Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Kokonaistarkastelu velkaantumisilmiöstä
No full textTämä selvitys vastaa pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen velkaantumisilmiön kokonaistarkastelusta. Selvitys jakaantuu kahteen osaan. Ensimmäinen osa (luvut 2–5) sisältää tutkimuksiin pohjautuvaa analyysiä yksityishenkilöiden ja kotitalouksien ylivelkaantumisesta sekä sen taustatekijöistä Tilastokeskuksen rekisteriaineistoja hyödyntäen. Toinen osa (luvut 6–9) sisältää tarkasteluja talous- ja velkaneuvonnan ja ennakoivan talousneuvonnan tilastointiaineistoista.
Ylivelkaantuminen on kasvava ongelma, joka vaikuttaa sekä yksilöiden hyvinvointiin että kansantalouteen. Selvityksessä tarkastellaan velkaantumisen syitä, kuten taloudellisen tilanteen heikkenemistä, työttömyyttä, sairauksia ja koulutuksen vaikutuksia.
Taloudellisen tilanteen heikkeneminen, erityisesti odottamattomat shokit, lisäävät ylivelkaantumisen riskiä. Työttömyys ja työn menetykset ovat merkittäviä ylivelkaantumisen syitä. Toisen asteen koulutukseen pääsy vähentää ylivelkaantumisen riskiä, mutta lukion ja ammatillisen koulutuksen välillä ei havaittu merkittävää eroa.
Talousneuvonnan ja ennakoivan talousneuvonnan merkitys korostuu ylivelkaantumisen ehkäisemisessä. Selvityksessä esitetyt havainnot korostavat tarvetta kehittää talousosaamista ja matalan kynnyksen palveluita, kuten talousneuvoloita, jotka tavoittavat ihmiset ennen vakavien velkaongelmien syntymistä
Utvecklingen av den upphovsrättsliga lagstiftningen i Sverige, Norge, Danmark och Island – särskilt under 2000-talet
No full textI utredningen har utvecklingen av den upphovsrättsliga lagstiftningen i Sverige, Norge, Danmark och Island särskilt under 2000-talet granskats. Utredningen har fokuserat på revideringar som har föranletts av nationella behov. Revideringar som följt av EU-rättsliga eller internationella förpliktelser har inte behandlats i utredningen.
I Sverige har revideringar genomförts i fråga om handlingsoffentligheten för att motverka att upphovsrättsligt skyddade verk missbrukas. Vidare har ändringar gjorts i upphovsrättslagen i fråga om avtalslicenser och upphovsrättens övergång, särskilt med avseende på utnyttjande av digitala verk och för att säkerställa skälig ersättning. Strukturen och språket i upphovsrättslagen samt inskränkningar i upphovsrätten har varit föremål för regeringstillsatta utredningar.
I Norge har en totalreform av upphovsrättslagen genomförts med betoning på balans mellan olika intressen. För att uppnå detta syfte ansågs det vara nödvändigt att klargöra bestämmelserna om användning av upphovsrättsligt skyddade verk och prestationer.
I Danmark genomfördes en totalreform av upphovsrättslagen i början av 1990-talet. Revideringarna av upphovsrättslagen har avspeglat den teknologiska utvecklingen och nutida behov. Genom revideringarna har användningen av avtalslicenser för utnyttjande av digitalt innehåll utökats. Rättigheterna som tillkommer producenter av audiovisuella verk har stärkts och producenterna har getts bättre möjligheter att övervaka användningen av deras verk.
I Island har en totalreform av upphovsrättslagen diskuterats i flera omgångar sedan slutet av 1980-talet. Diskussionerna har handlat om att modernisera lagen för att den ska uppfylla de behov som digitaliseringen och den teknologiska utvecklingen har medfört
Sisäministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 200) tilinpäätös 2024
No full textSisäministeriön kirjanpitoyksikön vuoden 2024 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavasta toteumalaskelmasta, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista.
Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä raportoinnin ministeriön toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös sisäisen valvonnan arviointilausuman, kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvedot väärinkäytöksistä
Ulosottosääntelyn kehittäminen : Työryhmän mietintö
No full textTyöryhmän tavoitteena on ollut valmistella ehdotus tulojen ja sosiaaliturvaetuuksien ulosmittausta koskevan lainsäädännön uudistamiseksi ja muiden mahdollisten ulosottomenettelyyn liittyvien muutostarpeiden toteuttamiseksi.
Työryhmä ehdottaa muutoksia ulosottokaareen, sosiaaliturvaetuuksia koskevaan lainsäädäntöön ja vakuutussopimuslakiin. Tulojen ulosmittausta koskeva sääntely ehdotetaan uudistettavaksi kokonaisuudessaan. Tuloista ulosmitattava määrä laskettaisiin uusien, nykyistä progressiivisempien laskentasääntöjen mukaan. Suojaosuus säilytettäisiin nykyisellä tasolla indeksitarkistettuna, ja vapaakuukausia koskeva sääntely kumottaisiin. Velallisen rahavaroista ulosmittauksen ulkopuolelle erotettavaa rahamäärää korotettaisiin. Lisäksi ehdotetaan muita pienempiä muutoksia palkan ulosmittausta ja muuta ulosottomenettelyä koskevaan sääntelyyn.
Työryhmä ehdottaa, että ulosmittauskielto koskisi vain sellaisia sosiaaliturvaetuuksia, jotka myönnetään eläke- ja sosiaalilainsäädännön nojalla määrättyyn tarkoitukseen. Muussa tapauksessa etuuden ulosmitattavuus määräytyisi sen perusteella, ylittääkö etuuden määrä suojaosuuden määrän. Vakuutussopimuslain säännös, jolla rajoitetaan henki- ja eläkevakuutusten ulosmittausta, ehdotetaan kumottavaksi. Ulosottomiehelle ehdotetaan oikeutta käynnistää ulosmitatun henki- tai eläkevakuutuksen takaisinosto ja hakea vakuutuskorvausta
Report on State Annual Accounts 2024 : Annex 4 State corporate holdings
No full textAs provided in section 46 of the Constitution, the Government submits to Parliament a report on the state annual accounts and information on the management of government finances and compliance with the budget, including measures taken by the Government in response to the resolutions passed by Parliament. More detailed provisions on the report on the state annual accounts are set out in section 9a of the Government Act (715/2003) and sections 17 and 18 of the State Budget Act (423/1988).
Under section 18 of the State Budget Act, the reports on central government finances, the management of central government finances and their operative performance included in the report on the state annual accounts shall provide true and fair information on compliance with the Budget, central government revenue and expenditure, the central government’s financial position, and performance (true and fair view). Legislatively, the contents of the report are more specifically governed by the requirements laid down in the Government Decree on the Report on State Annual Accounts (853/2024). The Report on State Annual Accounts for 2024 consists of five parts:
Report on State Annual Accounts
Annex 1 Financial performance by the ministries’ administrative branches
Annex 2 Financial statements
Annex 3 Measures taken in response to statements and opinions issued by Parliament
Annex 4 State corporate holdings </ul
Jätteen synty ja erilliskeräys palvelualoilla : Tarkastelussa majoitus- ja ravintola-ala sekä päivittäistavarakauppa
No full textBiojätteet on tärkeä jätejae yhdyskuntajätteen kierrätysasteen ja ravinteiden kierrätyksen lisäämisessä. Jätetietoa kierrätyksen lisäämiseksi kuitenkin puuttuu. Tämä raportti tarjoaa uutta tietoa sekä päivittäistavarakaupan että majoitus- ja ravintola-alan jätteistä; niiden kertymistä, koostumuksesta ja kierrätyspotentiaalista.
Jätelain uudistuksen myötä biojätteiden erilliskeräysvelvoitteet kiristyivät kaikille jätteen tuottajille. Tässä hankkeessa koottuja päivittäistavarakaupan jätekertymätietoja vuodelta 2023 vertailtiin vuoden 2021 aineistoon. Tavoitteena oli selvittää miten uudet erilliskeräysvelvoitteet ovat siirtyneet käytäntöön. Tulokset osoittavat, että kaupan jätteiden lajittelu on parantunut kaikkien jätejakeiden, myös biojätteiden, kohdalla.
Majoitus- ja ravintola-alan jätetutkimuksessa selvitettiin toimialan keskimääräisiä jätekertymiä sekä arvioitiin toimialojen jätteiden osuutta yhdyskuntajätteestä. Lisäksi ravintoloiden ovensuukyselyissä selvitettiin lajittelun yleisyyttä ja onnistumista Turussa ja Jyväskylässä. Tulosten perusteella esitetään keinoja biojätteen keräyksen tehostamiseksi majoitus- ja ravintola-alalla. Raportti sisältää myös majoitus- ja ravintola-alan seka- ja energiajätekoostumustutkimuksen tulokset. Koostumustiedot osoittavat, että sekajätteisiin päätyy kierrätyskelpoista jätettä
Low-carbon water sector 2035 : Roadmap for reducing emissions in Finland
No full textFinland is committed to achieving carbon neutrality by 2035. Low-carbon water sector support the achievement of Finland’s carbon neutrality commitment, and this roadmap sets a target for reducing the greenhouse gas emissions of water sector by 30% by 2035. The roadmap establishes steps towards achieving this target and is an ambitious plan for reducing emissions with various reduction measures.
The emission reduction measures in the roadmap consist of 1) support measures that do not in themselves reduce emissions but promote the reduction of emissions with steering instruments, cooperation or data accumulation, and 2) actual emission reduction measures that reduce direct and indirect greenhouse gas emissions from water sector.
The aim of the roadmap is to promote and steer the reduction of greenhouse gas emissions from water sector in Finland. It focuses on emission reduction measures and their effectiveness at the national level and provides a general estimate of the costs at water utility level. The roadmap defines guidelines and provides a framework for the low-carbon work at water utility level
Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret koulutuksessa ja työmarkkinoilla
No full textSelvitys tarkastelee 18–29-vuotiaiden Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten nuorten osallistumista työmarkkinoille ja koulutukseen. Vertailussa suomalaistaustaisiin nuoriin aikuisiin on otettu huomioon erilaiset sukupuoli- ja ikärakenteet, synnyin- ja asuinalueet sekä vanhempien sosioekonomiset taustat.
Suomessa syntyneiden ulkomaalaistaustaisten nuorten määrä on kasvanut 2010-luvulla nopeasti: vuoden 2010 noin 1 000 henkilöstä vuoden 2023 yli 15 000 henkilöön. Merkittävä osa Suomessa syntyneistä ulkomaalaistaustaisista nuorista on 1990-luvun alussa Somaliasta, Jugoslaviasta ja Neuvostoliitosta Suomeen muuttaneiden lapsia.
Suomessa syntyneet ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat suomalaistaustaisia harvemmin työllisenä ja useammin työttömänä ja työvoiman ulkopuolella. He myös opiskelevat suomalaistaustaisia harvemmin. Ulkomaalaistaustaiset nuoret ovat suomalaistaustaisia nuoria useammin syntyneet ja asuneet Uudellamaalla ja kaupungeissa. He myös useammin muuttavat alueille, joilla työllistymisen mahdollisuudet ovat paremmat.
Vanhempien sosioekonominen asema selittää erot koulutukseen ja työmarkkinoille osallistumisessa ulkomaalais- ja suomalaistaustaisten nuorten välillä. Ikä-sukupuolivakioidut erot ovat kuitenkin selkeitä ja vakaita, ja ulkomaalaistaustaisten nuorten vanhempien sosioekonominen asema on paljon heikompi kuin suomalaistaustaisten nuorten vanhempien
Vapaan sivistystyön digitalisaation tavoitetila
No full textVapaan sivistystyön digitalisaation tavoitetilan kuvaus valmistui keväällä 2025 osana Varhaiskasvatuksen, esi- ja perusopetuksen sekä vapaan sivistystyön digitalisaation viitekehys -hanketta. Hankkeessa kehitetään digitalisaation ohjausta ja vaikuttavuutta sekä hallinnonalan ennakointikykyä.
Tavoitetilan kuvauksella konkretisoidaan Suomen digitaalisen kompassin, Kasvatuksen ja koulutuksen digitalisaation linjausten 2027 sekä muiden merkittävien toimialan digitalisaatiota määrittelevien asiakirjojen asettamia tavoitteita vapaan sivistystyön näkökulmasta. Digitalisaatiota tarkastellaan seitsemän osa-alueen kautta: digitalisaation kehittämisen edellytykset, digitaalinen osaaminen, digitaalisen infrastruktuurin, palveluiden ja yhteentoimivuuden kehittämisen tuki, tiedonhallinta ja laatu, tietosuoja ja -turva, digitalisaation lainsäädäntö ja -tulkinta sekä digitalisaation tutkimus.
Digitalisaation tavoitteet kuvataan vapaan sivistystyön kontekstissa. Tällöin kaikki vapaan sivistystyön oppilaitosten ylläpitäjät voivat tehdä pitkäjänteistä, ennakoivaa ja strategisesti ohjattua työtä tavoitetilan toteutumiseksi. Kansallisesti määritellyn ja yhteisesti jaetun tavoitetilan kuvaamisen jälkeen muodostetaan konkreettiset toimenpiteet, mikä edistää toimialan digitalisaation kehitystä kohti yhteisesti jaettua tavoitetilaa
Rural proofing of legislative proposals : Guidelines for law drafters for rural proofing
No full textThe conditions vary greatly in different regions in Finland due to factors such as geography, economic structure and socio-economic as well as cultural differences. It is essential to assess the rural impacts of legislative proposals, as also the decentralised social structure, the market for products and services, land use and the role of the third sector and local communities in rural areas differ considerably from the urban structures and functions.
In many ways rural areas function in a different way from cities and as such both decisions, programmes as well as regulations affect ruralities and cities quite differently. In fact, when drafting statutes, an important question is how the legislation will come to affect in different areas. Are the impacts different in urban and rural areas?
The common guidelines of the Ministry of Justice include general guidelines on rural proofing. This separate guideline adds to the general guidelines and supports law drafter in the use of the method for rural proofing.
This guideline is a translation of the guide published in 2022