Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Lääkkeiden arviointiprosessien ja -kriteereiden lähentäminen : Työryhmän raportti
Suomessa avohoidon lääkkeiden ja sairaalalääkkeiden arviointi- ja päätöksentekomenettelyt ovat erilliset ja erilaiset. Työryhmän tehtävänä oli pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti tehdä ehdotus lääkkeiden käyttöönottoon liittyvien arviointiprosessien ja -kriteereiden uudistamiseksi siten, että ne olisivat yhtenäiset riippumatta lääkkeen annostelumuodosta.
Työryhmä asetti uudistamisen tavoitteiksi, että molemmissa arviointikanavissa lääkkeen käyttöönotto sekä lääkkeen uusi käyttöaihe edellyttäisivät kansallista arviointia ja että hinta- ym. neuvottelut lääkeyrityksen kanssa käytäisiin jo arvioinnin aikana, jolloin päätös voitaisiin tehdä todellisin hoitokustannuksin. Työryhmä katsoi myös, että arvioijilla tulisi olla tiedossaan lääkkeiden luottamukselliset sopimushinnat ja -ehdot riippumatta siitä, missä kanavassa sopimus on tehty. Prosessien yhtenäistämiseksi työryhmä tarkasteli kolmea mallia: nykyjärjestelmiin perustuva, hakemusperusteinen ja hankintaprosessiin perustuva malli (sairaalalääkkeet). Lisäksi työryhmä esittää ehdotukset yhteisiksi hoidollisen ja taloudellisen arvon kriteereiksi.
Työryhmän ehdotukset on tehty nykyiseen kahden arviointikanavan järjestelmään. Työryhmän näkemyksen mukaan pidemmän aikavälin tavoitteena tulisi kuitenkin olla avohoidon lääkkeiden ja sairaalalääkkeiden arviointien ja päätöksenteon valmistelun yhdistäminen samaan yksikköön.kuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavianavigointi mahdollistalooginen lukemisjärjesty
Valtion matkustussääntö 2026
Julkaisu sisältää virkamiesten ja työntekijöiden matkakustannusten korvaamisesta 7.5.2025 tehdyn virka- ja työehtosopimuksen sellaisena kuin sitä on muutettu päivärahojen, ateriakorvauksen ja kilometrikorvausten osalta 4.11.2025 tehdyllä tarkentavalla virka- ja työehtosopimuksella.
Virka- ja työehtosopimus on voimassa 29.2.2028 saakka. Päivärahat, ateriakorvaus ja kilometrikorvaukset vuodelle 2027 sovitaan erikseen loppuvuonna 2026 aikaisempaa käytäntöä vastaavasti.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Projekt för utveckling av den svenskspråkiga servicen vid domstolarna : Sammanfattning av svaren på enkäten som riktades till tvåspråkiga domstolar
Justitieministeriet tillsatte för perioden 1.4.2024–31.3.2025 ett projekt för utveckling av den svenskspråkiga servicen vid domstolarna, som genomfördes i samarbete med Domstolsverket.
Som en del av projektet genomförde Domstolsverket en enkät bland tvåspråkiga domstolar. I enkäten utreddes i omfattande utsträckning utmaningar, önskemål, förslag på lösningar samt praxis i anslutning till genomförandet av de svenskspråkiga funktionerna vid tvåspråkiga domstolar. Med enkäten utreddes också bland annat respondenternas bedömningar av de faktorer som påverkar valet av handläggningsspråk i olika ärendegrupper, respondenternas uppskattningar av orsakerna till att man avstår från de språkliga rättigheterna samt observationer om tingsrättsreformens inverkan på den svenskspråkiga verksamheten.
Enligt flera respondenter skulle bland annat frågor som gäller språkutbildning, introduktion, rekrytering, personalpolitik, informationssystem, stödmaterial och organisering av de svenskspråkiga funktionerna kräva utveckling vid domstolarna. Dessutom lyfte respondenterna fram utmaningar som även berörde aktörer utanför domstolsväsendet.
De utmaningar som lyftes fram i enkäten syns i enskilda domstolars verksamhet. För att lösa utmaningarna och åtgärda utvecklingsförslagen krävs åtgärder av enskilda domstolar, Domstolsverket, justitieministeriet och även av andra aktörer
Luonnos hallituksen esitykseksi kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta : Lausuntotiivistelmä
Oikeusministeriössä valmistunut luonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle kansainvälisestä yhteistoiminnasta eräiden rikosoikeudellisten seuraamusten täytäntöönpanossa annetun lain muuttamisesta oli lausuntokierroksella 13.1. – 24.2.2025. Lausunto, tai ilmoitus siitä, ettei lausuttavaa ollut, saatiin 14 taholta. Esitysluonnokseen sisältyivät ehdotukset lain soveltamisalan laajentamisesta siten, että Suomen viranomaisilla olisi toimivalta muuntaa vieraassa valtiossa määrätty kuolemanrangaistus Suomessa täytäntöön pantavaksi vapauteen kohdistuvaksi seuraamukseksi.
Lausunnonantajat pitävät pääsääntöisesti luonnoksessa esitettyjä muutoksia tavoitteiltaan kannatettavana ja tarkoituksenmukaisina. Lainsäädäntöön esitettyjä muutoksia pidetään tarpeellisina kuolemanrangaistuksen muuntamismahdollisuuden ja rikosvastuun toteuttamisen näkökulmasta.
Useat lausunnonantajat pitävät tärkeänä, että seuraamuksen täytäntöönpanon siirtämisen ja muuntamisen lain mukaisten edellytysten arvioinnissa arvioidaan riittävällä tavalla oikeudenkäynnin oikeudenmukaisuuteen liittyvät tekijät ja muun muassa kaksoisrangaistavuuden vaatimuksen täyttyminen.
Useat lausunnonantajat nostavat esille muutoksen vähäisen merkityksen käytännön tasolla, sillä edellytykset täytäntöönpanon siirrolle voivat muodostaa lain soveltamiselle hyvin korkean kynnyksen
Statsrådets framtidsredogörelse, del 1 : Strategisk omvärldsanalys och scenarier för 2045
Framtidsredogörelsens första del är en omfattande, systematisk och inkluderande scenarierapport som fokuserar på omvärlden som en systemisk helhet. I det sammanställs statsrådets gemensamma framsyns- och omvärldsinformation genom ett förvaltningsövergripande samarbete som tjänsteuppdrag som omfattar alla ministerier. Beredningen av redogörelsen har lagt grunden till strategisk framsyn som metod inom statsrådet, för en fortlöpande, gemensam framsyn och omvärldsbevakning för ministerierna. Beredningen av framtidsredogörelsen är det primära stödet till beredskapen inför alternativa framtida utvecklingsförlopp i enlighet med riksdagens klämmar.
Framtidsredogörelsens första del innehåller en strategisk omvärldsanalys, en systematisk och strukturerad analys av osäkerheten i omvärldsutvecklingen baserat på en överblick av alternativa framtidsscenarier, fyra scenarier 2045 och vägarna dit. Den lyfter också fram vilka konsekvenserna av de olika scenarierna är (risker/hot, möjligheter), vilken beredskap varje scenario föranleder och vilka åtgärder som behövs för att utveckla framtidsberedskapen oberoende av scenario. Scenarierna bildar en långsiktig systemisk helhetsbild av eventuella geopolitiska, tekniska, ekonomiska, samhälleliga, miljömässiga och lagstiftningsmässiga utvecklingsförlopp. I redogörelsen nämns också vilda kort samt förväntningar och bekymmer som gäller framtiden. Ett brett samråd med olika samhällsaktörer ingick i utarbetandet av redogörelsen.
Framtidsredogörelsen är avsedd som stöd för regeringens och hela statsrådets strategiska beslutsfattande. Den övergripande strategiska omvärldsbild som statsrådet producerar underbygger ett enhetligt, konsekvent och långsiktigt beslutsfattande.
Se Framtidsredogörelse, del 1 som en onlinepublikation på Statsrådets webbplats.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Saamenmaan militarisaation vaikutukset alkuperäiskansan kulttuuriin, elinkeinoihin ja oikeuksien toteutumiseen Suomessa : Erillisselvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle
Selvitys kartoittaa, miten 2020-luvun geopoliittisia jännitteitä heijastava Saamenmaan militarisaatio vaikuttaa alkuperäiskansan kulttuuriin, elinkeinoihin ja oikeuksien toteutumiseen Suomessa. Suomen ja Ruotsin Nato-jäsenyyksien ja USA:n kanssa solmimien DCA-sopimusten myötä koko Saamenmaa Kuolan niemimaata lukuun ottamatta muodostaa nyt yhtenäisen alueen, jossa sotilaallista valmiutta vahvistetaan yli valtionrajojen. Toistaiseksi muutos näkyy etenkin sotaharjoitustoiminnan lisääntymisenä ja uusina rakennus- ja infrastruktuurihankkeina.
Selvityksessä militarisaatio viittaa sekä maanpuolustukseen liittyvien tavoitteiden korostumiseen päätöksenteossa, että sotilaallisen maankäytön lisääntymiseen. Saamelaiset jakavat huolen kansallisesta turvallisuudesta, mutta militarisaatio tuo saamelaisten itsemääräämisoikeuden näkökulmasta myös merkittäviä haasteita. Selvityksen mukaan saamelaisia huolestuttaa etenkin jo vakiintuneiden neuvottelu- ja yhteistoimintamenettelyjen ohittaminen maanpuolustukseen liittyvien päätösten ja toimenpiteiden yhteydessä ja kilpailevan maankäytön aiheuttamat rasitteet perinteisille elinkeinoille.
Selvitys tarjoaa uutta konkreettista tietoa siitä, miten muutokset ovat jo vaikuttaneet saamelaisiin. Se ehdottaa välttämättömiä toimenpiteitä, jotta muutokset eivät osaltaan kiihdyttäisi Saamenmaan kolonisaatiota, assimilaatiota ja perinteisten elinkeinojen alasajoa.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston asettaman saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Julkaisun sisällöstä vastaa tiedon tuottaja, eikä tekstisisältö välttämättä edusta komission eikä valtioneuvoston näkemystä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Guide för livslång vägledning - Översikt över den nationella utvecklingen av livslång vägledning 2020 - 2024 och nya verktyg som stöder vägledningsarbetet
Detta verk har skapats för att stödja alla som har någon koppling till vägledningsarbetet, oavsett om det handlar om karriärplanering, vägledning av utbildningsvägar, professionell utveckling eller vägledningsforskning. Livslång vägledning är en helhet som ständigt utvecklas och som kräver mångsidig kompetens och förmåga att svara på samhällets och arbetslivets föränderliga behov
Suomen rikosoikeuden soveltamisala : Selvitys nykytilasta ja muutostarpeista
Suomen rikosoikeuden soveltamisalasta säädetään rikoslain 1 luvussa. Luvun säännökset uudistettiin viimeksi kokonaisuudessaan vuonna 1996 osana rikoslain kokonaisuudistusta. Tämän jälkeen luvun yksittäisiä säännöksiä on muutettu useaan otteeseen erinäisten rikosoikeudellisten lainsäädäntöhankkeiden yhteydessä. Muutokset ovat erityisesti johtuneet kansainvälisissä sopimuksissa ja EU-lainsäädännössä asetetuista velvoitteista.
Selvityksessä arvioidaan kokonaisvaltaisesti rikoslain 1 luvun sääntelyä ja sen ajantasaisuutta sekä kansallisesta näkökulmasta että ottaen huomioon Euroopan unionin oikeudesta johtuvat ja kansainväliset velvoitteet. Rikoslain 1 luvun säännöksiä verrataan systemaattisesti Ruotsin, Norjan, Tanskan ja Saksan sisällöllisesti vastaaviin säännöksiin mahdollisten puutteiden ja ongelmakohtien löytämiseksi. Arviointi on jäsennelty niin, että kutakin rikoslain 1 luvun pykälää analysoidaan vertailumaiden säännösten sekä kansainvälisten ja EU-lainsäädännön velvoitteiden valossa. Tämän arvioinnin pohjalta tuodaan sitten esiin sääntelyn mahdollisia puutteita ja ongelmakohtia sekä esitetään muutos- ja täydennysehdotuksia
Selvitys sosiaali- ja terveysalan järjestöjen avustustoiminnan edellytyksistä ja linjauksista : Selvityshenkilön raportti
Selvityshenkilön ehdotus sisältää kaksi vaihtoehtoa. Vaihtoehdon A tarkoituksena on avustusjärjestelmän uudistaminen niin, että se luo lähtökohdat yleishyödyllisen sosi-aali- ja terveysalan järjestöjen toiminnan kehittämiselle ja vaikutusten lisäämiselle tärkeänä osana terveyden ja hyvinvoinnin edistämisen kokonaisuutta. Vaihtoehdon B tarkoituksena on avustettavan toiminnan sopeuttaminen avustussumman pienenemi-seen. Molemmissa vaihtoehdoissa korostetaan vaikuttavuusperusteisuutta.
Vaihtoehdossa A avustukset suunnataan kolmesta toisiinsa liittyvästä näkökulmasta eli
1. Valtakunnalliset painopisteet; 78 % avustusten kokonaismäärästä
a. teemaperusteinen avustusten suuntaaminen (5 teemaa); 79 % valtakunnalliset painopisteet -avustusten kokonaismäärästä
b. muu erityisen tärkeä toiminta; 21 % valtakunnalliset painopisteet -avustusten kokonaismäärästä
2. Alueellisten tarpeiden perusteella; 15 % avustusten kokonaismäärästä
3. Hallitusohjelman mukainen erityispainotus; 7 % avustusten kokonaismäärästä.
Vaihtoehdossa B kiinnitetään erityistä huomiota mm.
- Yhteiskunnassa tapahtuviin muutoksiin sekä niiden vaikutuksiin järjestöjen toimintaan
- Nykyisen toiminnan tuloksellisuuteen ja sen kehittymiseen
- Ennakoiva, ehkäisevä ja korjaava toiminta -näkökulmaan
- Valtakunnallinen, alueellinen ja paikallinen toiminta -painotukseen.
Lisäksi on molempia vaihtoehtoja koskevia kehittämisehdotuksia.Julkaisu on päivitetty 13.1.2025, s. 33
Lainvalmistelun kuulemisopas
Tämä lainvalmistelun kuulemisopas koskee kuulemista lakien, asetusten ja oikeussääntöjä sisältävien määräysten valmistelussa. Opas on tarkoitettu ministeriöiden johdolle, säädösvalmistelijoille ja säädösvalmisteluavustajille.
Oppaan johdannossa esitellään kuulemisen lähtökohtia, suunnittelua ja menetelmiä. Tämän jälkeen oppaassa käsitellään kuulemista ja sitä tukevaa hankeviestintää lainvalmisteluprosessin kussakin vaiheessa. Lisäksi oppaassa on ohjeistusta kuulemisesta EU-ennakkovaikuttamisessa sekä EU-säädösten ja valtiosopimusten valmistelussa. Oppaan liitteet käsittelevät kuulemisten kyselyitä, kieliä ja tiedonhallintaa sekä lakisääteisiä kuulemisvelvoitteita.
Oppaassa on kahdentasoista ohjeistusta: periaatteita, joita noudatetaan lähtökohtaisesti sellaisenaan, sekä vapaaehtoisesti noudatettavia suosituksia, joilla voidaan usein parantaa lainvalmistelun laatua ja osallistumismahdollisuuksia tehokkaasti ja tuloksellisesti. Lisäksi opas sisältää esimerkkejä hyvistä käytännöistä ja kuulemisten toteutustavoista erilaisissa lainvalmisteluhankkeissa.
Opas on julkaistu valtioneuvoston verkkojulkaisuna, jota on tarkoitus päivittää säännöllisin väliajoin ohjeistuksen ja sen esimerkkien ajantasaisuuden varmistamiseksi.
Lainvalmistelun kuulemisopas verkkojulkaisuna valtioneuvoston verkkosivuilla.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order