Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Finländarnas åsikter om utrikes- och säkerhetspolitiken, försvaret och säkerheten
No full textPlaneringskommissionen för försvarsinformation (PFI) har i en intervjuundersökning rett ut medborgarnas åsikter om den finska utrikes-, säkerhets- och försvarspolitiken samt om försvaret. Med finns också frågor om faktorer som påverkar säkerheten och känslan av trygghet och om hur säkerheten kommer att utvecklas under de kommande fem åren samt om olika parters inverkan på Finlands säkerhet. Dessutom ingår frågor om faktorer som väcker oro, beredskapen inför olika hot, Europeiska unionens framtid, inställningen till Finlands medlemskap i Nato, förtroendet för Försvarsmaktens förmåga att avvärja militära hot, Finlands militära samarbete samt inställningen till samarbetet mellan Europeiska unionen och Nato och hjälpen till Ukraina. Frågorna var totalt 19 varav tre nya.
Undersökningen gjordes av Taloustutkimus Oy på uppdrag av PFI. Undersökningen genomfördes som en kombination av en omnibusundersökning med personliga intervjuer och som en webbpanel av Taloustukimus. Undersökningen omfattar ett urval på 1 072 personer. Målgrupp för undersökningen är landets befolkning i åldern 15–79 år med undantag av landskapet Åland.
Rapporten består av en textdel och figurer som kompletterar den, där tidsserier med tidigare ställda frågor kan ses. Figurerna har tagits fram av Taloustutkimus Oy. En del av frågorna utgör en enhetlig tidsserie sedan år 1964.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Unga, fred och säkerhet : Finlands nationella handlingsplan 2025–2028
No full textFN:s säkerhetsråds resolution 2250 ”Unga, fred och säkerhet” från 2015 och de därpå följande resolutionerna 2419 (2018) och 2535 (2020) identifierar de ungas positiva och aktiva roll när det gäller att förebygga och lösa konflikter, bygga upp fred och förebygga våldsbejakande extremism. Medlemsländerna bör beakta de ungas behov och synpunkter samt öka de ungas delaktighet i beslutsfattandet och i alla skeden av fredsprocesser.
Finlands andra nationella handlingsplan för genomförandet av FN:s säkerhetsråds resolution Unga, fred och säkerhet har utarbetats i samarbete mellan aktiva unga och ungdomsorganisationer, statsförvaltningen, forskningsinstitut och det civila samhället. Handlingsplanen har fem prioriteringar: delaktighet, förebyggande, partnerskap, skydd samt avväpning, återvändande och återintegrering i samhället. Målen och åtgärderna gäller inte bara Finlands verksamhet i hemlandet utan också internationellt.
Handlingsplanen genomförs av olika förvaltningsområden och det civila samhällets aktörer. En uppföljningsgrupp följer genomförandet av handlingsplanen, och det rapporteras till riksdagen om genomförandet i mitten och i slutet av verksamhetsperioden.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Selvitys kasvuyrittäjän ja yrittäjän oleskelulupien uudistamistarpeista
No full textTyö- ja elinkeinoministeriö asetti 3. kesäkuuta 2025 hankkeen kartoittamaan kasvuyrittäjän ja yrittäjien oleskelulupien uudistamistarpeita. Taustalla olivat erityisesti kasvuyrittäjän oleskelulupaan liittyvät havainnot siitä, että huomattava osa Business Finlandille tehdyistä lausuntohakemuksista ei lopulta johda luvan myöntämiseen ja maahantuloon kasvuyrittäjänä. Niistäkin, joille lupa myönnetään, monet eivät tule maahan tai käynnistä yritystoimintaa. Lisäksi viranomaisten tiedonkulussa on havaittu kehittämistarpeita.
Hankkeen työryhmä tarkasteli kokonaisvaltaisesti yrittäjän ja kasvuyrittäjän oleskelulupaperusteita. Raportissa kuvataan työryhmän johtopäätökset havaituista haasteista sekä vaihtoehtoisista malleista lupakäsittelyn järjestämiseksi ja niihin liittyvistä lainsäädännön muutostarpeista. Raportissa arvioidaan eri ratkaisuvaihtoehtojen vaikutuksia.
Ehdotetuilla ratkaisuvaihtoehdoilla pyritään puuttumaan ilmenneisiin haasteisiin siten, että samalla turvataan hallitusohjelman tavoite työperäisen maahanmuuton sujuvoittamisesta ja Suomen kilpailukyky kansainvälisten kasvuyrittäjien kohdemaana.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible
Kansalaisyhteiskuntapolitiikka tarvitsee yhteistä suuntaa ja seurantaa : Loppuraportti kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan toimikaudesta 2022–2026
No full textValtioneuvosto asetti kansalaisyhteiskuntapolitiikan neuvottelukunnan neljännelle toimikaudelleen 27.1.2022–26.1.2026 tammikuussa 2022. Oikeusministeriön yhteydessä toimiva KANE edisti hallinnon ja kansalaisyhteiskunnan välistä vuorovaikutusta valtioneuvoston asetuksessa 269/2007 säädettyjen tehtävien mukaisesti ja toimikauden alussa laatimansa strategian perusteella.
KANE osallistui toimikaudellaan asiantuntijana säädös- ja politiikkavalmisteluun sekä teki aktiivista viestintää tavoitteidensa edistämiseksi. Julkisessa hallinnossa ja taloudessa tapahtui merkittäviä muutoksia, joihin neuvottelukunta reagoi. Siksi toiminnassa painottui erityisesti kansalaisjärjestöjen toimintaedellytysten kehittäminen.
KANE suosittelee, että seuraavalla hallituskaudella valmistellaan selonteko kansalaisyhteiskuntapolitiikasta. Se vahvistaisi kansalaisyhteiskuntapolitiikan painoarvoa ja lisää kansalaisyhteiskunnan tuesta käytävää, parlamentaarista keskustelua.
KANE onnistui toiminnassaan monin osin, mutta tunnisti myös kehittämistarpeita. Tutkimus- ja kehittämistoimintaa tulisi vahvistaa ja verkostomaista yhteistyötä syventää, jotta neuvottelukunnan toiminnan vaikuttavuus lisääntyisi. Koko hallinto rakentaa demokratian kestävyyttä suojaamalla ja edistämällä kansalaisyhteiskunnan tilaa toimia.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
”Halijdâm, ete aalmugân eellim puárrán” : Cuákánkiäsu sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio iävtuttâsâin
No full textStaatârääđi asâttij sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio oovtâst sämitiggijn já nuorttâlij sijdâčuákkimáin ive 2021. Tot koolgâi aiccâđ já árvuštâllâđ historjálii já tááláá olgoštem, fáárun luhâmáin assimilaatiopolitik, sehe vuoigâdvuođâi luávkkáámijd, já čielgiđ, et maht toh vaigutteh ain-uv. Komissio koolgâi iävtuttiđ, et maht ohtâvuođâ sämmilij já staatâ kooskâst sehe sämmilij kooskâst puáhtá ovdediđ. Pargon šoodâi meid lasettiđ tiäđulâšvuođâ sämmilijn Suomâ algâaalmugin. Komissio pááhud, et sämmilii kulttuur já ärbivuáválij iäláttâsâi eellimsaje káržu suhâpuolvâst nuubán. Komissio kuullâm sämmiliih já toos raportistám äššitobdeeh puohtii siämmáá viestâ: sämisiärváduvah láá tuođâlávt huolâst puátteevuođâstis. Sämmilij ärbivuáválij iäláttâsâi eellimsaje káržu siämmást ko šoŋŋâdâhnubástus, ráhtuliih eennâmkevttimhäämih, mađhâšem já militarisaatio ovdáneh. Sämikielah láá šoddâm uhkevuálásâžžân, mast peerusthánnáá Suomâst sarnum anarâškielâ, nuorttâlâškielâ já tavesämikielâ láá ain-uv meid eenikielah já iäláskeh. Komissio puáhtá raportistis uáinusân sämisiärváduvâi maaŋgâkielâlâšvuođâ, maaŋgâkulttuurlâšvuođâ já paijeelrájásâšvuođâ ohtân sämiaalmugin neelji staatâst. Komissio taha raportistis maaŋgâid iävtuttâsâid sämmilij sajaduv pyeredem várás já tiäddut, et Suomâ lii kyevti aalmug, sämmilij já syemmilij, enâmáid vuáđudum staatâ.Taat almostittem lii olášuttum uássin staatârääđi asâttâm sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio pargo. Almostittem sistuálust västid sämmilij tuotâvuotâ- já sovâdâttâmkomissio, ijge tekstâsistuálu veltidhánnáá oovdâst staatârääđi uáinu.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Kehitysvammaisten ihmisten yksilöllisen ja monimuotoisen asumisen kehittäminen
No full textKehitysvammaisten ihmisten asumisen järjestäminen tavallisilla asuinalueilla ja asunnoissa sekä laitoshoidon purkaminen ovat pitkään olleet vammaispoliittisia tavoitteita.
Raportissa kuvataan kehitysvammaisten asumisen nykytilaa ja suunnitelmia hyvinvointialueilla. Laitoksissa on edelleen ihmisiä ja pääosa asumispalvelujen piirissä olevista henkilöistä asuu asumisyksiköissä. Hyvinvointialueilla tunnistetaan se, että nykyinen asumispalvelurakenne ei mahdollista riittävästi yksilöllistä ja monimuotoista asumista. Siksi asumispalvelurakenteen monimuotoistaminen sekä tuen kehittäminen tuettuun asumiseen, vaativan tuen tarpeisiin ja lasten asumiseen tulisi olla keskeisiä tavoitteita.
Hyvinvointialueiden tueksi laadittiin kehitysvammaisten ihmisten asumisen suunnitelmapohja. Tehty suunnitelma vahvistaa asumisen kokonaisvaltaista edistämistä, tukee tarvittavaa yhteistyötä hyvinvointialueiden ja kuntien välillä sekä vahvistaa kehitysvammaisten ihmisten osallisuutta suunnittelussa. Kun asumisratkaisut vastaavat yksilöllisiä tarpeita, vältetään tilanteita, joissa ihmiset ovat raskaammissa palveluissa kuin heidän tarpeensa vaativat.
Nykytilan kuvaus ja suunnitelma pohjautuvat Kehitysvammaisten ihmisten yksilöllisen ja monimuotoisen asumisen kehittäminen -hankkeeseen. Sen toteutti Kehitysvammaliitto ympäristöministeriön ja Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen rahoituksella.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Selvitys työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupien sääntelytason haavoittuvuuksista : Työryhmän loppuraportti
No full textPääministeri Petteri Orpon hallitusohjelma korostaa työperusteisen maahanmuuton merkitystä Suomen talouskasvun ja palvelujen turvaamisessa.
Samalla painotetaan väärinkäytösten torjuntaa ja turvallisuusnäkökohtia.
Työ- ja elinkeinoministeriössä on toteutettu selvityshanke, jossa arvioidaan työ- ja koulutusperusteisten oleskelulupien sääntelytason haavoittuvuuksia, eli väärinkäytöksiä ja mahdollisia turvallisuusuhkia. Erityisenä fokuksena on opiskelijoiden ja heidän perheenjäsentensä oleskeluluvat ja heidän osaltaan arvioidaan myös haavoittuvaan asemaan joutumista. Selvityksessä hyödynnettiin viranomaistietoa sidosryhmien kuulemisia ja kansainvälisiä vertailuja.
Selvityksessä kuvataan havaitut haavoittuvuudet ja eri toimenpidevaihtoehdot.Julkaisu on päivitetty 18.12.2025, s. 69, 70.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Katsaus valtion taloudellisiin vastuisiin ja riskeihin : Syksy 2025
No full textValtion vastuut ovat olleet voimakkaassa kasvussa jo pitkään. Vastuut ovat kasvaneet paitsi nimellisarvoisesti niin myös suhteessa talouden kokoon. Valtionvelan määrä oli vuoden 2024 lopussa jo lähes 170 miljardia euroa, mikä on 115 miljardia euroa enemmän verrattuna finanssikriisiä edeltävään aikaan. Velan BKT-suhde on kasvanut 2008 vuoden 28 prosentista 2024 vuoden 61 prosenttiin.
Valtion kokonaisvastuita ovat edelleen lisänneet ehdollisten vastuiden merkittävä kasvu. Vuoden 2024 lopussa voimassa olevien valtion takaus- ja takuuvastuiden määrä oli noin 69 miljardia euroa. Kasvua vuoteen 2010 verrattuna on noin 46 miljardia euroa. Ehdollisten vastuiden kasvu on ollut valtionvelan tavoin huomattavasti ripeämpää kuin Suomen talouden kasvu.
Kasvaneet vastuut ja toisaalta heikko talouskasvu ovat nakertaneet valtion
riskinkantokykyä. Taloudessa on hitaan elpymisen merkkejä, mutta yleistä
toimintaympäristöä leimaavat edelleen monet epävarmuustekijät. Nämä seikat alleviivaavat tarvetta vahvistaa julkisen talouden kestävyyttä, jotta Suomella olisi myös jatkossa valmiudet kohdata uusia negatiivisia talouden shokkeja.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|Julkaisun ensimmäisen taulukon (sivu 8) lukujärjestys on epälooginen
"Haluan, että kansani elämä paranee" : Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportti OSA I
No full textValtioneuvosto asetti saamelaisten totuus- ja sovintokomission yhdessä saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa vuonna 2021. Sen tuli tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia, ja selvittää, miten nämä vaikuttavat edelleen. Komission tuli ehdottaa, miten yhteyttä saamelaisten ja valtion välillä sekä saamelaisten kesken voidaan edistää. Tehtäväksi tuli myös lisätä tietoisuutta saamelaisista Suomen alkuperäiskansana. Komissio toteaa saamelaisen kulttuurin ja perinteisten elinkeinojen elintilan kaventuvan sukupolvesta toiseen. Komission kuulemat saamelaiset ja sille raportoineet asiantuntijat toivat samaa viestiä: saamelaisyhteisöt ovat vakavasti huolissaan tulevaisuudestaan. Saamelaisten perinteisten elinkeinojen elintila kapenee ilmastonmuutoksen, teollisten maankäyttömuotojen, matkailun ja militarisaation edetessä. Saamen kielet ovat uhanalaistuneet, mistä huolimatta Suomessa puhutut inarin-, koltan- ja pohjoissaame ovat edelleen myös äidinkieliä ja elpyvät. Komissio tuo raportissaan esille saamelaisyhteisöjen monikielisyyden, monikulttuurisuuden ja ylirajaisuuden yhtenä Saamen kansana neljässä valtiossa. Komissio tekee raportissaan lukuisia ehdotuksia saamelaisten aseman parantamiseksi ja korostaa Suomea kahden kansan, saamelaisten ja suomalaisten, maalle perustettuna valtiona.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston asettaman saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Julkaisun sisällöstä vastaa saamelaisten totuus- ja sovintokomissio, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|Julkaisun erillisten liitteiden saavutettavuudessa on puutteita
Alueelliset kehitysnäkymät keväällä 2025
No full textAlueelliset kehitysnäkymät 1/2025 on ELY-keskusten yhdessä muiden aluekehittäjien kanssa muodostama näkemys alueiden nykytilasta ja lähiajan näkymistä. Arviot tehtiin kuluvan vuoden maaliskuussa ja katsaus viimeisteltiin huhtikuun alussa.
Useilla alueilla talouden elpyminen on alkanut, mutta Yhdysvaltojen käynnistämä kauppasota uhkaa viedä kasvun edellytyksiltä pohjan pois. Tulevaisuuden ennakointi tässä tilanteessa on erittäin vaikeaa, jopa mahdotonta.
Maaliskuisissa arvioissa näkymät alueilla ovat varovaisen optimistisia, vaikka haasteita ja uhkia on nähtävissä. Konkurssien määrä on kasvanut ja irtisanomisiin tähtäävät muutosneuvottelut ovat yleistyneet. Työvoiman kysyntä on ollut vähäistä ja työttömyys kasvanut. Työvoiman saatavuusongelmat ovat helpottaneet, mutta kohtaanto-ongelma on edelleen merkittävä.
Positiivista kehitystä on nähtävissä puolustusalalla ja puhtaan siirtymän investoinneissa. Datakeskuksia on suunnitteilla ja tulossa useille alueille. Matkailu on lähtenyt useilla alueilla kasvuun. Teknologiateollisuuden näkymät ovat varovaisen positiiviset. Arvioiden mukaan rakentamisen pohjakosketus on saavutettu ja ala on lähdössä kasvuun. Maataloudessa huolta aiheuttaa tuottajahintojen lasku ja tuotantokustannusten kasvu, mutta maatilojen investointihalukkuus on kasvanut.
Hyvinvointialueiden vaikea taloudellinen tilanne on johtanut yt-neuvotteluihin ja irtisanomisiin monilla alueilla. Myös kuntien taloudellinen tilanne on haastava, ja voi johtaa sopeutustoimiin sekä vaikuttaa työllisyysalueiden toimintamahdollisuuksiin