Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
”Unelmien koulussa saa olla oma itsensä” : Lapsiasiavaltuutetun vuosikertomus 2024
No full textBarnombudsmannen lämnar statsrådet en berättelse om sitt verksamhetsområde i enlighet med 3 § 1 mom. i lagen om barnombudsmannen. Berättelsen inleds med barnombudsmannens förord och ställningstagande ”Barn är kommunernas och välfärdsområdenas resurser – värderingar och praxis skapas nu” och fortsätter med en uppskattning om hur barnets rättigheter tillgodosågs och barnens välfärd och levnadsförhållanden utvecklade år 2024. I slutet av berättelsen beskrivs verksamheten av barnombudsmannens byrå under 2024
Riksomfattande mål för välfärdsområdenas uppgifter 2025–2029
No full textDen 28 Maj 2025 fastställde statsrådet riksomfattande strategiska mål för ordnandet av välfärdsområdenas uppgifter 2025–2029. Målen består av mål som gäller välfärdsområdenas verksamhet och mål som gäller verksamhetsförutsättningarna.
De mål som gäller verksamheten beskriver de eftersträvade slutresultaten i fråga om (i) befolkningens välfärd, hälsa och säkerhet, (ii) jämlika tjänster och (iii) ekonomisk hållbarhet. I all verksamhet inom välfärdsområdena och all ledning och styrning av välfärdsområdena ska betoningen ligga på (iv) verkningsfull verksamhet.
De mål som gäller verksamhetsförutsättningarna beskriver förutsättningarna för att uppnå de eftersträvade slutresultaten. De förutsättningarna är (i) välmående och tillräcklig personal, (ii) information av hög kvalitet och (iii) fungerande samarbete.
De riksomfattande målen för välfärdsområdena är ett centralt element i den nationella strategiska styrningen av social- och hälsovården och räddningsväsendet. Målen har beretts i beredningsgruppen vid finansministeriet, social- och hälsovårdsministeriet och inrikesministeriet.
Länk till författningssamlingen (272/2025): Statsrådets beslut om riksomfattande mål för välfärdsområdenas uppgifter 2025–2029</a
Puolustusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 250) tilinpäätös 2024 : Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat
No full textPuolustusministeriön kirjanpitoyksikön vuoden 2024 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavasta toteutumalaskelmasta, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista.
Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä raportoinnin ministeriön toiminnan vaikuttavuudesta, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös sisäisen valvonnan arviointilausuman, kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvedon väärinkäytöksistä
Selvitys keinoista kannustaa alalta poistuneita, työttömiä ja eläkkeellä olevia lähi- ja sairaanhoitajia sekä alan opiskelijoita sosiaali- ja terveysalan työhön
No full textLähi- ja sairaanhoitajien riittävyys on keskeistä sosiaali- ja terveydenhuollon laadukkaiden palveluiden toteutumiselle. Selvityksessä tarkasteltiin lähi- ja sairaanhoitajien määrää ja sijoittumista sosiaali- ja terveysalalle eri uravaiheissa sekä tekijöitä, jotka edistävät vastavalmistuneen, työttömän, alalta pois siirtyneen tai työuran loppupuolella olevan hoitajan työllistymistä alalle Suomessa. Selvitys koostuu rekisteriaineistojen, tutkimuskirjallisuuden ja alan työvoimakysymysten asiantuntijoiden haastattelujen analyysistä.
Selvitys näyttää, että lähi- ja sairaanhoitajien työllisyysaste on korkea. Muilla toimialoilla kuin sotepalveluissa työskentely on kuitenkin lisääntynyt. Työttömyysasteet ovat pieniä, mutta pitkäaikaistyöttömyys on kasvanut erityisesti työuran loppupuolella. Vanhuuseläkkeellä olevien hoitajien työssäkäynti on toisaalta yleistynyt.
Vastavalmistuneiden, työttömien, alalta pois siirtyneiden ja työuran loppupuolella olevien lähi- ja sairaanhoitajien työllistymistä sotealalle edistävät toimiva työyhteisö, laadukas perehdytys, työn joustavuus, riittävän hyvä palkkaus, uranäkymät ja osaamisen päivittämisen mahdollisuudet, työkyvyn tuki ja työn muokkauksen mahdollisuuksien laaja hyödyntäminen sekä työnvälityksen rakenteet vanhuuseläkkeellä töitä jatkaville. Lisäksi työllistymistä edistää alan arvostuksen osoittaminen ja maineen parantaminen
Yleisten kirjastojen alueellinen kehittämistehtävä : Selvitys vaikutuksista ja kehittämistarpeista
No full textAlueellisen kehittämistehtävän tavoitteena on vahvistaa yleisten kirjastojen toimintaa, tukea henkilöstön osaamista ja edistää kirjastojen yhteistyötä. Selvityksen mukaan AKE-kirjastot ovat onnistuneet tukemaan kirjastojen kehittämistä koulutuksilla, vertaisoppimisella ja hankkeilla, mutta alueellisten erityispiirteiden, kuten kaksikielisyyden ja harvan asutuksen, huomioimisessa on edelleen kehittämistarpeita. Resurssit koetaan pääosin riittäviksi, mutta niiden niukkuus saattaa rajoittaa joidenkin kehittämisprojektien toteuttamista. Yhteistyö ja tiedonvaihto ovat lisääntyneet, mutta viestinnän ja osallistumismahdollisuuksien kehittämiseen on syytä panostaa edelleen. Erityisesti pienten kirjastojen osallistumista AKE-toimintaan haastavat henkilöstöresurssien niukkuus ja joillakin alueilla pitkät etäisyydet. Ministeriön ohjauksen selkeyttämiselle ja vaikuttavuuden seurannan systematisoinnille on tarvetta, jotta kehittämistehtävän tavoitteet toteutuvat tehokkaammin. AKE-toiminta on hyödyttänyt kirjastoja merkittävästi, mutta sen vaikuttavuutta voidaan edelleen parantaa resursoinnin kohdentamisella, yhteistyön tehostamisella ja viestinnän kehittämisellä
Selvitys oikeusvaltion kriisinkestävyydestä oikeushallinnon toimivuuden näkökulmasta
No full textPetteri Orpon hallitusohjelmassa on tunnistettu oikeusvaltion kriisinkestävyys ja tarve yhteiskunnan kriisinkestävyyden vahvistamiselle. Selvityksen tavoitteena on tukea tiedollisesti ja antaa syötteitä tulevaan oikeudenhoidon selontekoon sekä oikeusvaltion kriisinkestävyyden vahvistamiseen oikeusministeriön hallinnonalan varautumis- ja valmiustoiminnan kehittämiseen.
Selvityksessä tarkastellaan oikeusvaltiollisuutta kriisioloissa, arvioidaan erilaisia oikeusvaltion kannalta keskeisiä kriisityyppejä sekä pyritään tunnistamaan oikeushallinnon toimijoiden ja toimintojen kriittisimpiä haavoittuvaisuuksia poikkeuksellisissa olosuhteissa. Kriisit koettelevat oikeushallinnon toimintoja eri tavoin, ja ne voivat olla monenlaisia laajuudeltaan, kestoltaan ja muutosnopeudeltaan. Tarkastelu koskee oikeushallinnon ydintoimintojen, kuten tuomioistuinten, syyttäjien, toimeenpanoviranomaisten tai rikosseuraamusviranomaisten, mahdollisimman häiriöttömän toiminnan takaamisen haasteita. Oikeusvaltion periaatteiden taustakartoituksen pohjalta arvioidaan, miten oikeusvaltiollisuus tulisi huomioida kriiseihin varautumisessa ja kriisitoimissa erityisesti oikeusministeriön hallinnonalalla, mitkä ovat keskeisiä toimintoja, joiden avulla oikeushallinnon varautumista ja kriisinkestävyyttä vahvistetaan, sekä mitä ja miten toimintoja tulisi turvata oikeusvaltion toimivuuden näkökulmasta. Kriiseihin liittyviä haasteita ja vaatimuksia konkretisoidaan oikeushallinnon poikkeusolojen tarkistuslistassa. Tarkastelussa korostuu, että lähtökohtana myös poikkeuksellisina aikoina toimimiselle ovat normaaliaikojen toimivaltuudet ja lainsäädäntö. Oikeusvaltion kannalta oikeushallinnon keskeisten toimintojen haasteet tulisi tunnistaa ja niihin reagoida mahdollisuuksien mukaan jo normaaliaikoina, sillä poikkeuksellisina aikoina normaalioloissa havaitut toimijoiden ja prosessien haavoittuvuudet korostuvat
Kilpailulain kilpailuneutraliteettisääntelyn toimivuuden ja täytäntöönpanon arviointi
No full textPääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmassa on asetettu tavoitteet kilpailuneutraliteettivalvonnan tehostamiseksi. Hallitusohjelmakirjausten pohjalta työministeri Arto Satonen nimesi 11.6.2024 julkisen talousoikeuden professori Kirsi-Maria Halosen selvityshenkilöksi laatimaan arvioinnin kilpailuneutraliteettisääntelyn toimivuudesta ja täytäntöönpanosta. Selvityshenkilö arvioi raportissaan kilpailuneutraliteettisääntelyn nykytilaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston (KKV) toimivallan, sääntelyn soveltamisalan, puuttumiskeinojen sekä KKV:n soveltamiskäytännön näkökulmasta. Lisäksi raportissa arvioidaan kuntalain (410/2015) ja hyvinvointialueesta annetun lain (611/2021) mukaista yhtiöittämisvelvollisuutta ja sen poikkeuksia. Raportti sisältää tiiviin maavertailun, yhteenvedon sidosryhmien näkemyksistä kilpailuneutraliteettisääntelyn tehostamiseksi sekä selvityshenkilön arvion sääntelylle asetettujen tavoitteiden toteutumisesta. Raportin johtopäätöksissä selvityshenkilö vastaa asettamispäätöksessä esitettyihin kysymyksiin sekä antaa suosituksensa kilpailuneutraliteettisääntelyn tehostamiseksi. Suositukset jakautuvat neljään pääteemaan: sääntelyn noudattamisen tehostaminen, seuraamusjärjestelmän kehittäminen, valvonnan tehostaminen ja tietoisuuden lisääminen markkinavaikutuksista
The role of voluntary climate actions and the effects of the changing international framework for Finland : Final report
No full textIn addition to implementing emission reduction measures within their own value chains, companies and other entities can also undertake voluntary mitigation actions outside their value chains, for example by purchasing carbon credits. When purchasing carbon credits, companies can make various claims, such as offsetting or contribution claims. The guidelines and regulation regarding voluntary mitigation actions are constantly evolving, affecting the framework conditions of these actions and their role in achieving national and international targets. In this report, key factors of change have been analysed, and six possible development directions of the carbon markets have been identified. These identified development pathways include the increasing prevalence of contribution claims, the decline in product carbon neutrality claims, the increasing prevalence of organization-level carbon neutrality claims, the growing popularity of non-credit-based claims, the proliferation of net-zero targets, and the differentiation of carbon credit characteristics. The development pathways of the carbon markets also impact mitigation activities undertaken domestically, and they are generally expected to promote the implementation of mitigation activities in Finland. From the perspective of achieving Finland’s national climate targets, the best combination of development directions would be an increase in net-zero targets among Finnish companies and an increase in contribution claims based on domestic carbon credits.This publication is part of the implementation of the Government Plan for Analysis, Assessment and Research. (tietokayttoon.fi) The content is the responsibility of the producers of the information and does not necessarily represent the view of the Government
Nuorisorangaistussääntelyn kehittäminen : Työryhmämietintö
No full textNuorisorangaistus on vähintään neljän kuukauden ja enintään yhden vuoden pituinen erityinen rangaistus alle 18-vuotiaana tehdystä rikoksesta. Nuorisorangaistus sisältää valvontaa, tukea ja muun muassa sosiaalista toimintakykyä edistäviä tehtäviä ja ohjelmia. Seuraamuksen sisällössä pyritään ottamaan huomioon erityisesti nuorten syrjäytyneisyyden ehkäisyyn ja rikoksettoman elämäntavan vahvistamiseen liittyvät seikat. Nuorisorangaistuksen tuomitsemista edeltävässä seuraamusselvityksessä kartoitetaan nuoren elämäntilanne ja arvioidaan, miten seuraamuksella voidaan vaikuttaa nuoren sosiaalisen selviytymisen edistämiseen ja uusien rikosten ehkäisemiseen. Nuorisorangaistus otettiin pysyväksi osaksi seuraamusjärjestelmää vuonna 2005. Viime vuosina nuorisorangaistukseen on tuomittu vain noin 5–10 nuorta vuodessa.
Ehdotuksella pyritään selkeyttämään nuorisorangaistuksen asemaa seuraamusjärjestelmässä, lisäämään rangaistuksen käyttöä kohderyhmään kuuluvien nuorten osalta ja parantamaan rangaistuksen vaikuttavuutta. Tavoitteena on vähentää nuorten uusintarikollisuutta.
Ehdotuksella toteutetaan pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman kirjaus, jonka mukaan nuorisorangaistussääntelyä kehitetään siten, että teon vakavuus korostuu nykyistä paremmin, esimerkiksi tuomalla sen piiriin yhdyskuntapalvelun elementtejä ja lisäämällä sen käyttöä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Valtioneuvoston periaatepäätös järjestäytyneen rikollisuuden torjunnan strategiasta ja toimenpideohjelmasta vuosille 2025–2030
No full textPääministeri Orpon hallituksen ohjelman mukaan Suomen järjestäytyneen rikollisuuden vastainen strategia päivitetään. Oikeusministeriö asetti 17.10.2023 työryhmän valmistelemaan strategiaa ja siihen liittyvää toimenpideohjelmaa. Strategia ja toimenpideohjelma hyväksyttiin valtioneuvoston periaatepäätöksenä 27.2.2025.
Järjestäytyneen rikollisuuden torjuntastrategia ja toimenpideohjelma 2025-2030 määrittää torjunnan strategiset päämäärät ja sisältää niiden toteutumista edistäviä toimenpiteitä.
Strategiset päämäärät, joita edistetään toimenpitein:
- yhteistyö keskeisten toimijoiden välillä on tehokasta ja vakiintunutta,
- rikosten tekijöiden saama hyöty on vähentynyt, rikollinen toiminta vaikeutunut ja sen riskit kasvaneet,
- järjestäytyneen rikollisuuden soluttautuminen yhteiskunnan perusrakenteisiin on estetty,
- rikokselle erityisen alttiissa asemassa olevien henkilöiden suoja on parantunut.
Strategian päämääriä edistävä toimenpideohjelma sisältää 21 toimenpidettä. Toimenpideohjelman toimeenpanoa seuraa ohjausryhmä, joka ryhtyy tarvittaessa valmistelemaan lisätoimenpiteitä.
Toimenpideohjelman toimenpiteet keskittyvät erityisesti viranomaistoiminnan kehittämiseen, analysoidun tiedon hyödyntämiseen ja torjuntayhteistyön laajentamiseen. Lisäksi toimenpiteillä pyritään tehostamaan rikosvastuun toteutumista ja rikoshyödyn menettämistä.Julkaisu on päivitetty 4.3.2025, s. 37 ja 42