Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Etelä-Suomen metsien monimuotoisuuden toimintaohjelman loppuarviointi : Johtopäätökset ja suositukset
No full textMETSO-ohjelma tulee saavuttamaan pysyvän suojelun osalta hehtaarimääräiset tavoitteensa vuoden 2025 aikana. METSOn vaikutus monimuotoisuuden suotuisaan kehitykseen on positiivinen, mutta ohjelman rahoitus ja resurssit eivät riitä pysäyttämään metsäisten luontotyyppien ja -lajien taantumista. METSOn suojelutoimenpiteiden ja niitä tukevien toimenpiteiden kokonaisuus on ollut tasapainoinen ja tarkoituksenmukainen. Ohjelma on saavuttanut laajan hyväksyttävyyden ja toteuttajien sitoutuminen on ollut vahvaa. Seuraavan METSO-kauden aikana toimintaympäristöön vaikuttavat organisaatioiden uudelleenjärjestelystä, puuntuotannosta ja muusta maankäytöstä, EU- ja kansallisesta politiikasta sekä ilmastonmuutoksesta aiheutuvat muutokset. Monipuolista keinovalikoimaa yksityismetsien luontoarvojen suojeluksi suositellaan jatkettavaksi ja laajennettavaksi talousmetsien luontoarvojen turvaamiseen. Kustannusperusteisten korvausten rinnalla olisi tarpeen kokeilla tulosperusteisten kannustimien käyttöönottoa. Ohjelma voisi keskittyä jatkossa yksityismetsiin, mutta yhteistyö ja osaamisen siirtyminen valtion ja kuntien kanssa on tärkeää. Tutkimuksessa olisi tarpeen painottaa toimenpiteiden kehittämistä ja vaikutusten seurantaa. Viestintä on olennainen osa ohjelman vaikuttavuuden tukemista ja sen seurantaa tulisi siirtää kohti viestinnän vaikuttavuuden arviointia. Olennaisinta jatkokauden onnistumiselle kuitenkin olisi, että valtioneuvosto sitoutuisi pitkäjänteisesti ja ennakoitavasti tavoitteiden mukaiseen rahoitukseen ja toimijoiden resurssointiin
Tietosuojan vaikutustenarviointien kokeilu perusopetuksessa 2024–2025
No full textOpetus- ja kulttuuriministeriön varhaiskasvatuksen, perusopetuksen ja vapaan sivistystyön osasto toteutti yhteistyössä Opetushallituksen kanssa tietosuojan vaikutustenarvioinnin kokeilun perusopetuksessa vuosina 2024–2025. Kokeilussa tehtiin opetuksen järjestäjille tietosuojan vaikutusten arviointien tueksi mallipohja, jota voi hyödyntää perusopetuksessa yleisimmin käytössä olevien tietojärjestelmien ja pilvipalveluiden tietosuojan vaikutustenarviointeihin.
Toteutus on osa varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön digitalisaation viitekehystyötä. Sen tavoitteena on muun muassa ollut kokeilla tapoja muodostaa kansallisia yhteisiä toimintamalleja sekä vähentää päällekkäistä työtä opetuksen järjestäjillä tietosuojaan liittyvässä työssä
Maa- ja metsätalousministeriön tilinpäätös 2024 : Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat
No full textMaa- ja metsätalousministeriön vuoden 2024 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavista toteutumalaskelmista, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista.
Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä raportoinnin ministeriön toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös sisäisen valvonnan arviointilausuman, kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvedot väärinkäytöksistä
Inarin vesien tila ja Inarijärven kalastus saamelaisten ja ilmastonmuutoksen näkökulmasta : Artikkelikokoelma saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle
No full textIlmastonmuutos, säännöstely ja lisääntyvä ravinnekuormitus muuttavat Inarin alueen vesistöjen tilannetta, niiden valuma-alueiden luonnontilaa sekä vaikuttavat kalastoon. Tässä artikkelikokoelmassa tilannetta valotetaan kolmesta näkökulmasta. Tero Mustosen artikkeli tarkastelee Inarijärven, Paatsjoen vesistön ja Näätämöjoen vesistöjen nykytilannetta ilmastonmuutoksen kehyksessä hyödyntäen tiedettä ja saamelaisten perinteistä tietoa. Vesistöistä ainoastaan Näätämöjoki on kokonaisuudessaan luonnontilan kaltainen, mutta kaikki tarkastellut vesistöt ovat tärkeitä niin luonnon kuin saamelaisten kannalta sekä eurooppalaisessa kehyksessä. Nico Alioravainen kirjoittaa kalaston ja kalastuksen tilasta. Säännöstellyn Inarijärven kalastusta, kalastoa sekä erityisesti määrätyn kalatalousvelvoitteen tuloksellisuutta on seurattu yhtäjaksoisesti 1980-luvun alusta lähtien. Inarijärvi on tunnettu siikakannoistaan, mutta hauen ja ahvenen pyynti on lisääntynyt, sillä rehevöityminen ja jääpeitteisen ajan lyhentyminen parantavat niiden elinoloja. Markku Ahonen kirjoittaa kaupallisen kalastuksen edellytyksistä Inarissa. Kaupallinen kalastus on säädeltyä toimintaa, joka edellyttää mm. riittävän laajoja vesialueita ja vahvoja kalakantoja sekä lain mukaisia kalankäsittelytiloja. Inarissa kaupallista kalastusta on edistetty myöntämällä lupia aloittaville kalastajille ja rakentamalla kalankäsittelyhalleja.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston asettaman saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Julkaisun sisällöstä vastaa tiedon tuottaja, eikä tekstisisältö välttämättä edusta komission eikä valtioneuvoston näkemystä
Esi- ja perusopetuksen digitalisaation tilannekuva 2025
No full textTässä selvityksessä kuvataan esi- ja perusopetuksen digitalisaation tilannetta Suomessa pääasiassa opetuksen järjestäjien näkökulmasta. Selvityksessä tarkastellaan digitalisaation strategista johtamista, lakisääteisten velvoitteiden toimeenpanoa, koulujen digitaalista toimintaympäristöä, henkilöstön osaamisen kehittämistä, tuen järjestämistä sekä digitalisaation tulevaisuuden näkymiä.
Koulujen laitteistot ovat pääosin tyydyttävällä tasolla, mutta sovellusten ja oppimisympäristöjen arviointi sekä lakisääteisten velvoitteiden toimeenpano aiheuttavat paljon työtä. Selkeät ohjeet ja yhteistyö ovat tarpeen lakisääteisten vaatimusten toteuttamiseksi.
Henkilöstölle tarvitaan sekä kohdennettua täydennyskoulutusta että tukea arjen työssä. Valtiorahoitteisten täydennyskoulutusten ja hanketoiminnan loppuminen aiheuttaa huolta kunnissa. Digipedagogista lähitukea on tarjolla osassa kuntia aiempien hankkeiden perintönä. Myös verkostoilla on suuri merkitys. Ajankohtaisina kehittämistarpeina nähdään erityisesti tietosuojaan ja tietoturvaan sekä tekoälyn käyttöön liittyvät asiat.
Opetuksen järjestäjien on strategioiden jalkauttamisessa tärkeä varmistaa oppilaiden yhdenvertaiset edellytykset saada jatko-opinnoissa ja työelämässä tarvittava digitaalinen osaaminen. Oppilailla tulee olla yhdenvertaiset mahdollisuudet harjoitella digitaitoja ajantasaisessa ja turvallisessa ympäristössä.
Julkaisu on päivitetty 30.5.2025, s. 81
Metsätalouden tulosperusteiset tuet : Työryhmän muistio
No full textTulosperusteisten rahoitusmallien soveltaminen on noussut esille monissa politiikkasuosituksissa ja tutkimushankkeiden raporteissa. Taustalla ovat kompleksiset ympäristöhaasteet, joiden ratkaiseminen ei onnistu riittävän tehokkaasti nykymuotoisilla rahoitusmalleilla. Yhdessä nämä luovat tarpeen parantaa julkisen rahoituksen vaikuttavuutta sekä löytää uusia rahoitusmahdollisuuksia. Tämä tavoite sisältyy myös pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan sekä voimaan tulleen EU:n ennallistamisasetuksen toimeenpanoon.
Maa- ja metsätalousministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli laatia esitys ympäristöllisten tarjouskilpailujen hyödyntämisestä ja tulosperusteisuuden soveltamisen mahdollisuuksista 2030-luvun metsätalouden kannustejärjestelmässä sekä esittää niin tarpeelliseksi katsoessaan parhaita ideoita testattavaksi pilotoimalla. Esityksessä tuli huomioida EU:n valtiontukisääntely sekä tehdä tarvittaessa ehdotuksia komissiolle sääntelyn kehittämiseksi.
Työryhmä esittää pilotoitaviksi tuiksi nykyisen taimikon ja nuoren metsän hoidon tuen korottamista lehtipuun osuuden perusteella sekä uusina tukimuotoina suojavyöhykkeiden jättämistä arvokkaiden virtavesien varrelle (toteutus ympäristöllisenä tarjouskilpailuna), soiden aktiivista ennallistamista ja lehtojen luonnonhoitoa. Työryhmä arvioi, että ehdotetut tuet olisi mahdollista toteuttaa nykyisen valtiontukisääntelyn puitteissa
For democracy and national prosperity : Values and principles for public service leadership
No full textThis is the public service leadership group’s proposal for the values and principles for public service leadership and for the implementation of those values and principles. The target audience for the proposal includes political decision-makers, public employers, and managers and supervisors working in public administration.
Mutual trust and a shared understanding of the key values and principles of public service leadership are needed if something as diverse as public administration is to function as a whole for the benefit of all of Finland and its people. The public service leadership group has defined a set of key values for public service leadership: democracy, public interest, rule of law, justice, equality, transparency, trust, human-centredness, independence and impartiality.
The group also proposes the following leadership principles for public administration.
We lead public administration:
- steadily, proactively and in a way that provides value to all of society (effectively);
- sustainably and in accordance with good governance (sustainably);
- in cooperation and interaction with citizens, partners, personnel and stakeholders, including on the international level (together);
- boldly and through solution-oriented reforms (with a focus on solutions);
- with skill and expertise, making use of information (skilfully) and
- ethically and based on shared values (ethically)
Työolobarometri 2024
No full textTyöolobarometri kuvaa palkansaajien työelämän laatua. Tutkimus on tehty vuodesta 1992 lähtien joka vuosi. Vuoden 2024 kyselyyn vastasi 2 072 palkansaajaa ja tulokset voidaan yleistää koskemaan palkansaajaväestöä Suomessa.
Viime vuosien työelämää kuvaavat mm. etätyön lisääntyminen, uusien teknologisten sovellusten käyttö, osaamisvaatimusten kasvu sekä vuosina 2023 ja 2024 epävarmuuden lisääntyminen työmarkkinoilla. Kiire on työssä yleistä, vaikka se ei ole viime vuosina lisääntynyt. Vuonna 2024 tiukkojen aikataulujen mukaan tai hyvin nopeasti työskenteli päivittäin neljännes palkansaajista. Myös keskeytykset yllättävien tehtävien vuoksi kuvaavat monien työtä.
Kokemukset työn fyysisestä kuormittavuudesta ovat säilyneet tasaisina pitkään. Vuonna 2024 palkansaajista 39 prosenttia koki työnsä rasittavan fyysisesti. Aiempaa useampi ajattelee työn rasittavan henkisesti ainakin vähäsen. Vuonna 2024 henkisesti raskaaksi työnsä koki 64 prosenttia palkansaajista. Korkea työuupumuksen riski on työolobarometrin mukaan 13 prosentilla palkansaajista. Paljon haitallista stressiä koki 17 prosenttia.
Viimeisen 20 vuoden aikana työpaikkojen ilmapiiri on kehittynyt aiempaa myönteisemmäksi. Vuonna 2024 runsas neljä palkansaajaa viidestä koki, että työpaikalla välitetään tietoja avoimesti, työntekijöitä kohdellaan tasapuolisesti, työpaikalla pystytään ratkaisemaan ristiriitoja ja että työpaikalla on luottamuksellinen ilmapiiri. Työntekijöiden kuntoon, terveyteen ja elintapoihin sekä työympäristön turvallisuuteen vaikuttamisessa näkyy myönteinen pitkän aikavälin kehitys
Ekonomistadga för justitieministeriets bokföringsenhet (BFE 150)
No full textEnligt 69 b § i förordningen om statsbudgeten (1243/1992) ska varje bokföringsenhet ha en ekonomistadga där det föreskrivs om de frågor som ingår i den nämnda paragrafen, på det sätt som anges i Statskontorets föreskrift.
Denna ekonomistadga för justitieministeriets bokföringsenhet träder i kraft den 1 januari 2025 och upphäver den ekonomistadga som trädde i kraft den 1 oktober 2023. I uppdateringen av ekonomistadgan har man beaktat organisationsändringen vid bokföringsenheten från och med den 1 januari 2025 samt bland annat införandet av den betalkortstjänst som Servicecentret för statens ekonomi- och personalförvaltning erbjuder, ramavtalet om betalningslösning 2024–2029 och andra gällande föreskrifter och anvisningar om ekonomin.
Denna ekonomistadga iakttas inom justitieministeriets bokföringsenhet (150) som omfattar justitieministeriet, diskriminerings- och jämställdhetsnämnden, valkretsnämnderna och nämnder och andra motsvarande organ i anslutning till justitieministeriet. Inom justitieministeriets förvaltningsområde iakttar följande instanser ekonomistadgan för sina egna bokföringsenheter: Brottspåföljdsmyndigheten (BFE 151), Åklagarmyndigheten (BFE 152), Utsökningsverket (BFE 153), Rättsregistercentralen (BFE 154), domstolsväsendet (BFE 155), Rättstjänstverket (BFE 156) och Specialmyndigheterna inom justitieförvaltningen (BFE 157)
Naisiin kohdistuvien väkivaltarikosten eteneminen rikosprosessissa : Tilastoselvitys
No full textTilastokeskuksen toteuttamassa selvityksessä tarkasteltiin naisiin kohdistuvaa väkivaltaa rikosprosessissa ja rikosilmoitusten etenemistä poliisilta tuomioistuimeen. Vastaavaa selvitystä ei tiettävästi ole tehty ainakaan samassa laajuudessa.
Selvityksessä käytettiin Tilastokeskuksen rikos- ja pakkokeinotilaston aineistoa sekä syytetyt, tuomitut ja rangaistukset -tilaston aineistoa. Tarkastelu tehtiin kolmessa eri ryhmässä: parisuhdeväkivalta, perheväkivalta ja kaikki poliisille ilmoitetut/tuomioistuimeen edenneet tapaukset.
Suurimmat muutokset aikavälillä 2009–2022 tapahtuivat vuoden 2011 jälkeen, kun lähisuhteessa tapahtuneet lievät pahoinpitelyt tulivat virallisen syytteen alaisiksi. Syyttäjälle ilmoitettiin vakaasti tapauksia, mutta asianomistajan perumien rikosilmoitusten sekä rangaistuksen vaatimattomuuden määrä laski. Rikoksen vähäisyyteen ja vanhenemiseen liittyviä päätösperusteita käytettiin useammin. Käsittelyajat poliisilla pitenivät.
Noin 50 % naisuhrien vuonna 2019 ilmoittamista parisuhdeväkivaltatapauksista oli saanut lainvoimaisen tuomion vuoden 2022 loppuun mennessä. Parisuhdeväkivaltaa koskevista päärikossyytteistä, joissa uhri oli nainen, hylättiin alle 10 %. Miesuhrien kohdalla hylättiin noin 20 % päärikossyytteistä. Perheväkivaltatapauksista suurin osa johti sakkotuomioon, parisuhdeväkivallassa sakkotuomioiden osuus oli pienempi