Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Förvaltningsplan för björnstammen i Finland
No full textDe huvudsakliga målen för förvaltningsplanen för björnstammen i Finland är att bibehålla en gynnsam bevarandestatus för björn och samtidigt beakta ekonomiska, sociala och kulturella krav och konsekvenser samt regionala särdrag vid förvaltningen av björnstammen. Syftet är också att bevara björnens människoskygghet.
Bibehållandet av en gynnsam bevarandestatus för björnstammen handlar både om att trygga björnstammens livskraft och om att beakta behoven och synpunkterna hos de medborgare som bor i björnens levnadsområden och den sociala hållbarheten. I förvaltningsplanen för björnstammen beskrivs centrala åtgärder för att trygga en livskraftig björnstam som en del av den finländska naturen och ekosystemen, möjliggöra en hållbar stamvårdande jakt på björn och att svara mot de ekonomiska och sociala utmaningar som björnen orsakar, såsom ren- och husdjursskador. Med planen uppfylls även de internationella skyldigheter som gäller Finland.
Referensvärdet för en gynnsam bevarandestatus för björnstammen är enligt förvaltningsplanen 1 400 individer i Finland.
Förvaltningsområdena för björnstammen är renskötselområdet samt östra, mellersta, västra och södra området utanför renskötselområdet. Målen för och åtgärderna i förvaltningsområdena stöder den nationella förvaltningen av björnstammen som helhet och de huvudsakliga syftena med förvaltningsplanen.
Det här är den tredje förvaltningsplanen för björnstammen. Beredningen av planen inleddes i början av 2025 och pågick under våren som tjänsteuppdrag under ledning av jord- och skogsbruksministeriet. Förvaltningsplanen har beretts i samarbete med Finlands viltcentral. Naturresursinstitutet har också medverkat i arbetet. Planen baserar sig på förvaltningsplanen för björnstammen från år 2022.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Asunto-osakeyhtiölaki-työryhmän mietintö : Lausuntotiivistelmä
No full textLähes kaikki lausunnonantajat pitävät työryhmän muutosehdotuksia yleisesti kannatettavina. Lausunnonantajat esittävät kuitenkin useita yksityiskohtaisia muutosehdotuksia sääntelyn tarkentamiseksi ja täydentämiseksi.
Valtaosa lausunnoista annettiin lyhytvuokrausta koskeviin ehdotuksiin. Lausunnonantajien kannat jakautuvat merkittävästi. Osa lausunnonantajista pitää esitettyjä ehdotuksia kannatettavina ja tarpeellisina. Osa näkee lyhytvuokrauksen hyvin ongelmallisena ilmiönä ja vaati tarkempaa sääntelyä, jolla puututaan lyhytvuokrauksen aiheuttamiin haittoihin. Lausunnonantajat ehdottavat mm. lyhytvuokraus-käsitteen määrittelemistä sekä sääntelyn täsmentämistä siltä osin, millaisia tietoja asunnon lyhytvuokraajasta osakkeenomistaja on velvollinen keräämään.
Muihin työryhmän ehdotuksiin lausuneet lausunnonantajat pitävät ehdotuksia pääosin perusteltuina. Useat lausunnonantajat kuitenkin esittävät ehdotuksiin yksityiskohtaisia kommentteja mm. ehdotusten tulkinnanvaraisten seikkojen selventämisestä ja toisaalta myös erilaisten käytännön tilanteiden huomioimisesta. Muutamia työryhmän ehdotuksia (vesikustannusten jakaminen, yhtiön oikeus tyhjentää tiloja hylätystä irtaimistosta) pidetään yleisesti tarpeettomina.
Lausunnonantajista moni kiinnittää huomiota siihen, että asunto-osakeyhtiölain soveltajat ovat usein maallikoita, joten sääntelyn tulisi olla selkeää ja yhtiökohtaiselle harkinnalle tulisi jättää tilaa.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Finns’ opinions on foreign and security policy, national defence and security
No full textA Survey commissioned by The Advisory Board for Defence Information (ABDI) explored the opinions of Finnish people on Finnish foreign policy and security policy, defence policy and national defence. There are questions on factors affecting safety and citizens` sense pertaining to security over the next five years. There are also questions about the impacts of various organizations on Finland`s security. The survey also included questions on factors causing concern, preparations against various threats, the future of the European Union, views on Finland`s membership in NATO, confidence in The Defence Force`s ability to counter military threats and Finland`s military cooperation and attitudes towards cooperation between the European Union and NATO and assistance to Ukraine. Altogether 19 questions were asked of which three were new.
Commissioned by the ABDI, market research company Taloustutkimus Oy carried out the survey. The survey was carried out as a combination of personal interviews as a part of omnibus research and an internet panel by Taloustutkimus Oy. The sample size was 1 072 people. The target group of the study comprised the entire population between the ages of 15 and 79, with the exception of the Åland Islands.
The report comprises a text section with illustrating figures that also present the time sequence of the questions asked in previous surveys.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Kasvuyrittäjyyden toimenpideohjelma (sis. Mittelstandin)
No full textKasvuyrittäjyyden ohjelman lähtökohtana on hallitusohjelman kirjaus, jossa on tavoitteena tuplata kasvuhakuisten keskisuurten yrittäjävetoisten yritysten määrä vuoteen 2030 mennessä. Keskisuurilla yrityksillä on niiden pienestä määrästä huolimatta merkittävä kansantaloudellinen vipuvaikutus – ne ovat tärkeitä työllistäjiä ja tuovat merkittävää arvonlisää. Tavoite edellyttää myös, että entistä useampi pieni kasvuyritys kasvaa keskisuureksi.
Ohjelman toimenpide-esitykset perustuvat tunnistettuihin moninaisiin kasvun haasteisiin ja mahdollisuuksiin, joihin julkisilla toimilla voidaan vaikuttaa vain osittain. Kasvuyrittäjyyden toimintaympäristö on ollut erityisen myrskyisä viime vuosina, eikä kehityksessä ole merkkejä siitä, että tilanne rauhoittuisi.
Kasvuyrittäjyyden ohjelman toimilla vahvistetaan kasvuyritysten menestymisen ja kasvun edellytyksiä. Ohjelmassa on 17 toimenpide-esitystä, jotka jakautuvat viiteen toimenpidekokonaisuuteen: uudistumiseen, rahoitukseen, yrityspalveluihin, osaamiseen ja muihin toimenpiteisiin. Ohjelman toteuttamisen tueksi on laadittu seurantaindikaattorit.
Ohjelman kohdejoukkona olevat keskisuuret ja midcap-yritykset ovat heterogeeninen ryhmä, ja yhtenä tehtävänä ohjelman laadinnan ohessa on ollut tuottaa tietoa kasvuyrityksistä ja kehittää erikokoisten kasvuyritysten tilastointia
Analyysi Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman 2014–2020 toimenpiteiden aluetalous- ja työllisyysvaikutuksista
No full textJulkaisussa arvioidaan EU-osarahoitteisen Manner-Suomen maaseudun kehittämisohjelman aluetalous- ja työllisyysvaikutuksia ohjelmakaudella 2014–2022. Kohteena on 3 rahoitusmuotoa: maatalouden investointituki, yritysrahoitus ja kehittämishankerahoitus.
Pääasiallisena menetelmänä politiikkatoimien nettovaikutusten analyysissa on kontrafaktuaalinen arviointi.
Maatalouden yrittäjätulo, liikevaihto ja kannattavuus kasvoivat selvästi investointitukea saaneilla tiloilla. Ne myös työllistivät keskimääräistä enemmän. Tukien toistuvuus ja hyödynnettävyys yli ohjelmakausien on oleellista yrityksen pitkäjänteisessä kehittämisessä.
Verrokkiasetelma osoitti, että ohjelmaan kohdennettu rahoitus on ollut vaikuttavaa ja tuottanut konkreettisia tuloksia. Yritysrahoituksen vaikutuksesta 1 miljoonalla eurolla tukea syntyi politiikkavaikutuksena noin 8,1 työpaikkaa. Kokonaisvaikutukset aluetalouksiin ovat 1,5-kertaiset, kun huomioidaan kerrannaisvaikutukset. Tulos korostaa yritysrahoituksen strategista merkitystä maaseudun elinvoiman vahvistamisessa.
Tutkimuksessa havaittiin eroja maaseututyyppien (kaupungin läheinen, ydinmaaseutu ja harvaan asuttu maaseutu) yritysten työpaikkojen määrän kasvun todennäköisyydessä. Myös maatilainvestoinnit ja maaseudun kehittämishankkeet osuvat erityyppisille maaseutualueille eri tavoin. Kokonaisvaltainen maaseudun kehittäminen edellyttää paikkaperustaisesti eriytettyä, maatalouden ulkopuolisen maaseudun kehittämistä osana tulevan rahoituskauden Yhteistä maatalouspolitiikkaa (CAP).fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Kuntien ja hyvinvointialueiden avustukset järjestöille ja säätiöille : Selvitys avustustoiminnasta ja siihen liittyvistä tietoprosesseista
No full textAluekehittämisen konsulttitoimisto MDI selvitti oikeusministeriön toimeksiannosta kuntien ja hyvinvointialueiden järjestöille ja säätiöille myöntämiä avustuksia. Selvityksessä tarkasteltiin myös avustustoiminnan prosesseja ja tehtiin kehittämisehdotuksia. Selvitys oli osa valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksymän kansalaisjärjestöstrategian toteuttamista.
Selvityksen tiedonkeruun mukaan kunnat myönsivät järjestöille ja säätiöille avustuksia 188,5 M€ vuonna 2024. Samana vuonna hyvinvointialueet myönsivät avustuksia 16,3 M€. Tämä tieto eroaa merkittävästi kansallisen tilinpäätöstiedonkeruun kautta saatavasta avustustiedosta, koska määritelmät ja kirjauskäytännöt eroavat toisistaan.
Selvitys osoitti, että avustusprosessien selkeys ja avustustiedon laatu vaihtelevat erityisesti kunnissa. Hyvinvointialueiden prosessit ovat kuntia yhdenmukaisempia. Selvityksestä ilmeni myös se, että tilojen käytön tai asiantuntija-avun kaltaista epäsuoraa tukea ei useimmiten kirjata eikä sen arvoa seurata kunnissa tai hyvinvointialueilla.
Jos järjestöille ja säätiöille myönnettävistä avustuksista halutaan muodostaa nykyistä parempi kokonaiskuva, tarvitaan useita toimia. Selvityksessä ehdotettiin määritelmien selkeyttämistä, hakuprosessien ja -järjestelmien kehittämistä sekä avustusten tavoitteita ja avustuskriteerejä koskevan tiedon avaamista.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994) muutos koskien hammasteknikoita ja erikoishammasteknikoita : Selvityshenkilön raportti
No full textSosiaali- ja terveysministeriö pyysi selvityksen terveydenhuollon ammattihenkilöistä annetun asetuksen (564/1994, ammattihenkilöasetus) muuttamisen vaikutuksista hammas- ja erikoishammasteknikkojen koulutustarpeeseen, palveluiden saatavuuteen, potilasturvallisuuteen sekä hoidon laatuun ja kustannuksiin.
Muutos liittyy sosiaali- ja terveydenhuollon ammattihenkilölainsäädännön uudistukseen, jolla pyritään varmistamaan henkilöstön riittävyys, parantamaan hoidon saatavuutta ja mahdollistamaan ammattihenkilön keskittyminen koulutustaan vastaaviin tehtäviin. Asetuksen muutos mahdollistaisi erikoishammasteknikoiden koulutuksensa perusteella itsenäisesti valmistaa osaproteeseja potilaalle, jolla on hampaita suussa.
Selvitystyössä on hyödynnetty aikaisempia julkaisuja aiheesta sekä hyvinvointialueiden suun terveydenhuollon johtajille, koulutuksen vastuuhenkilöille ja edunvalvontaorganisaatioille kohdennetun kyselyn vastauksia. Vaikutuksista on tehty SWOT-analyysi.
Selvityksen perusteella ehdotetaan ammattihenkilöasetuksen 17 §:n kumoamista. Pääsääntöisesti terveydenhuollon ammattihenkilöiden ammattitehtävistä ja niiden rajoituksista ei nimenomaisesti säännellä ammattihenkilölainsäädännössä, vaan ammattihenkilönä toimiminen perustuu hänen saamaansa koulutukseen. Mainitun pykälän kumoamisen lisäksi ehdotetaan suosituksia, joilla varmistettaisiin potilasturvallisuus ja hoidon laatu.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation
Sosiaali- ja terveysministeriön toimintasuunnitelma 2024–2027 : Toimenpiteet vuodelle 2025
No full textSosiaali- ja terveysministeriön toimintasuunnitelma perustuu hallinnonalan strategiaan ja pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmaan. Nelivuotinen toimintasuunnitelma konkretisoi strategian ja hallitusohjelman toimeenpanon sosiaali- ja terveysministeriössä hallituskaudella 2024–2027. Asiakirjassa on määritelty nelivuotiskauden tavoitteet sekä yksilöity vuoden 2025 ja alustavasti vuosien 2026–2027 toimenpiteet. Asiakirjassa on myös määritelty tulosyksiköille osoitetut resurssit
Rekommendation om bedömning av förändringar i informationshanteringen
No full textI lagen om informationshantering inom den offentliga förvaltningen (906/2019) föreskrivs det om en informationshanteringsenhets skyldighet att vid planeringen av väsentliga administrativa reformer som har konsekvenser för innehållet i informationshanteringsmodellen och i samband med att informationssystem tas i bruk bedöma de förändringar som hänför sig till åtgärderna och deras konsekvenser. Bedömningen görs i förhållande till ansvaren för informationshanteringen, informationssäkerhetskraven och informationssäkerhetsåtgärderna, kraven på skapande och sättet för utlämnande av informationsmaterial, kraven på ärendehantering och informationshantering i samband med tjänsteproduktion och, enligt vad som föreskrivs någon annanstans i lag om handlingsoffentlighet, sekretessbeläggning, skyddande av information samt informationsrättigheter. Informationshanteringsenheten ska i sin bedömning av förändringar som avser informationshantering beakta interoperabiliteten mellan informationslager samt möjligheterna att utnyttja informationslager för skapande och utnyttjande av informationsmaterial.
Syftet med rekommendationen är att myndigheterna med hjälp av förhandsbedömning av förändringssituationer bättre ska kunna förutse funktionella och ekonomiska risker och effektivare genomföra förändringarna. I rekommendationen presenteras praxis med hjälp av vilken myndigheten kan identifiera hur förändringen påverkar informationshanteringen.
Rekommendationen innehåller också exempel för ministerierna när de bedömer hur de bestämmelser som bereds kommer att påverka informationshanteringen.
Informationshanteringsnämnden godkände rekommendationen den 31 januari 2024.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|Textalternativen för bilder eller figurer är ofullständiga eller saknas helt. Publikationens separata bilagor uppfyller inte tillgänglighetskraven
Ǩičldõk iiʹjji 1920–1955 vaaldâšm- da õhttsažkåʹddriâžldõʹǩǩe, laaʹjjid da jieʹllemvuõʹjjid nuõrttsäʹmmlai ǩiõččâmkuuʹlmest : Pååđčiõlǥtõs säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissiooʹje
No full textPeäccam õhttummuš Lääʹddjânnma eeʹjj 1920 rââššii nuõrttsääʹm õutstõõzzi õhttsažkååddlaž da jieʹllemvueʹǩǩvueʹjj miârkteeinalla. Jieʹllemvueʹjj leʹjje juʹn tällõõzzlaž kriisâst oouʹdab raajjǩeässmõõžži da vääinai šõddeem čårstõkvuõʹjji diõtt. Ođđ raajj piõʹdǧǧii määŋgid nuõrttsääʹm siidid kueiʹt jeeʹres riiʹǩǩe. Peäccam ođđ pääiklažvaaldâšm leʹbe Lääʹddjânnam riikkvaaldâšm jie tobddâm leʹbe aainâs tobdstam nuõrttsäʹmmlai vuõiggâdvuõđid leʹbe välddam lokku sij spesiaaltaarbid vuuʹd alggmeeran. Mäddtääl harjjteei, väʹlddvueʹzzi lääʹdd ođđaassji da luâttresuursid äuʹǩǩeei industria ouddõõzz leʹjje vuõss-sâjjsa. Eman 1930-lååǥǥast riikkvaldšmest aʹlǧǧeš čiõlǥted Suõʹnnʼjelsiid nuõrttsäʹmmlai spesiaaltaarbid. Tän vuâsttlõʹstteš kõrrset läʹddlai jååʹđtem pääiklažvaldšmest. Nuuʹbb jõnn vääin mâŋŋa Peäccam nuõrttsäʹmmlaid evakuõʹstteš Aanra, koozz vuâđđeeš sääʹmvuuʹd. Leät tuʹtǩǩääm vääʹneld tõn, mäʹhtt nuõrttsäʹmmla jiijj ǩiõččlõʹstte jieʹllemvuõʹjjin da vaaldâšmriâžldõõǥǥâst šõddâm muttsid. Lie teâđ tõʹst, što sij koittu šiõtteed toiʹmmjummšeez da vuässõõttâd aktiivlânji ođđ vaaldâšmriâžldõõǥǥ toiʹmmjummša. Mäŋggsid muttâz leʹjje kuuitâǥ nuʹtt kõrrâz, što sij ǩeeuʹhtõʹvve tõn diõtt. Ǩeeuʹhesvuõđâst meädda piâssmõõžž vaigsmõʹtte tuâjjpaaiʹǩi vääʹnn da rasiistlaž šiõhttlõõvvmõš.Tät čõõđtõs lij vikkum čõõđ pieʹǩǩen riikksuåvtõõzz šiõtteem säʹmmlai tuõttvuõtt- da suåvâdvuõttkomissio tuâj. Čõõđtõõzz siiskõõzzâst vaʹsttad teâđ puuʹtʼteei, ij-ǥa teʹksttsiiskõs vieʹltǩâni eettkâstt komissio ij-ǥa riikksuåvtõõzz vuäinnmõõžž.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order