Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Digitalisaation ja datatalouden vaikutusarvioinnin kehittäminen
No full textRaportti käsittelee digitalisaation ja datatalouden vaikutusarvioinnin kehittämistä erityisesti liikenteen ja viestinnän hallinnonalalla. Digitalisaatio ja datatalous muuttavat perinteisiä toimintoja ja prosesseja digitaalisiksi ratkaisuiksi ja teknologioiksi. Digitalisaation ja datatalouden vaikutusten arviointiin ei ole vielä yhtenäistä vakiintunutta käytäntöä. Vaikutusarviointia tarvitaan säädöshankkeiden, strategioiden, ohjelmien, suunnitelmien, hankkeiden, toimenpiteiden ja budjetin valmistelun sekä EU-vaikuttamisen tueksi.
Digitalisaation ja datatalouden vaikutukset ulottuvat laajasti eri toimialoille ja yhteiskunnan osa-alueille. Onnistunut digitalisaatio parantaa prosessien tehokkuutta, mahdollistaa uusien liiketoimintamallien syntymisen ja edistää innovaatioita. Julkishallinnon tasolla digitalisaatio voi näkyä esimerkiksi palvelujen parempana saatavuutena. Raportissa käsitellään myös kyberturvallisuutta, joka liittyy tietojärjestelmien ja -verkkojen suojaamiseen. Kyberturvallisuuden parantaminen on keskeistä tietomurtojen, tietovuotojen ja muiden kyberuhkien estämiseksi.
Raportissa esitetään monikriteerinen arviointikehikko, joka jäsentää digitalisaation vaikutuksia moninäkökulmaisesti ja systeemidynamiikkaa hyödyntäen. Kehikko tukee liikenne- ja viestintäministeriön vaikutusarviointiosaamisen kehittämistä. Hankkeen toteutti VTT syys-joulukuun 2024 aikana
Valtion T&K-rahoituksen käytön ja vaikuttavuuden seuranta- ja arviointisuunnitelma
No full textParlamentaarisen sitoumuksen mukaisesti valtion tutkimus- ja kehittämistoiminnan rahoitusta kasvatetaan Suomessa merkittävästi. Julkisen T&K-rahoituksen merkittävä lisääntyminen edellyttää entistä systemaattisempaa vaikuttavuuden arviointia.
Tämä suunnitelma kuvaa valtion T&K-toiminnan rahoituksen käytön ja vaikuttavuuden seurantaa ja arviointia, joka käynnistyy uudella tavalla vuoden 2025 aikana. Seurannassa tarkastellaan sekä T&K-rahoituslain mukaista lisärahoitusta että valtion koko T&K-rahoitusta. Tavoitteena on tuottaa kokonaiskuvaa ja ajantasaista tilannetietoa T&K-rahoituksen kohdentamisesta, tuloksista, vaikutuksista ja vaikuttavuudesta päätöksentekijöiden ja TKI-järjestelmän toimijoiden käyttöön. Systemaattinen seuranta ja arviointi toimii TKI-järjestelmän johtamisen työvälineenä ja vahvistaa johtamista tietoon ja vaikuttavuuteen pohjautuen. Se palvelee TKI-toimijoita kokonaisvaltaisen tilannekuvan ja tilannetiedon avulla. Seurantaa toteuttaa tutkimus- ja innovaationeuvoston sihteeristö avoimesti ja vuorovaikutteisesti yhdessä TKI-kentän toimijoiden kanssa.
Suunnitelmaan sisältyvät seurantaindikaattorit jakaantuvat kolmeen kokonaisuuteen:
1) pääindikaattorit, 2) laajempi mittaristo ja 3) nopeat, ennakoivat indikaattorit.
Seurannasta laaditaan tutkimus- ja innovaationeuvostolle vuosittain raportti, joka julkaistaan avoimesti. Lisäksi seuranta- ja arviointitietoa pyritään saattamaan julkiseksi verkkoon myös muutoin.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible
HTP-arvot 2025 : Haitallisiksi tunnetut pitoisuudet
No full textSosiaali- ja terveysministeriö on asetuksellaan haitallisiksi tunnetuista pitoisuuksista (55/2025) vahvistanut tässä julkaisussa liitteissä 1 ja 2 luetellut työpaikan ilman epäpuhtauksien haitallisiksi tunnetut pitoisuudet (HTP-arvot) ja vastaavat biologisten altistumisindikaattorien ohjeraja-arvot. Ne on tarkoitettu huomioon otettavaksi työpaikan ilman puhtautta, työntekijöiden altistumista ja mittaustulosten merkitystä arvioitaessa.
Tämä julkaisu julkaistaan suomen- ja ruotsinkielisenä ja se korvaa aiemman sosiaali- ja terveysministeriön julkaisun ”HTP-arvot 2020”, Sosiaali- ja terveysministeriön julkaisuja 2020:24.
Julkaisun liitteessä 1 olevaan luetteloon on korvattavan julkaisun luetteloon verrattuna lisätty neljä uutta päänimikettä HTP-arvoineen ja muine tietoineen ja yhdeksän päänimikkeen HTP-arvoa on muutettu. Lisäksi neljälle päänimikkeelle on lisätty biologisten näytteiden ohjeraja-arvo (liite 2). Joidenkin aineiden HTP-arvot on kumottu, koska aineille on asetettu sitovat raja-arvot 5.4.2024 voimaan tulleessa valtioneuvoston asetuksessa syöpäsairauden vaaraa aiheuttavista, perimää vaurioittavista ja lisääntymiselle vaarallisista tekijöistä työssä (113/2024).
Liitteessä 13 on luetteloitu ainenimikkeitä, joiden raja-arvoja aiotaan käsitellä seuraavien päivitysten yhteydessä
Poliisibarometri 2024 : Kansalaisten arviot poliisin toiminnasta ja Suomen sisäisen turvallisuuden tilasta
No full textPoliisibarometri on pitkän aikavälin seuranta- ja arviointitutkimus (1999–2024), jossa tutkitaan kansalaisten arvioita poliisin toiminnasta ja sisäisen turvallisuuden tilasta. Kyselytutkimuksen aineisto kerättiin syksyllä 2024. Tiedonkeruun toteutti Tilastokeskus. Se perustui satunnaisotantaan, otoksen ollessa 8500, vastaajia 4164, vastausprosentti noin 49,0 %.
Luottamus poliisin toimintaan on säilynyt hyvänä. Noin 92 % vastaajista luottaa poliisin toimintaan melko tai erittäin paljon. Poliisin legitimiteetti on myös vahva. Poliisin koetaan kohtelevan kansalaisia hyvin ja oikeudenmukaisesti. Tutkimukseen annettujen avovastausten perusteella kansalaisten huolenaiheita ovat liikennevalvonta, omaisuusarvoltaan vähäisemmät rikokset, joiden selvittämiseen poliisilla ei ole aina riittäviä resursseja, sekä julkisilla paikoilla käytävä huumekauppa, jonka vastaajat kokevat lisääntyneen. Osalla seksuaali- ja väkivaltarikosten uhreista on ollut kielteisiä kokemuksia poliisin toiminnasta ja rikosprosessista, mikä on vaikuttanut luottamukseen poliisia kohtaan.
Rikollisuus on vähentynyt Suomessa. On myös rikoslajeja, joihin on hyvä kiinnittää huomiota. Näitä ovat tietoverkkorikollisuuden eri muodot, kuten tietomurrot, petokset ja verkkohuijaukset.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Rekommendation om förvaringstider för informationsmaterial och om åtgärder efter förvaringstidens slut
No full textRekommendationen konkretiserar i enlighet med 21 § i informationshanteringslagen hur förvaringstiden ska bestämmas för sådant informationsmaterial och sådana dokument, för vilka det inte finns bestämmelser om förvaringstiden i lag. Därtill förtydligar rekommendationen vad som avses med förvaring, förstöring och arkivering av informationsmaterial och dokument.
Rekommendationen gäller informationsmaterial och dokument som skapas eller behandlas i allmänna verksamhetsprocesser inom statsförvaltningen, välfärdsområdenas och kommunerna. För de vanligaste dokumenten ges riktgivande förvaringstider i bilagorna till rekommendationen. I dessa beaktas också andra förvaringstider än de som bestämts utifrån informationshanteringslagen.
Informationshanteringsenheterna uppmanas att beakta åtgärderna för bestämning av förvaringstider samt förstöring och arkivering av informationsmaterial vid utveckling och anskaffning av informationssystem.
Rekommendationen innehåller rekommenderade metoder och bäst praxis, men dessa är inte förpliktande på samma sätt som bestämmelser i lag. Rekommendationen kan användas av alla experter inom informationshantering som hjälp för bestämningen av förvaringstider.
Informationshanteringsnämnden godkände den ursprungliga rekommendationen den 16 juni 2022 och denna senaste uppdaterade version den 24 april 2025. Vid uppdateringen har det gjorts kompletteringar i kapitlen 2.1, 2.2, 2.4 och 3.2. Bilagan 6 är ny.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Regeringens årsberättelse 2024 : Bilaga 2 Bokslutskalkyler
No full textStatsrådet lämnar regeringens årsberättelse till riksdagen som den berättelse om regeringens verksamhet, skötseln av statsfinanserna och om hur budgeten har följts samt om regeringens åtgärder med anledning av riksdagens beslut som det föreskrivs om i 46 § i grundlagen. Närmare bestämmelser om regeringens årsberättelse finns i 9 a § i lagen om statsrådet (175/2003) och i 17 och 18 § i lagen om statsbudgeten (423/1988).
I 18 § i lagen om statsbudgeten förutsätts det att de redogörelser för statsfinanserna och skötseln av statsfinanserna samt resultat av statens verksamhet som tas in i regeringens årsberättelse ska ge riktiga och tillräckliga uppgifter om hur budgeten följts och om statens intäkter och kostnader, om statens ekonomiska ställning och resultat (rättvisande bild). På författningsnivå bestäms berättelsens innehåll dessutom särskilt av kraven i statsrådets förordning om regeringens årsberättelse (853/2024). Regeringens årsberättelse för 2024 består av fem delar:
Regeringens årsberättelse
Bilaga 1 Redogörelser för resultatet inom ministeriernas ansvarsområde
Bilaga 2 Bokslutskalkyler
Bilaga 3 Åtgärder med anledning av riksdagens uttalanden och ställningstaganden
Bilaga 4 Statens bolagsinnehav
</ul
Tasa-arvon työkalut : Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tietopaketti kunta- ja aluevaaleihin 2025
No full textTasa-arvon työkalut – Tasa-arvoasiain neuvottelukunnan tietopaketti kunta- ja aluevaaleihin 2025 on koottu puolueiden, ehdokkaiden ja tulevien valtuutettujen vaali- ja vaikuttamistyön tueksi.
Tietopaketti kokoaa sukupuolten tasa-arvoa koskevaa tietoa sekä konkreettisia toimia tasa-arvon edistämiseksi kunnissa ja hyvinvointialueilla. Tietopakettiin on valittu tiettyjä keskeisiä ja ajankohtaisia tasa-arvoteemoja, eikä se siten kata kaikkia tasa-arvon osa-alueita.
Tietopaketin ensimmäisessä osassa käsitellään kunnille ja hyvinvointialueille yhteisiä tasa-arvokysymyksiä: sukupuolivaikutusten arviointia ja sukupuolitietoista budjetointia, kuntia ja hyvinvointialueita työnantajina sekä päättäjiä ja tasa-arvoa.
Toisessa osiossa paneudutaan erityisesti kuntiin. Kuntien tasa-arvotyötä lähestytään kasvatuksen ja koulutuksen, TE-uudistuksen sekä hyvinvoinnin edistämisen näkökulmista.
Kolmannessa osiossa keskitytään hyvinvointialueisiin ja etenkin sukupuolistuneen väkivallan ehkäisyyn, terveyseroihin ja digitalisaatioon sote-palveluissa.
Tietopaketti on laadittu puolueiden edustajien ja asiantuntijoiden yhteistyönä
Toimenpiteitä lapsitoiveiden tukemiseksi ja syntyvyyden kohentamiseksi : Väestöpoliittisen ohjelman valmistelutyöryhmän muistio
No full textSyntyvyys on Suomessa viimeisten 15 vuoden aikana alentunut nopeasti, ja vuonna 2024 kokonaishedelmällisyysluku oli enää 1,25. Syntyneiden ikäluokkien pieneneminen heijastuu väestörakenteeseen, mikä haastaa yhteiskunnan taloudellista ja sosiaalista kestävyyttä. Samalla kun yhteiskunnan on sopeuduttava väestörakenteen muutokseen, on myös tärkeää tukea yksilöiden lapsitoiveiden toteutumista ja siten vaikuttaa syntyvyyteen.
Sosiaali- ja terveysministeriön kesäkuussa 2024 asettama väestöpoliittinen työryhmä on koonnut tähän muistioon lyhyen ja pitkän aikavälin toimenpiteitä, joilla tuettaisiin lapsitoiveiden toteutumista ja syntyvyyttä.
Viimeaikaiselle syntyvyyden laskulle ei ole yhtä selkeää syytä eikä siten ole löydettävissä helppoja keinoja kohentaa syntyvyyttä. Syntyvyyteen vaikuttavat kulttuuristen muutosten ohella muun muassa parisuhteiden haurastuminen, mielenterveyskysymykset, työmarkkina-asema ja toimeentulo, vanhempana jaksaminen sekä työn ja perheen yhteensovittamisen mahdollisuudet. Siksi työryhmä ehdottaa laajaa valikoimaa erilaisia keinoja, joiden arvioidaan voivan tukea lapsitoiveiden toteutumista ja syntyvyyttä. Ehdotukset liittyvät muun muassa hedelmällisyystietoisuuteen ja -hoitoihin, nuorten hyvinvointiin, työelämän tasa-arvoon sekä lapsiperheiden palveluihin ja etuuksiin
Vaikutusten arviointi koskien kaivostoiminnan vaikutusalueen kunnostamista ja maisemointia
No full textSelvityksessä tarkastellaan, millaisia kustannus- ja ympäristönsuojelullisia vaikutuksia aiheutuisi, jos kaivannaisjätedirektiivin mukainen kaivannaisjätealueen ja sen vaikutusalueella olevan maan ja pohjaveden kunnostamisvelvoite tyydyttävään tilaan laajennettaisiin kattamaan koko kaivosalue ja sen vaikutusalue.
Selvitystyö on toteutettu osana ympäristöministeriön lainsäädäntöhanketta kaivostoiminnan ympäristösääntelyn kehittämiseksi (YM012:00/2023). Hankkeessa tarkastellaan muun muassa jätteenkäsittelyn vakuuksien laajentamista kattamaan myös muita kaivosten ympäristövastuita.
Lähtökohtaisesti kaivostoiminnot on suunniteltava pilaantumisen ehkäisemiseksi, eikä mahdollisia puhdistustoimia voida lykätä tarpeettomasti. Suorittamaton kunnostustyö voisi kuitenkin sisältyä vakuuksien toiminnanaikaiseen päivittämiseen. Vakuuden laajentamisen ympäristönsuojelullinen vaikuttavuus riippuisi kunnostustöiden määrästä, laajuudesta ja ajoittumisesta, mutta myös alueen herkkyydestä ja haitta-aineiden leviämispotentiaalista. Laskentaesimerkeissä kustannusvaikutus oli 1–12,5 % nykyvakuuteen nähden. Erityistilanteet voisivat kuitenkin aiheuttaa mittavia lisäkustannuksia.
Selvityksessä tarkastellaan lisäksi, miten metallimalmien kaivostoiminnan lisääminen teollisuuspäästödirektiivin mukaisen kunnostamisvelvoitteen piiriin (perustilaan palauttaminen) voisi vaikuttaa vakuuksiin
SLAPP-direktiivin täytäntöönpano : Työryhmän mietintö
No full textOikeusministeriö asetti työryhmän valmistelemaan SLAPP-direktiivin täytäntöönpanemiseksi tarpeelliset säännökset. Direktiivin tavoitteena on suojella julkiseen keskusteluun osallistuvia henkilöitä ilmeisen perusteettomilta vaatimuksilta ja väärinkäyttöön perustuvilta oikeudenkäynneiltä.
Työryhmä ehdottaa, että direktiivi pantaisiin täytäntöön säätämällä uusi erillislaki. Lakia sovellettaisiin siviili- ja kauppaoikeudellisissa asioissa, joilla on rajat ylittäviä vaikutuksia.
Tuomioistuin voisi määrätä kantajan asettamaan vakuuden vastaajan oikeudenkäyntikulujen maksamista varten. Ellei vakuutta asetettaisi, kanne jätettäisiin tutkimatta.
Vastaajan oikeudesta vaatia kanteen tai sen osan hylkäämistä selvästi perusteettomana säädettäisiin erikseen.
Kansallisella tuomioistuimella säädettäisiin olevan toimivalta tutkia kolmannessa maassa käydyssä väärinkäyttöön perustuvassa oikeudenkäynnissä aiheutuneita oikeudenkäyntikuluja koskeva korvausvaatimus.
Kantaja, joka on pannut vireille väärinkäyttöön perustuvan oikeudenkäynnin, voitaisiin tuomita vähintään 1 000 ja enintään 10 000 euron suuruiseen häirintäkannemaksuun