Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Asianomistajan aseman parantaminen sekä syyttäjän ja poliisin työtaakan keventäminen moniasianomistajarikoksissa
No full textSelvityksessä on kyse asianomistajan aseman parantamisesta sekä syyttäjän ja poliisin työtaakan keventämisestä rikosasioissa, joissa on suuri määrä asianomistajia. Moniasianomistajarikoksissa haasteita rikosprosessiketjun toimijoille aiheuttaa nimenomaan asianomistajien suuri määrä. Asianomistajien yksityisoikeudellisten vaatimusten selvittäminen vie paljon poliisin ja syyttäjän resursseja, mikä hidastaa rikosprosessia.
Selvityksessä arvioitiin lainsäädännön muutostarpeita ja vaihtoehtoisia mekanismeja ilman lainsäädäntömuutoksia moniasianomistajarikosten rikosprosessin tehostamiseksi asianomistajien asema sekä ihmis- ja perusoikeudet huomioiden. Selvitystä varten haastateltiin rikosprosessin keskeisiä toimijoita. Keskeisimmäksi ehdotukseksi nousi julkisasianhoitajamenettely, jolloin asianomistajien yksityisoikeudellisten vaatimusten selvittäminen ja ajaminen siirtyisi julkisasianhoitajalle. Esitutkinnassa ja syyteharkinnassa voitaisiin keskittyä rikosvastuun toteuttamiseen, mikä nopeuttaisi rikosprosessia. Julkisasianhoitajana toimisi julkinen taho. Menettelyn käyttöönotto tapahtuisi tuomioistuimen päätöksellä. Asianomistajat ilmoittautuisivat itse mukaan prosessiin.
Moniasianomistajarikoksissa voisi tulla kyseeseen myös valtakunnansyyttäjän syytemääräys ja syyteneuvottelumenettely. Tietojärjestelmien osalta pidettiin perusteltuna harkita yhteisen tietovarannon perustamista.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Reaktionopeutta, paikallistietoa ja huolenpitoa : Paikallinen kansalaistoiminta vahvistaa yhteiskunnan pitkäjänteistä resilienssiä ja kriisivalmiutta
No full textKeskusteluissa varautumisesta ja kriisinhallinnasta on korostunut viranomaisten sekä yksilöiden ja kotitalouksien rooli paikallisten yhteisöjen jäädessä vähemmälle huomiolle. Tässä hankkeessa on selvitetty paikallisen kansalaistoiminnan merkitystä yhteiskunnan resilienssin näkökulmasta, paikallisen kansalaistoiminnan ja julkisen hallinnon kohtaamista, alueellisia eroja näissä sekä kansalaistoiminnan tukemisen kehittämisen tarpeita. Resilienssi nähdään systeemisenä kyvykkyytenä turvata yhteisöille tärkeitä asioita. Sitä on jäsennetty akuutti- ja perusresilienssiksi. Paikallinen kansalaistoiminta luo keskeisesti näitä molempia ja ne vaikuttavat toisiinsa.
Paikallinen kansalaistoiminta on keskeinen osa yhteiskunnan kykyä selviytyä kriiseistä, mukautua muuttuvissa oloissa ja turvata demokratiaa. Paikallisella kansalaistoiminnalla on erityinen merkitys haavoittuvien ryhmien tavoittamisessa, heidän toimijuutensa tukemisessa ja yhteiskunnan eheyden rakentamisessa. Maaseudun kansalaistoimijat kokevat kaupunkien kansalaistoimijoita useammin pystyvänsä toimimaan tehokkaasti ja suojelemaan haavoittuvimpia.
Raportti kokoaa tutkimustulosten pohjalta viisi suositusta erityisesti julkisen hallinnon toimijoille. Resilienssin vahvistamisen näkökulmasta kehitettävää on erityisesti paikallisen kansalaistoiminnan ja hyvinvointialueiden yhteyksissä, varautumisen verkostoyhteistyössä ja vapaaehtoisuutta mahdollistavien rakenteiden turvaamisessa väestön ikääntyessä.
Julkaisu on läpikäynyt ulkopuolisen tieteellisen arvioinnin.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä
Hallituksen vuosikertomus 2024 : Liite 4 Valtion yhtiöomistus
No full textValtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen vuosikertomuksen perustuslain 46 §:ssä säädettynä kertomuksena hallituksen toiminnasta, valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta sekä niistä toimista, joihin hallitus on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt. Hallituksen vuosikertomuksesta säädetään tarkemmin valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 9 a §:ssä sekä valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 17 ja 18 §:ssä.
Talousarviolain 18 §:ssä edellytetään, että hallituksen vuosikertomukseen otettavien valtiontalouden ja valtion taloudenhoidon sekä toiminnan tuloksellisuuden kuvausten tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot talousarvion noudattamisesta, valtion tuotoista ja kuluista, valtion taloudellisesta asemasta sekä tuloksellisuudesta (oikea ja riittävä kuva). Säädöstasolla kertomuksen sisältöä määrittävät erityisesti myös hallituksen vuosikertomuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (853/2024) vaatimukset. Hallituksen vuosikertomus vuodelta 2024 muodostuu viidestä osasta:
Hallituksen vuosikertomus
Liite 1 Ministeriöiden toimialojen tuloksellisuuden kuvaukset
Liite 2 Tilinpäätöslaskelmat
Liite 3 Toimenpiteet eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta
Liite 4 Valtion yhtiöomistus
</ul
Selvitys vaativista erotilanteista ja palvelujärjestelmästä : Kansallisen lapsistrategian toimenpide 12
No full textRaportti vastaa lapsistrategian toimenpiteeseen: laaditaan selvitys vanhempien eron jälkeisistä ns. vaativista erotilanteista sekä tähän liittyvästä palvelujärjestelmästä. Selvityksessä on luotu kokonaiskuvaa vaativat erot -ilmiöön liittyvistä tekijöistä ja kuvattu sitä, miten erilaiset palvelut ja muut viranomaistoimet ja tuomioistuinten päätöksenteko toimivat niissä tilanteissa, kun vanhemmat asuvat erillään ja tilanteeseen liittyy haasteita sekä sitä, millä toimilla järjestelmää (palvelut ja päätöksenteko) ja sääntelyä voidaan parantaa, jotta lapsen oikeudet toteutuisivat ja lapsen asema vaikeissa erotilanteissa, huoltajuusriidoissa ja oikeusprosesseissa paranisi. Lisäksi nostetaan esiin, miten näihin tilanteisiin liittyvää väkivaltaa voidaan tunnistaa ja puuttua sekä miten lapsen oikeus suojeluun turvataan tilanteissa, joissa on taustalla vanhempien välinen konflikti lasten huollosta ja tapaamisista ja samanaikainen lapsen itsensä, vanhemman tai ulkopuolisen tahon ilmaisema huoli lapsen turvallisuudesta, terveydestä tai hyvinvoinnista. Selvityshenkilöiden ehdotukset pohjautuvat kyselyjen, kuulemisten, aikaisempien selvitysten ja tutkimusten pohjalta selvityshenkilöiden tekemiin johtopäätöksiin. Ehdotuksista osa on nopeasti toteuttavissa, osa vaatii lainsäädäntömuutoksia, selkeitä resurssivarauksia ja jotkin myös jatkoselvittämistä
Muovinkierrätyksen avainkysymykset
No full textMuovituotteiden valmistamisessa tulee hyödyntää nykyistä enemmän uusiomuoviraaka-ainetta fossiilisiin luonnonvaroihin perustuvien ensiömuoviraaka-aineen sijaan. Tässä raportissa muovinkierrätyksen tehokkuuteen vaikuttavia tekijöitä kartoitetaan skenaariomallinnusten ja asiantuntijahaastattelujen avulla. Koska määrällisesti merkityksellisten, vajaasti hyödynnettyjen muovijätevirtojen tunnistaminen on tärkeää politiikkatoimien kohdentamiselle, yritysten investointiratkaisuille sekä kierrätysjärjestelmien suunnittelulle, raportissa kootaan yhteen hajanainen nykytieto muovia sisältävistä jätevirroista ja muovijätteen kierrätyskapasiteetista Suomessa. Lisäksi työ jäsentää muovinkierrätyksen sääntelyn kenttää sekä erilaisia muovinkierrätyksen prosessointiketjuja. Haitta-ainekysymyksiä tarkastellaan jätehuollon sekä tuotevalmistuksen näkökulmista.
Muovinkierrätyksen edistämisessä lähtökohdaksi tulee ottaa ymmärrys siitä, että kierrätysinvestoinnit edellyttävät ennustettavaa ja laadukasta raaka-ainepohjaa. Käytännössä tämä tarkoittaa huomion kohdentamista muovipakkausten ohella entistä vahvemmin myös muihin muovijätevirtoihin. Polttoon päätyvän muovijätteen määrää tulee vähentää sisällyttämällä jätteenpoltto päästökaupan piiriin. Jäteperäisen syötteen ja muovinkierrätyksen laadunvarmistamiseen tarvitaan muun muassa tehokasta ei-enää-jätettä-sääntelyä ja tuotepassien käyttöönottoa. Kemiallisen ja molekyylitason kierrätyksen sääntelyn kehittäminen on edellytys sille, että uudet teknologiat ja lopputuotteet voivat tukea kestävää muovien kiertotaloutta.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä
Valmistavasta perusopetukseen siirtyvän oppilaan integraatio ja tukeminen : Taidot, kiinnittyminen sekä koulun toimintakulttuuri
No full textValmistavasta perusopetukseen siirtyvän oppilaan tukeminen (VOITTO) -tutkimushankkeessa (Jyväskylän ja Tampereen yliopisto) tarkasteltiin yläkouluun valmistavan opetuksen järjestämistapoja, oppilaiden opetuskielen taidon kehittymistä ja kouluyhteisöön integroitumista. Lisäksi selvitettiin toimivia pedagogisia käytäntöjä sekä koulujen toimintakulttuurin ja johdon roolia valmistavan opetuksen tukemisessa. Pitkittäisessä, monimenetelmäisessä toimintatutkimuksessa kerättiin määrällistä ja laadullista aineistoa lukuvuoden 2024–25 aikana 22 koulusta ja 29 valmistavan opetuksen suomen- tai ruotsinkielisestä ryhmästä. Tulosten mukaan oppilaiden opetuskielen taidot kehittyivät vuoden aikana, mutta kehittyminen eriytyi lukuvuoden aikana erityisesti niillä oppilailla, joilla oli heikot kouluvalmiudet. Oppilaan poissaolot olivat yhteydessä heikompaan kognitiiviseen kiinnittymiseen. Oppilaat, joilla ei ollut luvattomia poissaoloja, kokivat enemmän vertaisten ja perheen tukea koulunkäyntiinsä. Vaikka opettajilta saadun tuen kokemus heikkeni kouluvuoden aikana, vahva tuki opettajilta ennusti parempaa kognitiivista oppituntikiinnittymistä. Kielellisen moninaisuuden hyödyntäminen opetuksessa sekä oppilaiden vuorovaikutuksen tukeminen koettiin toimiviksi pedagogisiksi käytännöiksi. Valmistavaa opetusta tukevassa toimintakulttuurissa korostuivat jaettu vastuu ja johdon selkeät linjaukset.navigointi mahdollistalooginen lukemisjärjestyskuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavi
Menettämisseuraamuksia koskevat lainsäädäntömuutokset : Työryhmän mietintö
No full textOikeusministeriö asetti 25.9.2024 työryhmän valmistelemaan lainsäädäntöehdotukset hallitusohjelman rikoshyödyn poisottamista koskevien kirjausten toteuttamiseksi ja varojen takaisin hankinnasta ja menetetyksi tuomitsemisesta annetun EU-direktiivin kansalliseksi täytäntöönpanemiseksi. Työryhmällä oli mahdollisuus tehdä muitakin muutosehdotuksia menettämisseuraamuksia koskevaan lainsäädäntöön. Työryhmän toimikausi oli 1.10.2024–30.11.2025.
Työryhmä ehdottaa, että Suomessa otetaan käyttöön uusi selittämättömän omaisuuden menettämisseuraamus. Se voitaisiin tuomita, jos esitutkinnassa tunnistetun omaisuuden olisi syytä olettaa olevan peräisin rikollisesta toiminnasta. Syyttäjältä vaadittavaa näyttöä omaisuuden alkuperästä olisi alennettu eikä mitään yksittäistä rikosta tarvitsisi näyttää toteen.
Lisäksi menettämisseuraamusasioissa mahdollistettaisiin kuulutustiedoksianto ja rahanpesun kohteena olevan omaisuuden menetetyksi tuomitseminen arvomääräisenä sekä tehtäisiin eräitä muita lainsäädäntömuutoksia.
Työryhmä ehdottaa myös useita lainsäädäntömuutoksia rikoshyödyn jäljittämiseksi ja tunnistamiseksi sekä hallinnoimiseksi. Tähän liittyen ehdotetaan lakia varallisuuden takaisin hankinnasta vastaavasta toimistosta ja varallisuudenhoitotoimistoista. Tehtäviä hoitaisivat Suomessa Keskusrikospoliisi ja viimeksi mainituilta osin myös Ulosottolaitos.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|Julkaisun luku Rinnakkaistekstit on osittain taulukoitu. Taulukoiden lukujärjestys ruudunlukijalle voi olla puutteellinen
Valmiuslain kokonaisuudistus : Työryhmän mietintö
No full textValtioneuvosto asetti kaikkien ministeriöiden ja tasavallan presidentin kanslian edustajista sekä oikeudellisista asiantuntijoista koostuvan työryhmän valmistelemaan valmiuslain kokonaisuudistusta ajalle 6.10.2022–1.3.2025. Työryhmän toimikautta jatkettiin 30.6.2025 asti. Valtioneuvosto asetti ajalle 20.11.2025–18.12.2025 uuden työryhmän jatkamaan valmiuslain kokonaisuudistusta valmistelleen työryhmän työtä sisäministeriön esiin nostamien laajamittaiseen maahantuloon liittyvien seikkojen huomioon ottamiseksi. Työryhmän tehtävänantoon ei kuulunut arvioida muita uudistuksen jatkovalmisteluun liittyviä kysymyksiä. Kokonaisuudistuksen valmistelua tukemaan asetettiin parlamentaarinen seurantaryhmä.
Mietinnössä ehdotetaan säädettäväksi uusi valmiuslaki. Uudistuksen tavoitteena on saattaa valmiuslaki vastaamaan nykyaikaista käsitystä yhteiskunnan kokonaisturvallisuudesta ja sitä uhkaavista tekijöistä. Tavoitteena on johdonmukainen, ajantasainen ja perustuslain kanssa sopusoinnussa oleva sääntelykokonaisuus, joka tarjoaa edellytykset tehdä poikkeusolojen hallitsemiseksi oikea-aikaiset päätökset sekä sisältää asianmukaiset ja riittävät toimivaltuudet näiden päätösten toteuttamiseksi.
Esityksessä ehdotetaan muutettavaksi myös rikoslakia. Ehdotuksella täsmennettäisiin valmiuslakiin liitettyä rangaistussääntelyä.
Mietintöön liittyy valtiovarainministeriön edustajan eriävä mielipide ja lausuma sekä sisäministeriön eriävä mielipide.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Väkivallaton lapsuus : Toimenpidesuunnitelma lapsiin kohdistuvan väkivallan ehkäisystä vuosille 2026–2033
No full textVäkivallaton lapsuus toimenpidesuunnitelma on poikkihallinnollinen, valtioneuvostotasoinen kansallinen toimenpidesuunnitelma, jonka tavoitteena on ehkäistä erityyppistä 0–17-vuotiaisiin kohdistuvaa väkivaltaa Suomessa vuosina 2026–2033. Sosiaali- ja terveysministeriö koordinoi työtä yhdessä Terveyden ja hyvinvoinnin laitoksen kanssa.
Suunnitelma perustuu kansainvälisiin ihmisoikeussopimuksiin (mm. nk. Lanzaroten ja Istanbulin sopimukset, YK:n sopimus lapsen oikeuksista), kansalliseen lainsäädäntöön sekä ajantasaiseen tutkimus- ja tilastotietoon. Suunnitelman laatimiseen on osallistunut laaja joukko lapsiin kohdistuvan väkivallan ja lapsen oikeuksien alan asiantuntijoita niin julkisen sektorin, tutkimuksen kuin järjestöjen puolelta.
Suunnitelman 27 toimenpidettä on jaettu viiteen teemakokonaisuuteen: 1) Tietopohja ja sen kehittäminen, 2) Monialainen yhteistyö, säädökset ja osallisuus, 3) Lähisuhde-väkivalta perheessä, 4) Seksuaalikasvatus, turvataidot ja seksuaaliväkivalta sekä 5) Kodin ulkopuoliset ympäristöt ja digitaalinen väkivalta.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Den nationella livsmedelsstrategin 2040 : Den lyckliga matens land
No full textStrategin är ett resultat av ett omfattande samarbete med intressentgrupper och skapar en gemensam riktning för utvecklingen av det finländska livsmedelssystemet på lång sikt. I bakgrunden finns globala utmaningar, till exempel klimatförändringen, geopolitisk instabilitet och tekniska omvälvningar. Målet med strategin är att bygga upp ett förutseende, hållbart och lönsamt livsmedelssystem som tryggar försörjningsberedskapen, minskar de negativa miljökonsekvenserna, stärker den biologiska mångfalden och främjar befolkningens hälsa. Strategin genomförs genom fyraåriga genomförandeplaner.
Målet är att Finland före 2040 ska bli en ledande aktör när det gäller att utveckla och förnya hållbara livsmedelssystem. Finland är ute i världen känt som ett matland. I Finland produceras mat på ett hållbart och lönsamt sätt både för den inhemska marknaden och för export. Internationaliseringen och exporttillväxten grundar sig på en hög förädlingsgrad och livsmedelsteknologier.
Strategin innehåller fyra strategiska målsättningar: lönsamhet och rättvisa, försörjningsberedskap, naturens bärkraft och matkultur och välbefinnande. Dessa stöds av fem färdigheter: utveckling och utnyttjande av innovationer och tekniker, stärkande av kompetensen, investeringsförmåga, samarbetsekosystemen och förvaltningens roll som en aktiv möjliggörare. Då livsmedelsstrategin genomförs ansvarar varje aktör i livsmedelssystemet för att uppnå de gemensamma målen.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order