Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Beredskap inför skogsskador i Finland : Beredskapsplanen för skogsskador inom jord- och skogsbruksministeriets förvaltningsområde
No full textSyftet med beredskapsplanen för skogsskador inom jord- och skogsbruksministeriets förvaltningsområde är att fungera som ett styrande och kommunikativt verktyg inom beredskapen inför skogsskador i Finland. Planen fokuserar på skador på trädbestånden i våra skogar med vilka i detta dokument avses skador som förorsakas av olika faktorer som minskar skogsbrukets avkastning. Beredskapsplanen och dess bilaga beskriver de mest betydande nuvarande skadegörarna i våra skogar och de åtgärder som vidtagits för att förbereda sig för dem. Den beskriver också hur skogarnas tillstånd övervakas och hur ansvaret fördelas mellan olika aktörer när det gäller skogsskador och skogarnas hälsa. Beredskapen inför skogsskador presenteras i fyra olika faser: 1) beredskap inför skador, 2) förebyggande av skador, 3) reaktion på skadesituationer och 4) återhämtning efter skadesituationer. Beredskapsplanen genomförs i samarbete med de centrala aktörerna inom jord- och skogsbruksministeriets förvaltningsområde som tjänstearbete, genom resultatstyrning och projekt.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Språkbarometern 2024
No full textSpråkbarometern 2024 är en fortsättning på en serie undersökningar, utförda vart fjärde år sedan 2004, som syftar till att belysa hur språkliga rättigheter och språklig service förverkligas i Finland i tvåspråkiga kommuner. På uppdrag av Justitieministeriet genomför Institutet för samhällsforskning vid Åbo Akademi denna kartläggning för att stödja kunskapsbaserade beslut om språkrättigheter på både nationell och lokal nivå. Med fokus på den lokala språkliga mångfalden, där ca 1,85 miljoner personer bor i tvåspråkiga kommuner, ger Språkbarometern insikt i hur finsk- och svenskspråkiga minoriteter upplever tillgången till service och språkklimatet.
Årets rapport undersöker särskilt utvecklingen över tid för språkanvändning, service på eget språk och språkklimat. Rapporten visar på tydliga skillnader mellan tvåspråkiga kommuner med svenska respektive finska som majoritetsspråk och lyfter fram att både svensk- och finskspråkiga minoriteter möter utmaningar i tvåspråkiga kommuner, om än av varierande slag. Uppföljningen över tid med tre mätpunkter (2024, 2020 och 2016) visar också att en negativ utveckling mycket väl kan avta, och även positiva trender skönjas. Resultaten belyser behovet av en fortsatt förstärkning av språkliga rättigheter, särskilt inom digitala och offentliga tjänster, samt vikten av att främja kunskaper om språkliga rättigheter och ett inkluderande språkklimat
Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste : Syksy 2025
No full textTyö- ja elinkeinoministeriön syksyn 2025 työmarkkinaennusteen mukaan työllisyysaste laskee keskimäärin 71,4 prosenttiin vuonna 2025, nousee 71,7 %:iin vuonna 2026 ja edelleen 72,3 %:iin vuonna 2027.
Vastaavasti työttömyysaste kasvaa 9,5 prosenttiin vuonna 2025 ja laskee sen jälkeen 9,3 %:iin vuonna 2026 ja 8,8 %:iin vuonna 2027.
Työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa 321 000 henkilöön vuonna 2025 ja 328 000 henkilöön vuonna 2026, mutta laskee 322 000 henkilöön vuonna 2027. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa tänä vuonna 125 000 henkilöön, ensi vuonna 140 000 henkilöön ja 142 000 henkilöön vuonna 2027.
Työttömien työnhakijoiden määrä laskee voimakkaimmin Pohjois-Suomessa. Uudellamaalla määrä jatkaa kasvuaan vielä vuoteen 2027 saakka.
Työvoiman ennustetaan kasvavan tasaisesti vuosina 2025–2027 väestön työvoimaosuuden kasvun ja maahanmuuton seurauksena.
Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste perustuu tilastolliseen aikasarja-analyysiin. Siinä hyödynnetään Tilastokeskuksen työvoimatutkimusta, työnvälitystilastoa, kansantalouden tilinpidon tilastoja, väestötilastoja, Maahanmuuttoviraston tilastoja sekä valtionvarainministeriön talousennustetta. Ennuste julkaistaan kahdesti vuodessa.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Mökkibarometri 2025
No full textMökkibarometri on muutaman vuoden välein toteutettava seurantatutkimus. Vastaajina ovat yksityiset vapaa-ajan asunnon omistajat. Tutkimus tehtiin tammi-helmikuussa 2025.
Vapaa-ajan asuntoja on Suomessa n. 500 000. Omistajista 38 prosenttia omistaa sen yksin, 41 prosenttia yhdessä puolison kanssa ja 19 prosenttia yhdessä useamman omistajan kanssa. Eläkeläisomistajia on 55 prosenttia (aiemmin 52 %). Keskimäärin vapaa-ajan asuntoa käyttää toistuvasti 4,3 henkilöä.
Vapaa-ajan asuntoa on käytetty keskimäärin 85 vuorokautena vuodessa. Edellinen luku (2021) oli 103. Tilanne on koronavuosia edeltävällä tasolla (79).
Vapaa-ajan asunnolle on keskimäärin 91 km (mediaani 45 km) ja noin 1h 18 minuutin matka (mediaani 45 min).
Kolmannes kertoo, että mökin varustelutasoa on parannettu viimeisen vuoden aikana, joka kuudes aikoo parantaa varustusta jatkossa. Osuudet ovat aiempaa pienempiä. Peruslämpöä pidetään talvella päällä aiempaa harvemmin (33 prosenttia, aiemmin 40 prosenttia).
Ulkopaikkakuntalaiset ovat tyytyväisiä palveluihin, erityisesti kalastusmahdollisuuksiin ja päivittäistavaravalikoimiin. Useimmin tyytymättömiä ollaan julkiseen liikenteeseen. Tavaroita (päivittäis- ja muita tavaroita) he hankkivat sekä vakituisen että vapaa-ajan asuinkunnan kaupasta. Vakituisen asuinkunnan kaupan käyttäminen on lisääntynyt. Lähiseudun palvelujen hyödyntäminen on vähentynyt aiemmasta.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Valtioneuvoston selonteko sisäisestä turvallisuudesta
No full textSelonteossa kuvataan Suomen sisäisen turvallisuuden toimintaympäristöä ja sen muutosta sekä määritellään sisäisen turvallisuuden politiikan painopisteet ja tavoitteet.
Sisäisen turvallisuuden politiikan päämääränä on varmistaa, että Suomi on luottamuksen yhteiskunta, jossa toteutuvat turvallisuus ja oikeudenmukaisuus kaikissa oloissa. Tällä hetkellä Suomen sisäisen turvallisuuden tilanne on vakaa. Suomen ulkoinen turvallisuusympäristö on kuitenkin muuttunut perustavanlaatuisesti ja pitkäkestoisesti. Tällä on selkeä vaikutus myös sisäiseen turvallisuuteen ja sisäisen turvallisuuden viranomaiset ovatkin usein ensivaste myös ulkoisten uhkien torjunnassa. Muuttunut turvallisuusympäristö korostaa koko yhteiskunnan henkisen kriisinkestävyyden merkitystä ja laadukkaat arjen turvallisuuspalvelut luovat perustan vakavimpiin häiriötilanteisiin vastaamiselle.
Selonteossa määritellään sisäisen turvallisuuden painopisteiksi ja niihin liittyviksi tavoitteiksi, että 1) vakava nuoriso- ja jengirikollisuus eivät saa kasvusijaa suomalaisessa yhteiskunnassa, 2) järjestäytyneen ja vakavan rikollisuuden torjuntaan panostetaan oikeus- ja yhteiskuntajärjestyksen turvaamiseksi, 3) väkivaltaisten ääriliikkeiden ja terrorismin uhka hallitaan, 4) laitonta maahantuloa torjutaan tehokkaasti ja varaudutaan laajamittaiseen maahantuloon sekä hybridivaikuttamiseen rajoilla, 5) suomalaista yhteiskuntaa suojataan vihamieliseltä informaatiovaikuttamiselta, 6) vieraiden valtioiden vakoilutoiminnan uhkat torjutaan tehokkaasti, 7) Suomi suojaa kriittistä infrastruktuuriaan ja 8) siviiliväestöä suojataan tehokkaasti laajoissa häiriötilanteissa ja poikkeusoloissa.
Tavoitteita toteutetaan varmistamalla viranomaisten toimintaedellytykset ja rahoituspohja, kehittämällä lainsäädäntöä ja toimivaltuuksia sekä varautumalla kriiseihin ja laajamittaisiin uhkiin.Julkaisu on päivitetty 26.9.2025, s. 3–5.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Luonnonarvomarkkinoiden toiminnan organisointi
No full textSelvitys tarkastelee luonnonarvomarkkinoiden vauhdittamisen edellytyksiä Suomessa keskittyen välittäjäorganisaatioiden ja markkinapaikkojen rooleihin ja rakenteisiin markkinoiden edistäjinä. Tulosten perusteella markkinat ovat Suomessa vasta muodostumassa, ja niiden merkittävin haaste on riittävän kysynnän puute.
Kansainväliset kokemukset osoittavat, että toimivat luonnonarvomarkkinat perustuvat selkeään sääntelyyn, uskottavaan varmentamiseen ja riittävään kysyntään. Suomen järjestelmän vahvuutena on luonnonarvoyksiköiden viranomaisvarmennukseen perustuva luotettavuus. Keskeiseksi kehittämistarpeeksi tunnistetaan kysynnän vahvistaminen sekä taloudellisten ja sääntelypohjaisten kannusteiden käyttöönotto. Tärkeimpiä toimenpiteitä ovat verovähennysoikeuden myöntäminen luonnonarvoyksiköiden ostajille, ekologisen kompensaation velvoittavuuden laajentaminen ja valtionyhtiöiden aktiivinen osallistuminen markkinoille. Lisäksi luonnonsuojelulain mukaisten menettelyjen sujuvoittaminen koettiin tärkeäksi keinoksi lisätä markkinoiden houkuttelevuutta.
Välittäjäorganisaatioilla on tärkeä rooli markkinoiden luottamuksen vahvistajina ja kaupankäynnin edistäjinä tukien maanomistajia ja yrityksiä käytännön prosesseissa. Luonnonarvojen markkinapaikalta toivotaan riittävää laajuutta ja avoimuutta ja markkinapaikkojen uskotaan kehittyvän ja vakiintuvan markkinoiden kasvun myötä.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Finland’s Arctic Foreign and Security Policy : Policy document, Minister for Foreign Affairs, November 2025
No full textFinland’s objective is a stable and secure Arctic governed by the principles of international law and sustainable development. Indigenous peoples and the region’s population play a key role in building the future of the Arctic.
Intensified great power competition, Europe's changing security landscape and accelerating climate change are strongly reflected in the Arctic. This changing context means Finland needs to clarify the objectives and means of its Arctic foreign and security policy.
The Arctic’s stability and security are built on multilateral cooperation. The other Nordic countries, Canada and the United States are Finland’s close allies and partners in both NATO and the Arctic Council. Finland contributes to strengthening NATO’s deterrence and defense in the Arctic region. For stability and sustainable development in the Arctic, the European Union is of key importance.
Finland possesses significant Arctic and cold-climate expertise, which we share with our partners to help build a sustainable future for the Arctic.
This policy document complements Finland’s Strategy for Arctic Policy (2021) and the Government Report on Finnish Foreign and Security Policy (2024).navigointi mahdollistalooginen lukemisjärjesty
Maaseutupolitiikan neuvoston kauden 2021–2025 toimintakertomus
No full textValtioneuvosto asetti järjestyksessä toisen maaseutupolitiikan neuvoston (jäljempänä MANE) toimikaudelle 1.3.2021–31.12.2025. MANEn tehtävänä on ollut tukea valtioneuvostoa poikkihallinnollisissa ja strategisesti tärkeissä kansallisten maaseutupoliittisten kysymysten valmistelussa ja toimeenpanossa. MANE on linjannut kansallisen maaseutupolitiikan toteutusta ja sen kehittämistä.
MANEn kokoonpanossa on ollut mukana edustajia yhteiskunnan kolmelta eri sektorilta paikallisesta tasosta kansalliseen. MANEa on johtanut maaseutupolitiikasta vastaava maa- ja metsätalousministeri. Varapuheenjohtajana on toiminut työministeri. MANEn valmistelevana toimielimenä on toiminut poikkihallinnollinen ja eri sektoreita edustava sihteeristö.
MANEn toimintaohjelman (7. maaseutupoliittinen kokonaisohjelma) tavoitteita ja toimenpiteitä on toteutettu ja edistetty maaseutupolitiikan laajan yhteistyöverkoston kautta.
MANEn kauden toimintakertomus kokoaa yhteen neuvoston ja sen sihteeristön työn, maaseutupoliittisen ohjelmatyön, verkostojen kehittämistoimet, maaseutututkimuksen ja -osaamisen vahvistamisen, verkostoitumisen ja kokemusten vaihdon edistämisen, paikallisen kehittämisen vahvistamisen sekä vuorovaikutuksen ja yhteistyön eri tahojen kanssa. Kertomuksen tarkoituksena on kuvata toimikauden keskeinen toiminta sekä tarjota tietoa arvioinnin ja tulevan kehittämistyön tueksi.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible
Team Finland -verkosto : Strategia 2025–2027
No full textTeam Finland (TF)-verkoston strategiakaudet ylittävä ydintehtävä on suomalaisten yritysten viennin ja kansainvälisen kasvun vauhdittaminen. TF-strategia 2025–2027 määrittää strategiakauden päätavoitteiksi: 1) TF-asiakkaille tavoitellaan 10 prosenttiyksikköä korkeampaa viennin kasvua kuin yleinen viennin kasvu, sekä 2) TF-verkoston palvelut hyödyttävät yritysten kansainvälistymistä ja vienninkasvua sekä vastaavat yritysten tarpeeseen. Päätavoitteet saavutetaan fokusoimalla työtä strategisten valintojen avulla, tarjoamalla yrityksille oikea-aikaisia, tarpeisiin vastaavia palveluja, parantamalla tuloksellisuutta, yhteistyötä ja työnjakoa sekä kehittämällä tiedolla johtamista ja viestintää.
Strategian onnistumisen edellytyksenä ovat mm. eri toimijoiden vahva sitoutuminen valintojen tekemiseen ja toteuttamiseen, toiminnan jatkuva arviointi ja rohkeus muuttaa suuntaa tarvittaessa, markkinamahdollisuuksien oikea-aikainen tunnistaminen, suomalaisen tarjonnan kehittäminen mahdollisuuksiin vastaamiseksi sekä markkinamahdollisuuksien proaktiivinen luominen, kansainvälinen vaikuttaminen viennin ja kansainvälistymisen edistämiseksi sekä yrityspalveluiden häiriöttömyys ja palveluiden tavoitteellinen kehittäminen asiakaslähtöisesti.
Seuraavan strategian (kausi 2028–2031) valmistelujen käynnistämiseen tähdätään loppuvuodesta 2027.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Team Finland network : Strategy 2025–2027
No full textThe Team Finland (TF) network's core mission across strategy periods is to accelerate exports and international growth of Finnish companies. The TF strategy's main goals for the 2025–2027 period are: 1) The export growth pursued by Team Finland for its customers is 10 percentage points higher than the overall growth of exports; 2) The services provided by the Team Finland network benefit the internationalisation and export growth of Finnish companies and respond to their needs. The main goals will be met by focusing on strategic choices, providing the right services to customers at the right time, improving effectiveness, cooperation and division of labour, and developing knowledge-based management and communications.
The strategy's success will require strong commitment from various operators to making choices and implementing them; continuous assessment of the activities and the courage to redirect the activities when necessary; timely identification of market opportunities; development of the Finnish offering to seize opportunities and proactive creation of market opportunities; promotion of exports and internationalisation through international influencing; and uninterrupted business services and goal-oriented development of services in a customer-driven manner.
The aim is to start the preparation for the next strategy period (2028–2031) at the end of 2027.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order