Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Kolttasaamelaisten elinkeinot, erillislainsäädäntö ja suhteet Suomen valtion kanssa vuosina 1920–2024 : Kolme erillisselvitystä saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle
No full textKolttasaamelaisten elinkeinoissa, elinolosuhteissa, hallinnollisissa suhteissa Suomen valtion kanssa sekä näitä sääntelevässä lainsäädännössä on tapahtunut useita muutoksia vuosien 1920–2024 aikana. Tässä kolmen tekstin kokoelmassa tilannetta ja siinä tapahtuneita muutoksia kuvataan kolmen eri ajanjakson aikana. Taarna Valtosen ja Markus Juutisen katsaus käsittelee vuosien 1920–1955 tilannetta ja nostaa esille lukuisia puutteita tutkimuksessa. Katsaus keskittyy Petsamon aikaan 1920–1944 ja siitä käy ilmi, että valtio ei huomioinut kolttasaamelaisten erityisasemaa tai oikeuksia lainsäädännössä eikä paikallishallinto toiminnassaan. Erillislainsäädäntöä alettiin laatia vasta toisen maailmansodan jälkeen. Sonja Tanhuan selvitys käsittelee aikakautta 1955–1985. Tuona aikana luotiin perusta kolttasaamelaisia koskevalle erillislainsäädännölle sekä vakiinnutettiin kolttien kyläkokouksen ja valtion väliset viralliset suhteet. Lainsäädäntö kehittyi hitaasti eikä valtiolla vaikuta olleen aktiivista halua edistää kolttasaamelaisten elinoloja. Darija Semenojan selvitys käsittelee uusimman eli vuoden 1995 kolttalain (253/1995) voimassaoloaikaa. Käsittelyn keskiössä ovat elinkeinot ja elinolosuhteet, erityisesti asuinrakentaminen ja maansaanti sekä niihin liittyvät lukuiset ongelmat ja uudistamistarpeet.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston asettaman saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Julkaisun sisällöstä vastaa tiedon tuottaja, eikä tekstisisältö välttämättä edusta komission eikä valtioneuvoston näkemystä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
JYSE 2025 PALVELUT : Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot palveluhankinnoissa
No full textJulkisten hankintojen yleiset sopimusehdot (JYSE) ovat valtiovarainministeriön ylläpitämät sopimusehdot. Ehdoissa on huomioitu hankintalain sopimuksille asettamat vaatimukset siinä määrin kuin se yleisissä ehdoissa on mahdollista. Yleiset sopimusehdot on tarkoitettu käytettäväksi hankintayksiköiden ja toimittajien välisissä hankintasopimuksissa vakiosopimusehtoina. Yleisillä sopimusehdoilla voidaan täydentää varsinaisen hankintasopimuksen ehtoja.
Sopimusehdot on laadittu erikseen tavaroille ja palveluille:
- JYSE 2025 TAVARAT
- JYSE 2025 PALVELUT
Julkisten hankintojen yleiset sopimusehdot ovat laajasti käytössä. Sopimusehtojen laajan käytön on katsottu osaltaan johtaneen siihen, että julkisissa hankinnoissa palvelujen ja tavaroiden tarjoajilla on yleisesti tiedossa ne ehdot, joita julkisten hankintojen osalta sopimuksissa noudatetaan.
Julkaisu on päivitetty 3.7.2025, s. 15
Viinien vähittäismyynnin vapauttaminen : Vaihtoehdot, vaikutukset ja reunaehdot
No full textViinien vähittäismyynnin vapauttamista koskeva selvitys perustuu hallitusohjelmaan. STM ja TEM antoivat selvityksen toimeksiannon 5.9.2024. Selvitystä ohjasi ministeriöiden asettama ohjausryhmä.
Selvityksellä on kaksi tehtävää: 1) selvittää toteuttamisvaihtoehdot enintään 15 tilavuusprosenttia alkoholia sisältävien viinien vapauttamiseksi luvanvaraiseen vähittäismyyntiin Alkon yksinoikeusjärjestelmän piiristä ja 2) arvioida vapauttamisen vaikutuksia mm. terveyteen, Alkon asemaan, elinkeinotoimintaan ja kilpailuun. Uudistuksen kilpailu- ja EU-oikeudellisia reunaehtoja arvioidaan.
Selvityksessä esitetään kolme vaihtoehtoa uudistuksen toteuttamiseksi. Ne ovat viinien vähittäismyynnin salliminen päivittäistavarakaupoissa tai ravintoloissa taikka alkoholijuomien erikoisliikkeiden toiminnan salliminen. Selvitys ei sisällä ratkaisusuosituksia.
Uudistus voisi lisätä alkoholin kulutusta ja alkoholihaittoja. Suurimpia hyötyjiä olisivat myyntioikeuden saavat yritykset. Kuluttajat hyötyisivät uudistuksesta valinnanvapauden lisääntyessä. Alkon toimintaedellytykset heikentyisivät, ja sen koko asemaa tulisi harkita uudelleen.
Alkon monopolin kaventaminen voi heikentää yksinoikeusjärjestelmän EU-oikeudellisia perusteita. Myös syrjintäväitteitä voi ilmetä EU-oikeuden perusteella.
Uudistuksen laajakantoisuus puoltaa asian huolellista jatkovalmistelua
Ihmiskauppadirektiivin muutosdirektiivin täytäntöönpano : Työryhmämietintö
No full textTyöryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti arvioinut, mitä lainsäädäntömuutoksia ihmiskaupan ehkäisemisestä ja torjumisesta sekä ihmiskaupan uhrien suojelemisesta annetun direktiivin 2011/36/EU muuttamisesta annetun direktiivin (”ihmiskauppadirektiivin muutosdirektiivi”) täytäntöönpano edellyttää, ja valmistellut tämän perusteella tarvittavat lainsäädäntömuutokset sekä arvioinut muutosten pääasialliset vaikutukset.
Rikoslain vapauteen kohdistuvia rikoksia koskevaan lukuun ehdotetaan ihmiskauppasäännöksen muuttamista siten, että sijaissynnyttäjäksi saattaminen lisättäisiin yhdeksi teon tarkoitukseksi. Lukuun ehdotetaan myös lisättäväksi uusi rangaistussäännös, joka koskisi ihmiskaupan kohteena olevan henkilön hyväksikäyttöä. Lisäksi oikeushenkilön rangaistusvastuuta koskevaa säännöstä ehdotetaan muutettavaksi siten, että edellä mainittu uusi rangaistussäännös tulisi oikeushenkilön rangaistusvastuun piiriin.
Lisäksi ehdotetaan rikoslain muuttamisen johdosta tarpeellisten muutosten tekemistä pakkokeinolakiin, poliisilakiin, oikeudenkäymiskaareen ja esitutkintalakiin.
Ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 15.7.2026, jolloin muutosdirektiivi on viimeistään pantava täytäntöön.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Työeläkejärjestelmän uudistamista selvittävän työryhmän loppuraportti
No full textTyöeläkejärjestelmän uudistamista selvittävän työryhmän tehtävänä oli selvittää pääministeri Orpon hallitusohjelman mukaisesti tarvittavat konkreettiset työeläkejärjestelmän muutokset rahoituksellisen kestävyyden varmistamiseksi ja riittävän etuustason turvaamiseksi. Selvitystyön tuli löytää keinot julkisen talouden vahvistamiseen pitkällä aikavälillä noin 0,4 prosenttiyksiköllä suhteessa bruttokansantuotteeseen. Lisäksi selvitystyön tuli löytää keinot eläkevakuutusmaksutason pitkän aikavälin konkreettiseen vakauttamiseen, jossa työeläkejärjestelmä sopeutuu mahdollisiin shokkeihin sääntöpohjaisen vakautusjärjestelmän avulla.
Työeläkejärjestelmän uudistamista selvittävän työryhmän loppuraportissa on kuvattu ehdotetut toimenpiteet eläkejärjestelmän muutoksiksi ja arvio muutosten riittävyydestä suhteessa tavoitteisiin. Keskeisimpinä ehdotuksina ovat yksityisen sektorin eläkelaitosten sijoitussääntelyn ja rahoitustekniikan muuttaminen niin, että se mahdollistaa riskillisempää työeläkevarojen sijoittamista. Lisäksi ehdotetaan säädettäväksi sääntöpohjainen vakauttaja, jonka avulla työeläkeindeksiä rajoitettaisiin inflaatioshokeissa. Myös rahastointia vanhuuseläkkeitä varten lisätään.
Ehdotettujen toimenpiteiden pohjalta käynnistetään lainvalmistelutyö sosiaali- ja terveysministeriössä
Ekonomistadga för justitieministeriets bokföringsenhet (BFE 150)
No full textEnligt 69 b § i förordningen om statsbudgeten (1243/1992) ska varje bokföringsenhet ha en ekonomistadga, som ska innehålla närmare föreskrifter om de frågor som fastställs i paragrafen.
Denna ekonomistadga för justitieministeriets bokföringsenhet träder i kraft den 18 juli 2025 och upphäver den ekonomistadga som trädde i kraft den 1 januari 2025. Vid uppdateringen av ekonomistadgan har man beaktat särskilt de föreskrifter och förfaranden i Statskontorets föreskrift (VK/3106/2024) som gäller ekonomiska sanktioner samt andra gällande författningar, föreskrifter och anvisningar om ekonomin.
Denna ekonomistadga iakttas inom justitieministeriets bokföringsenhet (150) som omfattar justitieministeriet, diskriminerings- och jämställdhetsnämnden, valkretsnämnderna och nämnder och andra motsvarande organ i anslutning till justitieministeriet. Inom justitieministeriets förvaltningsområde iakttar följande instanser ekonomistadgan för sina egna bokföringsenheter: Brottspåföljdsmyndigheten (BFE 151), Åklagarmyndigheten (BFE 152), Utsökningsverket (BFE 153), Rättsregistercentralen (BFE 154), Domstolsväsendet (BFE 155), Rättstjänstverket (BFE 156) och Specialmyndigheterna inom justitieförvaltningen (BFE 157).fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images
Security Strategy for Society : Government resolution
No full textThe Security Strategy for Society describes the concept for comprehensive security, in which the vital functions of society are taken care of in collaboration between the authorities, business community, organisations and citizens. The objective of the strategy, adopted as a Government resolution, is to provide all actors with a common framework for implementing comprehensive security from their perspectives. Comprehensive security forms the foundation of resilience in Finnish society.
The principles of comprehensive security have been updated in the Security Strategy for Society for the fifth time. Alongside preparedness, a new theme in the strategy is response to disruptions and crises. In addition, the role of individuals as key actors of security is emphasised. The link to the evolving resilience work in the EU and NATO has been strengthened.
Section 1 of this strategy describes the vital functions of society, assessment of related risks, strategic tasks to secure the functions, as well as the involvement of different actors. The strategic tasks defined for the administrative branches are described in Section 2 of this strategy.
An essential aspect of the execution of the strategy is monitoring its implementation. In Finland, comprehensive security reporting is carried out through a Security Report for Society which is submitted to the government annually, as well as other assessments and reviews published regularly
Metsätuhoihin varautuminen Suomessa: Maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan varautumissuunnitelma metsätuhoihin
No full textMaa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan metsätuhovarautumissuunnitelman tarkoituksena on toimia ohjaavana ja viestinnällisenä välineenä metsätuhoihin varautumisessa Suomessa. Suunnitelma keskittyy metsiemme puustotuhoihin, joilla tarkoitetaan tässä dokumentissa erilaisten tekijöiden aiheuttamia sellaisia vahinkoja, jotka alentavat metsätalouden tuottoa. Varautumissuunnitelmassa ja sen liitteessä kuvataan metsiemme tämän hetken merkittävimmät tuhonaiheuttajat ja toimenpiteet niihin varautumiseksi. Lisäksi kuvataan, miten metsien tilaa seurataan sekä miten vastuu jakautuu eri toimijoiden välillä metsätuhoihin ja metsien terveyteen liittyen. Metsätuhoihin varautuminen esitellään neljässä eri vaiheessa, jotka ovat 1) tuhoihin varautuminen, 2) tuhojen ennaltaehkäisy), 3) tuhotilanteessa reagointi ja 4) tuhotilanteesta elpyminen. Varautumissuunnitelmaa toteutetaan yhteistyössä maa- ja metsätalousministeriön hallinnonalan keskeisten toimijoiden kanssa virkatyönä sekä tulosohjauksen ja hankkeiden kautta
Economic Survey : Summer 2025
No full textIn 2024, Finland’s gross domestic product (GDP) contracted by 0.1% at the annual level, but the economy returned to growth during the year. A slowdown in inflation, lower interest rates and tax cuts will boost consumption. Recovery of the construction sector, energy transition and defence materiel purchases will increase investments. However, economic growth is hampered by tariff increases introduced by the United States. GDP will grow by 1.0% in 2025, by 1.5% in 2026 and 1.7% in 2027. Employment will improve significantly only in 2026 and 2027 as economic growth strengthens. The unemployment rate will fall from 9.3% in 2025 to 8.3% in 2027.
The starting point for the current year was weak as the general government financial deficit amounted to 4.4% of GDP in 2024. Despite stronger economic growth and the Government’s adjustment measures, the fiscal position of general government will improve only moderately during the outlook period. In particular, the decisions made in spring 2025 on tax cuts and increases in defence expenditure will weigh on central government finances. The general government deficit will be 4.2% of GDP this year and will gradually fall to around 3.5% in 2027. The deficit will remain above three per cent throughout the forecast period, and the debt ratio will rise to over 90% in 2029.
View Economic Survey, summer 2025 as an online publication on the Ministry of Finance's website.</a
Luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivin (CRD 6) täytäntöönpano : Työryhmän mietintö
No full textHallituksen esityksen muotoon laaditussa mietinnössä ehdotettavat muutokset koskevat Finanssivalvonnan oikeutta perua luottolaitoslupa, tietojenvaihtoa Finanssivalvonnan ja verohallinnon välillä, kryptovaroihin liittyviä uusia säännöksiä, omistusyhteisöjen velvollisuutta hakea lupaa, tiettyjen suurten sijoituspalveluyritysten velvollisuutta hakea luottolaitoslupaa, kestävyyteen liittyviä uusia säännöksiä, Finanssivalvonnan valvontavaltuuksia, Finanssivalvonnan määräämiä hallinnollisia seuraamuksia ja uhkasakkoja, kolmansista maista tulevia sivuliikkeitä, lisäpääomavaatimuksia, luottolaitoksen johdon ja avainhenkilöiden luotettavuuden ja pätevyyden valvontaa, merkittävän omistusosuuden hankkimista luottolaitoksesta, lisäpääomavaatimusta sekä yritysjärjestelyiden, merkittävien varojen tai velkojen luovutuksen ja toisesta yrityksestä hankittavan merkittävän omistusosuuden hankinnan valvontaa.
Lainsäädäntömuutoksilla pantaisiin kansallisesti täytäntöön luottolaitosdirektiivin muutosdirektiivi (ns. CRD6) sekä täydennettäisiin aiempien muutosdirektiivien täytäntöönpanoa. Lisäksi ehdotuksilla pantaisiin täytäntöön keskusvastapuolia koskeva muutosdirektiivi sekä täydennettäisiin lailla keskusvastapuolia koskevaa muutosasetusta.
Mietinnössä arvioidaan myös EU:n vakavaraisuusasetuksen uudessa 465 artiklassa säädetyn jäsenvaltio-option käyttöönottamista