eläintenpitokiellon rikkomiseen liitettäväksi ehdotettua enimmäisvankeusrangaistusta pidettiin liian lyhyenä.
Lausunnoissa nostettiin esiin myös eräitä muita eläintenpitokiellon määräämistä ja sisältöä koskevia toimenpide-ehdotuksia.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Parasta on luonnon rauha, turvallisuus ja vapaus elää omannäköistä elämää : Maaseutualueiden lasten ja nuorten kuulemisen tulokset
No full textSuurin osa maaseudulla asuvista lapsista ja nuorista voi hyvin ja viihtyy maaseudulla hyvin. Lähes jokaisessa elämän osa-alueessa vapaa-ajan vietosta tulevaisuuden toiveisiin ja tyytyväisyydessä elämään on kuitenkin merkittäviä eroja sukupuolittain. Pojat ovat keskimäärin tyttöjä tyytyväisempiä elämäänsä maaseudulla.
Nuoret näkevät maaseudulla asumisessa useita hyviä puolia, joista merkittävimpiä ovat rauhallisuus, turvallisuus, luonto, vapaus, tutut piirit ja hyvä arki. Huonoista puolista merkittävimmiksi koetaan pitkät välimatkat, puutteet palveluissa, infrastruktuurissa ja nuorille suunnatuissa mahdollisuuksissa sekä pienet piirit. Maaseudun kehittämisen suhteen nuoret eivät ole yleisesti kovin vaativia, mutta toivovat parannuksia erityisesti infrastruktuuriin, peruspalveluihin sekä nuorille suunnattuihin mahdollisuuksiin.
Noin kolmannes maaseudulla asuvista nuorista haluaa myös tulevaisuudessa asua maaseudulla. Harvaan asutun maaseudun nuoret haluavat muita useammin asua tulevaisuudessakin samalla paikkakunnalla. Kaupungin läheisellä maaseudulla asuvista muita useampi haluaisi muuttaa muualle maaseudulle. Maaseudun paikalliskeskuksissa asuvista suurempi osa haluaisi asua kaupungissa.
Pojista kaksi kertaa useampi kuin tytöistä haluaisi asua tulevaisuudessa samalla paikkakunnalla kuin nykyään. Pojista myös suurempi osa haluaisi asua aikuisena maaseudulla kuin kaupungissa, tytöistä päinvastoin
Edunvalvontalainsäädännön ajantasaistaminen : Lausuntotiivistelmä
No full textOikeusministeriö asetti ajalle 9.11.2023-31.12.2024 työryhmän, jonka tehtävänä oli selvittää ja arvioida, millä tavoin holhoustoimesta annettuun lakiin sisältyvää edunvalvojan toiminnan valvontaa koskevaa sääntelyä voitaisiin tarkistaa siten, ettei edunvalvonnassa olevien oikeusturva heikkene. Lisäksi työryhmän tehtävänä oli selvittää edunvalvontavaltuutuksesta annetun lain (648/2007) soveltamisessa ilmenneet lainmuutostarpeet. Työryhmän oli otettava huomioon edunvalvontalainsäädännön tavoite eli haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden suojaaminen.
Työryhmän mietintö oli lausunnolla 10.1.–28.2.2025. Ministeriöön toimitettiin 32 lausuntoa.
Työryhmän ehdotukset saivat pääasiassa kannatusta. Monet saadut kommentit koskivat valtuutetun esteellisyyssääntelyä ja kiinteistöä koskevia oikeustoimia. Useissa lausunnoissa korostettiin tarvetta jatkaa työtä sen edistämiseksi, että edunvalvoja ja valtuutettu voisivat toimia sähköisesti päämiehensä puolesta tämän henkilöä koskevissa asioissa, samoin kuin sähköisen edunvalvontavaltuutuksen kehittämistä
Nätverket Team Finland : Strategi 2025–2027
No full textDen främsta uppgiften för nätverket Team Finland (TF), som gäller nätverkets alla strategiperioder, är att få fart på finländska företags export och internationella tillväxt. Enligt nätverkets strategi 2025–27 är strategiperiodens huvudsakliga mål att 1) exportökningen för TF-kunder är 10%-enheter högre än den allmänna exportökningen, 2) TF-nätverkets tjänster gynnar företagens internationalisering och exporttillväxt och samt svarar på företagens behov.
Huvudmålen uppnås genom att fokusera arbetet med hjälp av strategiska val, erbjuda kunderna behovsanpassade tjänster i rätt tid, förbättra resultaten, samarbetet och arbetsfördelningen och att utveckla kunskapsbaserad ledning och aktiv kommunikation.
Förutsättningen för en lyckad förankring av strategin är bl a att de olika aktörerna är starkt engagerade i att göra och genomföra val, verksamheten utvärderas kontinuerligt och att man har mod att ändra riktning vid behov, att marknadsmöjligheter identifieras i rätt tid, det finländska utbudet utvecklas för att det är möjligt ta vara på möjligheterna och att marknadsmöjligheter skapas proaktivt, att det utövas inflytande i internationella forum för att främja export och internationalisering samt att företagstjänsterna är störningsfria och tjänsterna utvecklas på ett målinriktat och kundorienterat sätt.
Målet är att beredningen av nästa strategi (2028–31) inleds i slutet av 2027.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Arviointi CAP-suunnitelman 2023–2027 merkityksestä luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle : Vuosien 2023–2024 väliraportti
No full textTässä raportissa arvioitiin Suomen CAP-suunnitelman 2023–2027 toimenpiteiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta luonnon monimuotoisuudelle ja maisemalle vuosien 2023 ja 2024 osalta.
Kaikkien alkuperäisrotujen osalta ei ole saavutettu tavoitemääriä. Tukijärjestelmässä tunnistettiin kehittämiskohteita, jotka tukisivat tavoitteiden saavuttamista. Kotieläinten geneettinen monimuotoisuus on kokonaisuutena kohtuullisen hyvä. Kaikista alkuperäisroduista tarvitaan lisää materiaalia kansalliseen pakastegeenipankkiin. Alkuperäiskasvien ylläpitosopimuksen tavoitteiden toteutuminen etenee hitaasti. Tukihakua on selkiytettävä ja rinnalle tarvitaan tukea pienerien siemenmyyntiin ja sadon markkinointiin. Alkuperäiskasvien varmuuskokoelmiin on saatu säilytettyä merkittävä määrä kansallisen puutarhakasvien geenipankin kasviaineistoa.
Perinnebiotooppien hoidossa ei saavuteta pinta-alatavoitteita. Viljelijöitä tulisi kannustaa käyttämään laajemmin kunnostustoimenpidettä, sekä lisätä joustavuutta sopimusalueiden rajaamisessa. Peltolajiston vahvistamiseksi suositellaan monivuotisten nurmi- ja kesantoalojen lisäämistä ja kohdentamista peltoalueiden keskiosiin, taloudellisen tuen lisäämistä niittypeltojen siemenseoksille sekä viljelemättömien pientareiden ja kaistojen lisäämistä etenkin metsien reunoille. Peltojen reuna-alueiden hoitoa tulisi kehittää yhdessä metsien luonnonhoidon kanssa.Tämä on maa- ja metsätalousministeriön maatalouspolitiikan valmistelun ulkopuolisen arvioitsijan tekemä arviointi. Raportin sisältö ei edusta maa- ja metsätalousministeriön kantaa.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Youth, Peace and Security : Finland's National Action Plan 2025–2028
No full textThe UN Security Council Resolution 2250 Youth, Peace and Security, adopted in 2015, and the subsequent Resolutions 2419 (2018) and 2535 (2020) recognice the positive and active role of youth in preventing and resolving conflicts, building peace, and preventing violent extremism. Member States must take the needs and perspectives of youth into consideration and encourage young people to take part in decision-making and all stages of peace processes.
Finland has prepared its second National Action Plan on the implementation of the UN Security Council Resolution on Youth, Peace and Security in collaboration with active youth and representatives of youth organisations, central government, research institutes and civil society. The Action Plan specifies five priorities: participation; prevention; partnerships; protection; and disarmament, demobilisation and reintegration. The goals and actions apply to Finland's actions both at home and globally.
The Action Plan will be implemented by different branches of government and civil society representatives. The implementation of the Action Plan will be followed by a monitoring group, which will submit a mid-term report and a final report to Parliament.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Yrittäjäkin ansaitsee kunnollisen eläketurvan : Selvityshenkilön raportti yrittäjien eläkejärjestelmän kehittämiseksi
No full textYrittäjien eläke- ja työeläkevakuutusmaksu lasketaan Yrittäjän eläkelaissa määritellystä työtulosta. Tässä selvityksessä tutkitaan työtulon määrittelyn ongelmia ja vaihtoehtoisia tapoja niiden ratkaisemiseksi.
Selvityksessä ehdotetaan, että pääsäännöksi otetaan työtulon määräytyminen verotuksen ansiotulotietojen perusteella. Tämä tekisi työtulon nykyistä selkeämmäksi ja ymmärrettävämmäksi. Työtulo vastaisi nykyistä paremmin yrittäjän todellisia tuloja ja niiden vaihteluita. Toimeenpano tehostuisi ja yrittäjän hallinnollinen taakka kevenisi, kun samoja tietoja käytettäisiin sekä verotuksessa että vakuuttamisessa.
Tietyissä tilanteissa yrittäjällä olisi mahdollisuus laskennallisen työtuloon, joka määritettäisiin samoilla periaatteilla kuin nykyään. Nykyistä ohjeellista työtulon arviointilaskuria kehitettäisiin nykyistä tarkemmin mittaamaan yrittäjän työpanoksen arvoa.
Siirtymäaikana yrittäjä voisi pitää nykyisen työtulonsa tai eräin rajoituksin siirtyä pääsäännön mukaiseen työtuloon.
Lisäksi selvityksessä analysoidaan yleisellä tasolla erilaisia tapoja yrittäjäeläkkeiden rahastoinnin aloittamiseksi.Julkaisu on päivitetty 15.12.2025, s. 31.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|Julkaisun erillisten liitteiden saavutettavuudessa on puutteita