Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Yhteiskunnan turvallisuusstrategia : Valtioneuvoston periaatepäätös
No full textYhteiskunnan turvallisuusstrategiassa kuvataan kokonaisturvallisuuden toimintamalli, jossa yhteiskunnan elintärkeistä toiminnoista huolehditaan viranomaisten, elinkeinoelämän, järjestöjen ja kansalaisten yhteistoimintana. Valtioneuvoston periaatepäätöksenä hyväksytyn strategian päämääränä on tarjota jokaiselle yhteinen viitekehys kokonaisturvallisuuden toteuttamiseksi omista lähtökohdistaan. Kokonaisturvallisuus muodostaa perustan suomalaisen yhteiskunnan kriisinkestävyydelle eli resilienssille.
Kokonaisturvallisuuden periaatteet päivitetään Yhteiskunnan turvallisuusstrategiassa viidettä kertaa. Uutena kokonaisuutena varautumisen lisäksi käsitellään häiriötilanteisiin ja kriiseihin vastaamista eli vastetta. Lisäksi korostetaan yksilöitä turvallisuuden avaintoimijoina. Kytköstä EU:n ja Naton kehittyvään resilienssityöhön on vahvistettu.
Strategian osassa yksi kuvataan yhteiskunnan elintärkeät toiminnot, niihin liittyvien riskien arviointi, toimintojen turvaaminen strategisten tehtävien avulla sekä eri toimijoiden osallistuminen. Hallinnonaloille määritellyt strategiset tehtävät kuvataan strategian osassa kaksi.
Olennainen osa strategian toimeenpanoa on sen toteutumisen seuranta. Suomessa kokonaisturvallisuuden raportointi toteutetaan vuosittain valtiojohdolle laadittavalla Yhteiskunnan turvallisuusraportilla sekä säännöllisesti julkaistavilla muilla arvioilla ja katsauksilla
Sinivilkkusabotaasi ja ensihoitajien rikosoikeudellinen suoja : Lausuntotiivistelmä
No full textLuonnos hallituksen esitykseksi eduskunnalle rikoslain 16 luvun muuttamisesta oli lausuntokierroksella 5.2.2025–19.3.2025. Oikeusministeriö sai luonnoksesta yhteensä 41 lausuntoa.
Ehdotettujen lakimuutosten tavoitteita pidettiin yleisesti tärkeinä ja kannatettavina. Lausunnonantajien näkemykset ehdotetuista lainsäädäntömuutoksista kuitenkin jakautuivat, sillä moni lausuja kyseenalaisti ehdotettujen säännösten selkeyden sekä tarpeellisuuden ottaen huomioon niiden päällekkäisyys suhteessa voimassa oleviin rikostunnusmerkistöihin.
Valtaosassa niistäkin lausunnoista, joissa ehdotettuja lakimuutoksia kannatettiin, nähtiin parantamisen varaa säännösten tai niiden perustelujen osalta. Erityisesti lausunnoissa kiinnitettiin huomiota ehdotetun sääntelyn soveltamisalaan, säännösten käytännön sovellettavuuteen, lainkonkurrenssiin, ehdotetun sääntelyn suhteeseen rikosoikeudelliseen laillisuusperiaatteeseen ja perustuslaissa turvattuun kokoontumisvapauteen sekä ehdotetun 3 a §:n rangaistusasteikkoon. Lisäksi ehdotusten vaikutusarvioihin kaivattiin täsmennyksiä monessa lausunnossa
Selvitys tukkukaupan roolista ja taloudellisesta merkityksestä elintarvikeketjussa
No full textSelvityksessä muodostetaan kokonaiskuva tukkukaupan määritelmän mukaista liiketoimintaa Suomessa harjoittavista toimijoista sekä tukkumarkkinan rakenteesta. Selvityksessä kartoitetaan tukkukaupan eri toimijat ja määritetään niiden rooli kotimaan markkinassa pääasiallisen liiketoiminnan tarkoituksen mukaan, tarkastellaan liiketoiminnan taloudellista kehitystä tilinpäätösanalyysin kautta ja sopimusrakenteita sekä valikoimiin pääsyyn vaikuttavia tekijöitä elintarvikealan tukkukaupassa. Selvityksen tulosten mukaan Suomen elintarvikeketjussa ei ole selkeästi määriteltävissä olevaa tukkukauppamarkkinaa. Varsinaisen tukkukauppamarkkinan sijaan alan liiketoiminta koostuu erilaisista palvelukokonaisuuksia, joiden tarkoituksena on vastata ostajan elintarvikkeisiin ja juomiin liittyviin tarpeisiin erilaisissa tarjontaketjuissa. Alan hintakehitys on ollut samansuuntaista yleisen elintarvikkeiden hintakehityksen kanssa. Elintarvikealan tukkukauppaa ohjaa kysyntä ja valikoimat muodostuvat sen perusteella. Päivittäistavarakaupassa tukkukaupan toiminnot on integroitu osaksi keskusliikkeiden omaa liiketoimintaa. Julkisissa elintarvikehankinnoissa elintarvikealan tukkukauppaa ohjaavat kilpailutuksissa asetetut kriteerit. Elintarvikealan tukkukaupan toiminnan kehittyminen nojaa vahvasti logistiikkaan ja erilaisten palvelukokonaisuuksien merkitys korostuu tulevaisuudessa. Erilaisen tarjontaketjussa kulkevan datan merkitys elintarvikealan tukkuliiketoiminnan kehityksessä kasvaa. Markkinarakenteiden muutoksia sekä niiden vaikutuksia olisi tärkeää tarkastella tutkimuksen kautta
Tieteellisiä arvioita maaseudun ja saariston tilannekuvasta : Maaseutupoliittisen selonteon valmistelua tukevat artikkelit
No full textMaaseutupoliittisessa selonteossa kuvataan Suomen maaseutu- ja maaseutumaisten saaristoalueiden nykytilaa ja muutostekijöitä, määritellään pitkän aikavälin maaseutuvisio ja poikkihallinnolliset tavoitteet ja kehittämissuositukset maaseutualueiden elinvoiman uudistamiselle pitkällä aikavälillä. Selonteolla myös vahvistetaan hallitusohjelman tavoitteiden toteuttamista täydentämällä maaseututiedolla muita selontekoja ja kansallisia strategioita sekä ohjelmia.
Selonteon valmistelun tueksi on pyydetty tieteellisiä arvioita kriittisimmistä tekijöistä maaseutu- ja maaseutumaisten saaristoalueiden kehityksessä. On haluttu erilaisia näkökulmia siitä, miten päästä yhteiskunnan kehittämisessä eteenpäin. Tavoitteena on ollut tunnistaa uusia ulottuvuuksia kansallisessa ja poikkihallinnollisessa valmistelussa, kun puhutaan erityyppisten alueiden elinvoiman uudistamisesta ja kokonaisturvallisuuden vahvistamisesta.
Tieteellisten asiantuntija-artikkeleiden kautta avautuu kiehtova ja ajatuksia herättelevä näkymä elämänlaatuun, paikallisyhteisöjen voimaan, demokratian tilaan, sosiaaliseen kestävyyteen, kriittisiin muuttujiin, arvoketjujen merkitykseen sekä maaseutupolitiikan huomiseen monimuotoisessa Suomessa.fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images
Ikäystävällisyyden laatuindikaattorit Suomessa : Kuntien ja hyvinvointialueiden varautuminen väestön ikääntymiseen
No full textHankkeessa kartoitettiin, mitä menetelmiä ja indikaattoreita kunnissa ja hyvinvointialueilla käytetään ikäystävällisyyden ja väestön ikääntymiseen varautumiseen liittyvässä arvioinnissa. Lisäksi tarkasteltiin, kuinka jo käytössä olevia arviointimenetelmiä voitaisiin juurruttaa pysyviin rakenteisiin ja käyttää johdonmukaisemmin osana tiedolla johtamista ja eri alueiden vertailua. Hankkeessa selvitettiin myös arviointimenetelmien ja indikaattoreiden kehittämistarpeita, jotta ne mahdollisimman hyvin kuvaisivat kuntien ja hyvinvointialueiden ikäystävällisyyden tilaa ja siinä tapahtuvia muutoksia.
Selvitys osoittaa, että ikäystävällisyyden indikaattoreiden tulisi perustua nykyistä enemmän iäkkäiden voimavaroja tukeviin kuin niiden puutetta ilmaiseviin tekijöihin ja kattaa laajemmin asumista ja palveluiden käyttöä. Jotta indikaattorit tuottaisivat relevanttia tietopohjaa valtakunnallisiin ikäpoliittisiin linjauksiin sekä alueellisiin ja paikallisiin kehittämistoimiin ja vertailuun, tarvitaan kansallinen ikäystävällisyyden arvioinnin viitekehys, johon pohjautuvat indikaattorit muodostavat riittävän kattavan kokonaisuuden palveluiden järjestämisestä ja iäkkäiden hyvinvoinnin edistämisestä. Koska hyvinvointialueiden ja kuntien olosuhteet eroavat toisistaan, ikäystävällisyyden arvioinnissa kansallisia tietolähteitä täydentämään tarvitaan alueellista ja paikallista tietoa, jonka yhtenäisempi kerääminen edellyttää ohjausta.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Kommunekonomiprogrammet för 2026 : Hösten 2025
No full textKommunekonomiprogrammet för hösten 2025 har utarbetats i samband med budgetpropositionen för 2026. Den kommunala ekonomins tillstånd och effekterna av regeringens åtgärder på den kommunala ekonomin beskrivs i programmet utifrån den nyaste information som finns tillgänglig. I programmet har effekterna av regeringens åtgärder utvärderats till de delar det finns regeringsbeslut om åtgärderna och deras effekter är kända.
Kommunekonomiprogrammet fördjupar den bedömning av kommunernas ekonomi som ingår i budgetberedningen. Syftet med kommunekonomiprogrammet är att bedöma läget för den kommunala ekonomin samt kommunernas förutsättningar att klara av att ordna basservice i enlighet med finansieringen och de åtgärder som anges i budgetpropositionen. I programmet prioriteras granskningen av den kommunala ekonomins utvecklingsperspektiv och statens åtgärder. Effekterna av åtgärderna har bedömts utifrån kommunalekonomin som helhet, enligt kommunstorleksgrupp och med avseende på genomförandet av finansieringsprincipen. Finansministeriets ekonomiska avdelning har berett den utvecklingsprognos för den kommunala ekonomin som presenteras i kommunekonomiprogrammet i enlighet med begreppen i kommunernas bokföring.
Kommunekonomiprogrammet har beretts i ett sekretariat som utsetts av finansministeriet och där alla centrala ministerier som bereder lagstiftning om kommunernas uppgifter och statliga åtgärder som påverkar den kommunala ekonomin samt Finlands Kommunförbund är representerade. Förhandlingarna mellan staten och kommunerna har förts i delegationen för kommunal ekonomi och kommunalförvaltning och i delegationens ekonomisektion. Regeringen har behandlat kommunekonomiprogrammet i samband med förhandlingarna om statens budgetproposition för 2026.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksetlooginen lukemisjärjesty
Julkisen talouden suunnitelma vuosille 2026–2029
No full textJulkisen talouden suunnitelman tarkoituksena on tukea julkista taloutta koskevaa päätöksentekoa sekä julkiselle taloudelle asetettujen tavoitteiden saavuttamista. Suunnitelma sisältää valtion, hyvinvointialueiden ja kuntien taloutta sekä lakisääteisiä työeläkelaitoksia ja muita sosiaaliturvarahastoja koskevat osat. Valtioneuvosto laatii julkisen talouden suunnitelman vaalikaudeksi ja tarkistaa sen vuosittain seuraavaksi neljäksi vuodeksi huhtikuun loppuun mennessä.
Julkisen talouden suunnitelma sisältää samalla Suomen keskipitkän aikavälin suunnitelman edistymisraportin sekä vastaa EU:n vaatimukseen keskipitkän aikavälin budjettisuunnitelmasta. Julkisen talouden suunnitelmassa vuosille 2026–2029 käsitellään mm. pääministeri Orpon hallituksen talouspolitiikan linjaa ja julkisen talouden kehitystä. Julkisen talouden suunnitelma sisältää myös valtiontalouden kehyspäätöksen. Ministeriöiden tulee laatia talousarvioehdotuksensa noudattaen julkisen talouden suunnitelman yhteydessä tehtyjä ratkaisuja
Valtiovarainministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 300) tilinpäätös 2024
No full textValtiovarainministeriön kirjanpitoyksikön vuoden 2024 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavista toteutumalaskelmista, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista. Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä raportoinnin ministeriön toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voima-varojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös sisäisen valvonnan arviointilausuman, kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvedot väärinkäytöksistä
Rakentaminen 2025–2026 : Syksy 2025
No full textSuomen talouden suhdannenäkymät on parantunut, mutta kasvu on edelleen hidasta. Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku ovat vahvistaneet kotitalouksien ostovoimaa, mutta epävarmuus, geopoliittiset riskit ja korkea työttömyys jarruttavat asunnon ostoaikomuksia. Asuntokauppa on elpynyt, mutta uusien asuntojen kauppa on edelleen vähäistä ja markkinoilla on ylitarjontaa.
Rakentamisen odotetaan elpyvän vuosina 2025–2026, mutta hitaasti. Asuntoaloitukset kääntyvät kasvuun, mutta tuetun rakentamisen määrä vähenee. Vapaarahoitteinen tuotanto kasvaa varovasti, ja rakentaminen painottuu suuriin kaupunkeihin.
Korjausrakentaminen on vähentynyt vähemmän kuin uudisrakentaminen, mutta senkin elpyminen on hidasta. Taloyhtiöiden ja kotitalouksien korjausaikomuksia heikentävät kustannusten nousu ja rahoitushaasteet.
Toimitilarakentaminen on kääntynyt maltilliseen kasvuun. Alempi korkotaso ja vihreän siirtymän investoinnit tukevat kehitystä, mutta julkisen rakentamisen näkymät ovat heikentyneet sopeutustoimien vuoksi. Kiinteistösijoittamisen odotetaan piristyvän loppuvuonna 2025.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Liikenne- ja viestintäministeriön hallinnonalan vaikutusarviointikyvyn kehittäminen
No full textSelvityksessä on kuvattu liikenne- ja viestintäministeriön (LVM) hallinnonalan vaikutusarviointikyvyn nykytila, tavoitetila vuonna 2030 ja kehittämisen painopisteet. Työn aikana on luotu tarkastelukehikko vaikutusarviointikyvyn arvioimista ja kehittämistä varten. Vaikutusarviointikyvyllä tarkoitetaan LVM:n hallinnonalan kykyä tuottaa ja hyödyntää vaikutusarviointia, joka tukee valmistelua ja päätöksentekoa. Vaikutusarviointikyky koostuu vaikutusarvioinnin osaamisesta, resursseista, menetelmistä ja tietoaineistoista sekä niiden kehittämisestä. Vaikutusarvioinnilla tarkoitetaan valmisteluun kytkeytyvää etukäteisarviointia, seurantaa ja jälkiarviointia. LVM:n hallinnonalan valmistelua tarkastellaan kolmen valmistelutason ja niiden keskeisten prosessien kautta. Valmistelutasot ovat lainsäädäntö, ohjausasiakirjat, suunnitelmat ja ohjelmat sekä toimenpiteet, hankkeet ja avustukset. Selvityksessä on kuvattu, millaisia toimintatapoja ja kehittämistoimia tarvitaan vaikutusarvioinnin luotettavuuden, läpinäkyvyyden ja oikea-aikaisuuden parantamiseksi. Vaikutusarviointikykytyö on toteutettu ensimmäistä kertaa vuoden 2024 aikana hallinnonalan yhteistyönä. Työtä on ohjannut työryhmä, jossa on edustajat LVM:stä, oikeusministeriöstä, Liikenne- ja viestintävirastosta, Väylävirastosta, Ilmatieteen laitokselta ja Itä-Suomen yliopistosta. Vaikutusarviointikyvyn kehittämisestä ja seurannasta muodostetaan jatkuva toimintatapa, joka kytketään hallinnonalan tulosohjaukseen