Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Opas valtioneuvoston yleisistunnossa päätettävien ohjausasiakirjojen valmisteluun 2025
No full textValtioneuvostossa valmistellaan vaalikausittain lukuisia valtioneuvoston yleisistunnossa hyväksyttäviä ohjausasiakirjoja. Ohjausasiakirjat voidaan jaotella karkeasti selontekoihin sekä valtioneuvoston periaatepäätöksinä annettaviin strategioihin, ohjelmiin ja erilaisiin suunnitelmiin.
Valtioneuvoston kanslia on yhdessä ministeriöiden kanssa valmistellut oppaan, jonka tavoitteena on tukea valmistelua sekä parantaa ohjausasiakirjojen keskinäistä yhdenmukaisuutta ja laatua. Opas on luonteeltaan suositus.
Opas on laadittu siten, että sitä olisi mahdollista soveltaa eri tyyppisten ohjausasiakirjojen valmistelussa. Vaikka opas koskeekin ennen kaikkea valtioneuvostotasolla valmisteltavia asiakirjoja, voi sitä soveltuvin osin hyödyntää myös ministeriö- tai virastotasolla laadittavien ohjausasiakirjojen valmistelussa.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|Julkaisun kuvioilla ei ole vaihtoehtoisia tekstejä
Selvitys alle 15-vuotiaaseen lapseen kohdistettavista toimenpiteistä rikollisen teon johdosta : Erityisesti lapsen suojelun toteutumisen näkökulmasta
No full textSelvityksessä tarkastellaan vailla rikosoikeudellista vastuuta olevan lapsen vapaudenmenetystä koskevan sääntelyn muutostarpeita. Ehdotuksen mukaan alle 15-vuotiaan rikoskäyttäytymiseen puututtaisiin yhteistyössä hyvinvointialueen kanssa, sopivilla ja oikea-aikaisilla tukitoimilla.
Selvityksen tekijä on päätynyt esittämään mm. rikollisen teon tutkinnan prosessien kehittämistä. Epäillyn rikollisen teon laadulla olisi merkitystä, kun asiaa selvitetään poliisissa. Yhteistyön muotona ehdotetaan tapaamista lapsen ja hänen huoltajiensa kanssa, jolloin poliisilla ja lastensuojelulla olisi oma roolinsa.
Vähäisiin ja vähäistä vakavampiin rikollisiin tekoihin riittävä puuttuminen voisi sosiaalihuollon tai lastensuojelun tukitoimien ja/tai lapsiarestin ohella olla puhutus tai sovittelu. Erittäin vakavaa rikollista tekoa epäiltäessä puuttumisen tulisi suojata voimakkaammin lasta. Myös lapsen oikeusturvan toteutuminen tulee varmistaa.
Pidättämiseen oikeutettu virkamies olisi velvollinen ilmoittamaan hyvinvointialueelle, kun alle 15-vuotiasta lasta epäillään erittäin vakavasta rikollisesta teosta. Kiinniotettu lapsi siirtyisi 24 tunnin kiinniottoajan sisällä hyvinvointialueen vastuulle. Kun lapsen suojaamisesta huolehdittaisiin, samalla harkittaisiin riittävät toimenpiteet erittäin vakavan rikollisen teon tutkinnan turvaamiseksi.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|Julkaisun taulukoiden saavutettavuudessa puutteita
Taloudellinen katsaus : Kesä 2025
No full textSuomen bruttokansantuote (BKT) supistui viime vuonna 0,1 prosenttia vuositasolla, mutta talous kääntyi kasvuun vuoden aikana. Inflaation hidastuminen, korkojen lasku ja veronalennukset lisäävät kulutusta. Rakentamisen toipuminen, energiasiirtymä ja puolustushankinnat lisäävät investointeja. Talouden kasvua hidastaa Yhdysvaltojen tullien korotukset. BKT kasvaa 1,0 prosenttia vuonna 2025 ja 1,5 prosenttia vuonna 2026 ja 1,7 prosenttia 2027. Työllisyys kasvaa selvästi vasta vuosina 2026–2027 talouden vahvistuessa. Työttömyysaste laskee vuoden 2025 9,3 prosentista 8,3 prosenttiin vuonna 2027.
Lähtötilanne kuluvaan vuoteen oli heikko, sillä julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä oli vuonna 2024 4,4 prosenttia suhteessa BKT:hen. Talouskasvun vauhdittumisesta ja hallituksen sopeutustoimista huolimatta julkisyhteisöjen rahoitusasema kohenee ennustejaksolla vain maltillisesti. Erityisesti valtionta-loutta heikentävät keväällä 2025 tehdyt päätökset veronkevennyksistä ja puolustusmenojen lisäyksistä. Julkisyhteisöjen alijäämä on tänä vuonna 4,2 prosenttia suhteessa BKT:hen ja laskee siitä vähitellen 3,5 prosentin tuntumaan vuonna 2027. Alijäämä ei laske alle kolmen prosentin ennustejaksolla,
Taloudellinen katsaus, kesä 2025 verkkojulkaisuna valtiovarainministeriön verkkosivuilla.</a
Säkerhetsstrategi för samhället : Statsrådets principbeslut
No full textI säkerhetsstrategin för samhället beskrivs en verksamhetsmodell för den övergripande säkerheten, där myndigheter, näringslivet, organisationer och invånarna tillsammans sörjer för samhällets vitala funktioner. Syftet med strategin, som statsrådet godkänt genom ett principbeslut, är att erbjuda alla en gemensam referensram för att trygga den övergripande säkerheten utifrån sina egna utgångspunkter. Den övergripande säkerheten utgör grunden för det finländska samhällets kristålighet, det vill säga resiliens.
Principerna för den övergripande säkerheten uppdateras för femte gången i denna säkerhetsstrategi för samhället. En ny helhet som behandlas utöver beredskapen är hanteringen av störningssituationer och kriser, det vill säga respons. Dessutom betonas individernas roll som nyckelaktörer när det gäller säkerheten. Kopplingen till EU:s och Natos progressiva resiliensarbete har stärkts.
I den första delen i strategin beskrivs samhällets vitala funktioner, bedömningen av de risker som är förknippade med dem och tryggandet av funktionerna med hjälp av strategiska uppgifter samt olika aktörers deltagande. Förvaltningsområdenas strategiska uppgifter beskrivs i den andra delen i strategin.
En viktig del av verkställandet av strategin är att följa hur den genomförs. I Finland sker rapporteringen om den övergripande säkerheten genom en årlig rapport till statsledningen om samhällets säkerhet och genom andra utvärderingar och översikter som publiceras regelbundet
Tulojen vaikutus asumiseen valtion tukemassa vuokra-asunnossa : Selvitys mahdollisista toteutusvaihtoehdoista
No full textHallituksen asuntopolitiikan tavoitteena on asuntomarkkinoiden toimivuuden edistäminen ja valtion tukeman asuntotarjonnan kohdentuminen nykyistä tehokkaammin. Tavoitteeseen vastaamiseksi selvitetään mahdollisuutta hyvätuloisten asukkaiden vuokrien korottamiseksi tietyn tulorajan jälkeen tai vaihtoehtoisesti vuokrasopimusten solmimiseksi alusta alkaen määräaikaisiksi.
Vuokran korottamiseen tulojen noustessa perustuva malli vastaa paremmin asetettujen tavoitteiden ja reunaehtojen kokonaisuutta, sillä se on määräaikaisia vuokrasopimuksia helpommin yhteen sovitettavissa oikeasuhtaisuusperiaatteen ja kohtuuttomien tilanteiden välttämisen kanssa. Selvityksessä kuvataan toteutusmalli, joka mahdollisimman hyvin vastaisi sekä politiikkatavoitteisiin että täyttäisi reunaehdot. Mallin toimivuus ja toimeenpano edellyttäisivät jatkoselvityksiä.
Uudistusta ei olisi perusteltua toteuttaa, ellei nousevalla vuokralla ole mahdollista kattaa hallinnollisia kustannuksia. Käytännössä tämä rajaisi toteutuksen pääkaupunkiseudulle, jossa tuettujen asuntojen vuokraero on riittävän suuri. Ensimmäisinä vuosina kertyvä vuokrahyöty olisi matalampi kuin toimeenpanon hallinnolliset kustannukset. Kustannusten kompensoiminen olisi välttämätöntä, tai muuten seurauksena olisi muiden asukkaiden vuokran nouseminen. On epävarmaa, saataisiinko kustannukset katettua.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Selvitys tulisijojen ja puukiukaiden uusimiskannusteista (UUSIJA)
No full textPuun pienpoltto on yleistä suomalaisissa kotitalouksissa. Samalla se on merkittävä ilmanlaatua heikentävien ilmansaasteiden lähde. Puun pienpolton päästöjä voidaan vähentää sekä polttotapoja kehittämällä että uusimalla laitekantaa vähäpäästöisemmäksi. Selvityksen tavoitteena oli kartoittaa pientaloasujien kiinnostusta taloudellisten kannusteiden hyödyntämiseen tulisijakannan uudistamisessa sekä tutkia kannustimien kustannuksia ja hyötyjä. Selvityksessä keskityttiin puukiukaisiin ja varaaviin takkoihin. Tulisijojen uusimiseen vaikuttavia tekijöitä tutkittiin hyödyntämällä olemassa olevaa tutkimuskirjallisuutta sekä tuoreita kyselyhavaintoja suomalaisten kotitalouksien näkemyksistä tulisijojen käyttöön ja uusimiseen liittyen. Lisäksi selvityksessä laskettiin pienpolton päästöskenaariot kannusteiden käytön kanssa ja ilman kannusteita vuodelle 2030. Kannusteiden käytön kustannustehokkuutta arvioitiin.
Selvityksen mukaan tulisijojen uusimiskannusteet eivät todennäköisesti olisi toimiva ja kustannustehokas keino päästöjen rajoittamiseen ja ilmanlaadun parantamiseen. Ensinnäkin kirjallisuudesta ei löydy vahvaa suositusta uusimiskannusteiden käyttöönotolle. Toiseksi kyselytulosten mukaan kotitaloudet eivät ole niistä erityisen kiinnostuneita ja tulisijakannan uusiutumista ajaa kustannusten sijaan muut tekijät. Tärkein syy tulisijojen uusimishaluttomuuteen on se, että olemassa olevalla tulisijalla on vielä käyttöikää jäljellä. Lisäksi päästömallinnusten ja kustannusarvioiden perusteella tuet eivät olisi kustannustehokkaita
Selvitys Suomen maatalouden osaamis- ja innovaatiojärjestelmän (AKIS) toimijoista ja rooleista : Verkostoanalyysin raportti
No full textSelvityksen tarkoituksena oli kuvata Suomen maatalouden ja maaseudun kehittämisen osaamis- ja innovaatiojärjestelmän (AKIS) toimijat ja roolit. Keskeisin aineistonkeruun menetelmä oli verkostokysely, jossa vastaajia pyydettiin nimeämään keskeisiä tiedonvälityksen ja innovointiyhteistyön kumppaniorganisaatioita. Kyselyyn vastasi 376 ihmistä. Verkostoanalyysilla muodostettiin tilannekuva verkoston toimijoista ja niiden välisistä suhteista. Visualisoinnissa hyödynnettiin Gephi-ohjelmistoa.
Verkostoanalyysin perusteella AKIS-verkoston keskeisimmät toimijat ovat ELY-keskukset, Leader-ryhmät, ProAgria ja ammattikorkeakoulut. Suomen AKIS-verkosto koostuu sekä maatalouden että maaseudun kehittämisen toimijoista. Tilaneuvonnalla ja sitä tekevillä tahoilla on merkittävä rooli maatalouden AKIS-verkostossa. Maaseudun kehittäjäverkostossa taas ammattikorkeakouluilla ja alueellisilla toimijoilla on keskeinen rooli. Kyselyn perusteella verkostossa toimiminen edistää erityisesti tiedonvälityksen yhteistyötä – innovaatiotoiminta on vähäisempää. Kaikkea tiedonvälityksen ja innovoinnin yhteistyötä ei kuitenkaan mielletä AKIS-toiminnaksi.
Tulevaisuudessa AKIS-verkoston vahvistamiseksi tarvitaan erilaisia toimia riippuen verkoston osan kypsyysasteesta. Näitä ovat esimerkiksi verkoston aktivointi, innovaatiotoiminnan tukeminen ja yhteisten ongelmien tai ratkaisujen määrittelyn tukeminen
Luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle laiksi kiinteän omaisuuden ja erityisten oikeuksien lunastuksesta annetun lain muuttamisesta ja eräiksi siihen liittyviksi laeiksi : Lausuntotiivistelmä
No full textEsityksessä ehdotetaan lunastuslain korvausperusteiden uudistamista. Osa lausunnonantajista pitää lunastuslakiin ehdotettuja muutoksia tarpeellisina perustuslain omaisuudensuojaa koskevan 15 §:n toteutumisen varmistamiseksi. Osa lausunnonantajista puolestaan pitää eräitä ehdotettuja muutoksia tarpeettomina. Lausunnonantajat suhtautuivat pääosin myönteisesti käyvän hinnan käsitteen korvaamiseen markkina-arvon käsitteellä ja asunto- ja elinkeinotakuun soveltamisalan laajentamiseen. Eräät kunnat ovat vastustaneet niin sanotun arvonleikkaussääntelyn kumoamista lunastuslaista.
Lausuntopalautteessa on kiinnitetty huomiota erityisesti lunastuskorvaukselle suoritettavaa korotusta koskevaan ehdotukseen ja sen merkitykseen lunastusmenettelyssä ja erilaisiin sopimukseen perustuviin toimiin. Lunastuskorvaukselle suoritettava korotus vaikuttaisi erityisesti kuntien maapolitiikan harjoittamiseen ja maanhankintaan, joka perustuu lähes kokonaisuudessaan kiinteistönkauppoihin. Kunnat ovat lausunnoissaan korostaneet sitä, että lunastuslain muutokset nostaisivat myös kiinteistönkaupoissa maksettavia kauppahintoja ja johtaisivat lunastusmenettelyn yleistymiseen kuntien maanhankinnan keinona. Muutokset hidastaisivat maankäytön suunnittelua ja erilaisten rakentamis- ja teollisuushankkeiden toteuttamista
Tuomittu poissaolosta huolimatta : Tilastotietoa ROL 8:11 ja 8:12 mukaisista poissaolokäsittelyistä keväällä 2023
No full textPääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa Vahva ja välittävä Suomi eräänä keinona rikosprosessin sujuvoittamiseksi mainitaan vastaajan läsnäolovaatimuksen keventäminen. Tämä selvitys tuottaa lainvalmistelun tueksi taustatietoa siitä, miten nykyistä niin sanottua poissaolokäsittelyä sovelletaan tuomioistuinkäytännössä.
Rikosasia voidaan oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (11.7.1997/689) 8 luvun 11 ja 12 § mukaan tutkia ja ratkaista vastaajan poissaolosta huolimatta, jos vastaajan läsnäolo asian selvittämiseksi ei ole tarpeen ja hänet kutsuttu tuomioistuimeen uhalla, että asia voidaan käsitellä ja ratkaista poissaolosta huolimatta. Ensin mainitun pykälän mukainen poissaolokäsittely voidaan toimittaa ilman vastaajan nimenomaista suostumusta, kun taas jälkimmäinen säännös edellyttää sellaisen antamista.
Selvityksestä käy muun ohella ilmi, että poissaolokäsittelyjen osuus kaikista suullisesti käsitellyistä rikosasioista tutkimuksessa tarkastellulla aikavälillä oli 25,4 % ja kaikista rikosasioista 19,5 %. Vastaajan nimenomaista suostumuksella toimitettavien poissaolokäsittelyjen osuus oli hyvin pieni, noin 1,6 % ratkaisuista. Poissaolokäsittelyissä käsiteltiin ennen muuta näpistys- ja varkausrikoksia sekä rattijuopumuksia.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Arviointi Suomen CAP-suunnitelman käytössä olevien maatalouden riskienhallintavälineiden toimivuudesta
No full textJulkaisu on arviointiraportti, jonka kohteena on Suomen kansallisen CAP-strategiasuunnitelman (2023–2027) maatalouden riskienhallintakokonaisuuden toimivuuden ja toteutustavan arviointi. Arviointi toteutettiin osana maa- ja metsätalousministeriön tilaamaa CAP-suunnitelman monivuotista arviointia.
Suomen CAP-suunnitelmassa riskienhallinta on rakennettu läpileikkaavasti CAP-suunnitelman kokonaisuuteen. Varsinaista riskienhallintavälinettä ei Suomessa ole otettu käyttöön. Rahoituskauden aikana Suomen maataloussektorilla ei ole toteutunut sellaisia tuotanto-, tulo- tai markkinariskejä, joihin Suomen CAP-suunnitelma pyrkii vastaamaan. Riskienhallinnan keskeisin väline EU:n yhteisessä maatalouspolitiikassa on suorat tuet, jotka ovat merkittävä osa maatalouden tulonmuodostusta.
Arvioinnin keskeinen suositus on, että CAP-suunnitelman riskienhallinnan kokonaisuutta tulee kehittää nykyistä reaktiivisemmaksi suhteessa markkinoilta tuleviin muutoksiin. CAP-suunnitelman toimenpiteissä pitää pystyä myös huomioimaan riskit, joiden todennäköisyys kasvaa ulkoisen toimintaympäristön muuttuessa. Arvioinnin kehittämisen näkökulmasta riskienhallinnan kokonaisuudelle tulisi asettaa määrällisiä tavoitteita.
Arviointi perustuu sekä määrälliseen ja laadulliseen tiedonkeruuseen että tapaustutkimukseen. Arvioinnin toteutti Pellervon taloustutkimus PTT ry yhdessä Reinu econ Oy:n kanssa