Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Parlamentaarinen vaalialuetyöryhmä : Loppuraportti
No full textValtioneuvosto asetti 16.11.2023 parlamentaarisen työryhmän, jonka tehtävänä oli pääministeri Orpon hallitusohjelmakirjauksen mukaisesti valmistella esitys eduskuntavaalien vaalijärjestelmän suhteellisuutta parantavaksi vaalialuemalliksi sellaisille alueille, joissa piilevä äänikynnys on erityisen korkea.
Vaalialueen myötä eduskuntavaaleihin syntyisi kaksi erilaista tuloslaskennan tapaa. Vaalialueella eli niissä vaalipiireissä, jotka muodostavat vaalialueen, tulos määräytyisi kahdella eri tasolla: vaalialueen ja vaalipiirin tasolla. Ehdokasasettajat saisivat paikkoja vaalialueella vaalialueen tuloksen mukaisesti. Vaalialueen tulos sovitettaisiin vaalipiirien tuloksen kanssa ja vaalialueen vaalipiireistä tulee valituksi jatkossakin se määrä edustajia, joka vaalipiirille Suomen kansalaisten lukumäärän perusteella määräytyy.
Vaalialueella ehdokkaat asetetaan vaalipiireittäin ja äänestää voi ainoastaan oman vaalipiirinsä ehdokkaita. Tuloslaskennan osalta kuitenkin vaalialueen kaikissa vaalipiireissä annetut äänet vaikuttavat vaalialueen tason tulokseen.
Työryhmä esittää jatkovalmisteluun ryhtymistä vaalialueen muodostamiseksi siten, että Oulun vaalipiiri ja Lapin vaalipiiri muodostavat vaalialueen. Jatkossa, jos jostakin vaalipiiristä valittavien edustajien määrä putoaa alle kahdeksaan, muodostettaisiin vaalialue johon kyseinen vaalipiiri kuuluu. Vaalialuemalli olisi käytössä ensimmäisen kerran vuoden 2031 eduskuntavaaleissa.
Esityksen lisäksi loppuraportti sisältää yhden eriävän mielipiteen sekä yhden lausuman
Subjektiiviset ja määrärahasidonnaiset oikeudet sekä ennaltaehkäisevät palvelut sosiaalihuollossa : Oikeudellinen arviointi
No full textTässä selvityksessä on selvitetty subjektiivisin oikeuksin turvattujen ja määrärahasidonnaisten palvelujen suhdetta sosiaalihuollon lainsäädännössä sekä sosiaalihuollon ennaltaehkäisevän toiminnan lainsäädäntöperustaa. Lisäksi on arvioitu lainsäädännön kehittämistarpeita.
Keskeinen johtopäätös on, että jaottelu subjektiivisin oikeuksin turvattuihin ja määrärahasidonnaisiin palveluihin ei ole selvä, eikä se voikaan olla, sillä asiaan vaikuttaa perustuslain 19 §:n 1 momentin oikeus välttämättömään huolenpitoon ja 3 momenttiin kiinnittyvä tarveperiaate. Jos tietyllä palvelulla turvataan henkilön oikeutta välttämättömään huolenpitoon, syntyy siihen subjektiivinen oikeus, vaikka sellaista ei olisi säädetty. Ja jos henkilön tarpeeseen ei voida vastata muutoin kuin juuri tietyllä palvelulla, muodostuu siihen jo tarveperiaatteen nojalla vahva oikeus.
Lainsäädäntö sisältää runsaasti velvoitteita ja myös kannusteita siirtää painopistettä korjaavista palveluista ennaltaehkäisyyn ja varhaiseen tukeen. Sosiaalihuollossa yksilön tilanteen selvittelyssä voidaan edetä melko pitkälle ilman, että se käynnistää asiakkuutta, ja sosiaalihuollon prosessi voidaan toteuttaa asiakkaan tarpeiden mukaisesti kevyemmin tai raskaammin. Vaikuttaa kuitenkin, että näitä velvoitteita ja mahdollisuuksia ei sovelleta täysimääräisesti. Kyse ei siis ole niinkään puutteista lainsäädännössä kuin sen soveltamisessa.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Nationellt program för att främja demokrati och deltagande : Statsrådets principbeslut
No full textI statsrådets principbeslut anges riktlinjerna för främjande av demokrati och deltagande 2025–2027 i enlighet med regeringsprogrammet för statsminister Orpos regering. Principbeslutet godkändes vid statsrådets allmänna sammanträde den 20 mars 2025.
Det nationella programmet för främjande av demokrati och deltagande (demokratiprogrammet) innehåller 15 målsatta riktlinjer och centrala åtgärder för att främja demokrati och deltagande. I enlighet med föresatserna i regeringsprogrammet är ett särskilt mål med demokratiprogrammet att höja valdeltagandet och stärka barns och ungas delaktighet samt utveckla god praxis inom demokrati- och människorättsfostran. Syftet med programmet är dessutom att stärka en samhällskultur där god diskussion och utbyte av åsikter finns med redan från barndomen för att trygga yttrande- och åsiktsfriheten enligt grundlagen. Programmet syftar också till att utveckla lokalförvaltningen och säkerställa att närdemokratin förverkligas. I programmet fastställs därtill mål och åtgärder för att utveckla den nationella demokratipolitiken och främja demokratin i Europeiska unionen och internationellt.
Principbeslutet har beretts i en förvaltningsövergripande tjänstemannaarbetsgrupp och behandlats i ministerarbetsgruppen för inre säkerhet och rättsvård. Under beredningen har synpunkterna hos berörda grupper, inklusive barn och unga, hörts i bred utsträckning
Mökkibarometri 2025
No full textMökkibarometri on muutaman vuoden välein toteutettava seurantatutkimus. Vastaajina ovat yksityiset vapaa-ajan asunnon omistajat. Tutkimus tehtiin tammi-helmikuussa 2025.
Vapaa-ajan asuntoja on Suomessa n. 500 000. Omistajista 38 prosenttia omistaa sen yksin, 41 prosenttia yhdessä puolison kanssa ja 19 prosenttia yhdessä useamman omistajan kanssa. Eläkeläisomistajia on 55 prosenttia (aiemmin 52 %). Keskimäärin vapaa-ajan asuntoa käyttää toistuvasti 4,3 henkilöä.
Vapaa-ajan asuntoa on käytetty keskimäärin 85 vuorokautena vuodessa. Edellinen luku (2021) oli 103. Tilanne on koronavuosia edeltävällä tasolla (79).
Vapaa-ajan asunnolle on keskimäärin 91 km (mediaani 45 km) ja noin 1h 18 minuutin matka (mediaani 45 min).
Kolmannes kertoo, että mökin varustelutasoa on parannettu viimeisen vuoden aikana, joka kuudes aikoo parantaa varustusta jatkossa. Osuudet ovat aiempaa pienempiä. Peruslämpöä pidetään talvella päällä aiempaa harvemmin (33 prosenttia, aiemmin 40 prosenttia).
Ulkopaikkakuntalaiset ovat tyytyväisiä palveluihin, erityisesti kalastusmahdollisuuksiin ja päivittäistavaravalikoimiin. Useimmin tyytymättömiä ollaan julkiseen liikenteeseen. Tavaroita (päivittäis- ja muita tavaroita) he hankkivat sekä vakituisen että vapaa-ajan asuinkunnan kaupasta. Vakituisen asuinkunnan kaupan käyttäminen on lisääntynyt. Lähiseudun palvelujen hyödyntäminen on vähentynyt aiemmasta.Tämän version korvaa uusi, muutettu aineisto.</a
Government Resolution on Mental Health Promotion
No full textThe National Mental Health Strategy and Programme for Suicide Prevention was published in February 2020 to set out the long-term mental health policy until 2030. The Government Resolution on Mental Health Promotion is part of the implementation of the National Mental Health Strategy and the Government Programme.
The National Mental Health Strategy and Programme for Suicide Prevention describes the mental health policy guidelines and their key objectives up until 2030. The strategy's five priority areas are: mental health as capital, developing positive mental health in the daily lives of children and young people, mental health rights, broad-based services that meet people’s needs, and good mental health management. The measures included in the Government Resolution are based on the objectives of the National Mental Health Strategy and Programme for Suicide Prevention. This Government Resolution describes cross-administrative measures for mental health promotion, suicide prevention and measures for the development of multidisciplinary cooperation in healthcare and social welfare services in 2024–2027. A cross-administrative implementation plan will be drawn up separately.
The Government Resolution on Mental Health Promotion has been developed through broad-based cooperation with different ministries, institutions, associations and other stakeholders. Implementation is monitored and steered by a cooperation group of the ministries contributing to the National Mental Health Strategy
Työ- ja elinkeinoministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 540) tilinpäätös 2024
No full textTyö- ja elinkeinoministeriön kirjanpitoyksikön vuoden 2024 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavista toteutumalaskelmista, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista.
Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä raportoinnin ministeriön toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös sisäisen valvonnan vahvistus- ja arviointilausuman, kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvetotiedot väärinkäytöksistä
Valtion tukeman asuntotuotannon kehittämisen työryhmän toimenpidesuositukset
No full textYmpäristöministeriön asettama työryhmä laati toimenpidesuositukset valtion tukeman asuntuotuotannon ja sen hallinnoinnin kehittämiseksi.
Työryhmä ehdottaa pitkän korkotukimallin lyhentämistä 30 vuoteen ja rajoituksista vapauttamisen helpottamista, lyhyen korkotukimallin kehittämistä mahdollistamaan polku omistusasuntoon, investointiavustuksen kohdentamista haavoittuvimmille ryhmille ja opiskelija-asuntokohteiden lainoituksen kehittämistä. Yhteisöllistä asumista voitaisiin edistää myös lyhyellä korkotuella ja olemassa olevan kannan korjausavustuksilla.
Valtion tukemaa asuntotuotantoa tulee vähentää ja kohdentaa hallitusti. Tuettua tuotantoa voidaan käyttää suhdanteiden tasaamisessa varoen ja vain edullisin asumiskustannuksin. Lainoituksessa huomioidaan asuntojen tarve pitkällä aikavälillä, asuntorakentamisen kokonaistilanne sekä segregaatio. Hankintalainojen käyttöä segregaatiota ehkäisevänä välineenä tulisi lisätä.
Asumisen rahoitus- ja kehittämiskeskus Ara lakkautetaan ja sen toiminnot siirretään osaksi ympäristöministeriötä. Valtion tukeman asuntorakentamisen keskuksen aloitus on tilaisuus kehittää toimintoja ja tuenmyöntöprosesseja.
Työryhmän työn pohjalta talouspoliittinen ministerivaliokunta linjasi, että Valtion asuntorahasto lakkautetaan ja asuntotuotannon tuet rahoitetaan valtion talousarviosta. Julkisen talouden vastuiden ja riskien kasvua on pyrittävä vähentämään
Lääkkeiden koneellisen annosjakelun kehittämistarpeet : Selvitys
No full textSelvityksessä esitetään neljä keskeistä kokonaisuutta lääkkeiden koneellisen annosjakelun kehittämiseksi:
• Annosjakelun pakkaustoiminnan luvan uudistaminen,
• Annosjakelussa käytettävän lääkevalikoiman sääntely,
• Annosjakelussa käytettävien lääkkeiden hinnoittelun läpinäkyvyyden lisääminen ja
• Annosjakelun tiedonhallintaa tukevat ratkaisut.
Pakkaustoiminnan luvan uudistaminen selkeyttäisi annosjakeluyksiköiden roolia osana lääkehuoltoa sekä varmistaisi toiminnan laadun ja potilasturvallisuuden. Lääkevalikoimaa koskevan sääntelyn avulla voitaisiin varmistaa, että annosjakelussa käytettävät valmisteet vastaavat potilaiden hoidollisia tarpeita ja ovat vaihtokelpoisia sekä korvattavia. Annosjakeluyksiköt tulisi velvoittaa ilmoittamaan käyttämänsä lääkevalikoima kansalliselle tietoalustalle. Muutokset lääkkeiden hinnoitteluun varmistaisivat, että annosjaeltujen lääkkeiden hinnat olisivat sekä lääkkeen käyttäjälle että yhteiskunnalle kohtuullisia ja vertailukelpoisia apteekista toimitettavien kokonaisten pakkausten kanssa.
Tiedonhallinnan kehittämisen tulisi tapahtua yhtä aikaa koko toiminnan kehittämisen kanssa. Järjestelmien integraatiot ovat keskeisiä tiedon sujuvan ja turvallisen siirron kannalta vähentäen manuaalista työtä ja inhimillisten virheiden riskiä. Kanta-lääkityslistan kehitystyö helpottaa asiakkaan ajantasaisen lääkitystiedon ja annosjakeluasiakkuuden seuraamista.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Tekoäly hyötykäyttöön valtionhallinnossa : Opas organisaation kehittäjille muutosmatkan alkutaipaleelle
No full textTekoäly hyötykäyttöön valtionhallinnossa -opas on suunnattu valtionhallinnon virastoille ja laitoksille, jotka haluavat hyödyntää tekoälyä toiminnan kehittämisessä. Oppaan tarkoituksena on auttaa ymmärtämään tekoälyn potentiaalin hyödyntämistä valtionhallinnossa tuottavuuden parantamisessa, riskien hallinnassa ja kustannusten optimoinnissa sekä kannustaa organisaatioita aloittamaan tekoälyn opiskelun ja ymmärryksen kasvattamisen.
Tekoälyjärjestelmät luokitellaan neljään riskikategoriaan EU:n tekoälysäädöksen mukaisesti. Opas käsittelee vastuullisuusvaatimuksia ja tekoälyn roolia osana ratkaisua, korostaen vastuullisen tekoälyn periaatteiden noudattamista.
Tekoälyn hallinta edellyttää uudenlaista osaamista ja tekoälylukutaitoa. Keskeiset periaatteet ovat vastuullisuus, kestävyys ja läpinäkyvyys. Opas tarjoaa konkreettisia neuvoja ja esimerkkejä eri käyttökohteista ja hallintamalleista.
Nyt julkaistava opas on kirjoitettu Valtorin asiakasneuvottelukunnan alaisessa pilviyhteistyöryhmässä yhdessä Valtion tieto- ja viestintätekniikkakeskus Valtorin asiakkaiden kanssa. Ohjeistuksen löydettävyyden varmistamiseksi Valtorin asiakasneuvottelukunnan oppaan julkaisee Valtiovarainministeriö
Pienten riita-asioiden menettely : Työryhmän mietintö
No full textJulkaisu sisältää työryhmän mietinnön pienten riita-asioiden menettelystä.
Pienten riita-asioiden menettelyssä käsiteltäisiin asuinhuoneiston vuokrasuhteeseen perustuvat riita-asiat, jos riitaa olisi enintään 10 000 eurosta tai jos riidalla ei olisi rahamääräistä arvoa. Lisäksi edellytettäisiin, että asia olisi riitainen ja se laadultaan ja laajuudeltaan soveltuisi pienten riita-asioiden menettelyyn.
Pienten riita-asioiden menettelyssä määrää, jolla jutun hävinnyt asianosainen voitaisiin velvoittaa korvaamaan voittaneen asianosaisen oikeudenkäyntikuluja, olisi rajoitettu. Menettely olisi myös täysimittaista riita-asian oikeudenkäyntiä yksinkertaisempi tapa käsitellä asia käräjäoikeudessa