Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Hallituksen vuosikertomus 2024 Liite 3 : Toimenpiteet eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta
No full textValtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen vuosikertomuksen perustuslain 46 §:ssä säädettynä kertomuksena hallituksen toiminnasta, valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta sekä niistä toimista, joihin hallitus on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt. Hallituksen vuosikertomuksesta säädetään tarkemmin valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 9 a §:ssä sekä valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 17 ja 18 §:ssä.
Talousarviolain 18 §:ssä edellytetään, että hallituksen vuosikertomukseen otettavien valtiontalouden ja valtion taloudenhoidon sekä toiminnan tuloksellisuuden kuvausten tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot talousarvion noudattamisesta, valtion tuotoista ja kuluista, valtion taloudellisesta asemasta sekä tuloksellisuudesta (oikea ja riittävä kuva). Säädöstasolla kertomuksen sisältöä määrittävät erityisesti myös hallituksen vuosikertomuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (853/2024) vaatimukset. Hallituksen vuosikertomus vuodelta 2024 muodostuu viidestä osasta:
Hallituksen vuosikertomus
Liite 1 Ministeriöiden toimialojen tuloksellisuuden kuvaukset
Liite 2 Tilinpäätöslaskelmat
Liite 3 Toimenpiteet eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta
Liite 4 Valtion yhtiöomistus
</ul
Growth strategy for the financial sector
No full textGrowth companies play a major role in economic growth, and equity investments plays a major role in financing growth companies. This is why the working group decided to focus on the functioning of Finland’s equity investment market. Finland has a bank-centric financial system, which was another reason for the working group’s choice of focus. A more diverse system would be both more stable and more supportive of growth.
The ways that households save play a role in the development of the capital markets. Though Finns have begun investing more in shares for example, a large share of financial assets remain in deposits. Encouraging households to diversify the investment instruments they use would provide depth to the Finnish capital markets.
Financial literacy of households improves their ability to use a variety investment instruments. The average financial literacy of the Finnish adult population is in line with the OECD average. Financial literacy among Finnish youths, however, is among the best in the world. However, there are major differences in financial literacy between Finnish youths.
The working group’s long-term objective is to diversify Finland’s bank-centric financial system and boost the level of ambition with respect to growth financing and financial literacy. Achieving this objective will require action to promote the scaling of risk financing, improve the position of retail investors and make use of the EU single market.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Terroristisia rikoksia koskevan rangaistussääntelyn uudistaminen : Lausuntotiivistelmä
No full textOikeusministeriön asettaman työryhmän 20.12.2024 julkaistussa mietinnössä ehdotettiin terrorismirikoksia koskevan rikoslain 34 a luvun korvaamista uudella terroristisia rikoksia koskevalla 34 a luvulla. Mietinnöstä annettiin 23 lausuntoa.
Yleisesti ottaen mietintöön ja sen ehdotuksiin suhtauduttiin myönteisesti ja mietintöä pidettiin kattavana ja perusteellisena. Työryhmän katsottiin onnistuneen tavoitteessa selkeyttää lainsäädäntöä, mikä toteutuisi erityisesti säännösten perustelujen kokoamisella yhteen lainvalmisteluasiakirjaan.
Mietinnössä ehdotettua sääntelyä pidettiin kattavana ja joissakin lausunnoissa myös pitkälle menevänä rangaistavan käyttäytymisen suhteen. Eräissä lausunnoissa katsottiin, että terroristiryhmän johtaminen tulisi säätää rangaistavaksi erillisenä rikoksena ja että tulisi harkita sitä, että rahoittamisrikoksista säädettäisiin tuottamuksellinen tekomuoto. Joissakin lausunnoissa nimenomaisesti pidettiin perusteltuna sitä mietinnössä omaksuttua ratkaisua, että rangaistavuuden ulkopuolelle jäisi pelkkä oleskelu tietyllä alueella tai pelkkä huolehtiminen oman perheen kotitaloustehtävistä tai lapsista.
Myös rangaistusasteikkoja koskevia mietinnön ehdotuksia kannatettiin laajalti, muutamassa lausunnossa katsottiin kuitenkin olevan aihetta kiinnittää huomiota terrorismirikollisuuden luonteeseen.
Lausuntopalaute oli yleisesti ottaen myönteistä myös koskien tunnusmerkistöjen selkeyttä sekä salaisia pakkokeinoja ja salaisia tiedonhankintakeinoja
Työkyvyn ja työhön osallistumisen kokonaisvaltainen tarkastelu ja palvelu- ja etuusjärjestelmän reunaehdot : Tutkimustuloksia päätöksenteon tueksi
No full textVuosina 2022–2024 Työterveyslaitos (TTL) ja Terveyden ja hyvinvoinnin laitos (THL) toteuttivat Työkykyohjelman laajennushankkeen osana Suomen kestävän kasvun ohjelmaa. Julkaisussa esitellään hankkeen keskeiset tulokset ja esitetään politiikkasuosituksia työkyvyn edistämiseksi.
Hankkeessa analysoitiin työkyvyn ja työhön osallistumisen välistä yhteyttä sekä pitkäaikaistyöttömien palvelu- ja etuuspolkuja. Laaja rekisteriaineisto mahdollisti työikäisten ryhmittelyn uudella tavalla, jossa huomioitiin laajasti työkykyyn liittyviä yksilöllisiä tekijöitä. Työkyvyn ja terveyden yhteyttä tarkasteltiin laajasti eri kohderyhmien, kuten työikäisen väestön, osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien, näkökulmista.
Tulokset osoittavat, että työhön osallistumiseen vaikuttavat samanaikaisesti monet tekijät, kuten ikä, koulutus, sosiaaliset suhteet ja työmarkkinatilanne. Terveyden merkitys korostui erityisesti osatyökykyisten ja pitkäaikaistyöttömien kohdalla, mutta ei ollut yhtä keskeinen koko työikäisessä väestössä. Tutkimuksessa havaitut työttömien erilaiset taustat ja työmarkkinahistoriat korostavat tarvetta kehittää palvelujärjestelmää vastaamaan pitkäaikaistyöttömien moninaisiin ja muuttuviin tilanteisiin.
Tulosten perusteella esitetään, että työkykyä koskevissa tutkimuksissa ja toimenpiteissä tulisi keskittyä työkyvyttömyyden tarkastelun ohella työkyvyn edistämiseen. Työkyvyn ja työhön osallistumisen palvelujen kehittäminen edellyttää kokonaisvaltaista ymmärrystä ja mallintamista, jotta palvelut voidaan kohdentaa ja toteuttaa vaikuttavasti
Maahanmuuttajien koulutuspolut
No full textToisen asteen koulutukseen osallistuminen on yleistä erityisesti kansainvälisen suojelun ja perheenyhdistämisen perusteella oleskeluluvan saaneilla. Opiskeluluvalla tulleista lähes 90 % on alkuvuosina korkeakoulussa. Kymmenen Suomessa asutun vuoden jälkeen noin 40 % kansainvälisen suojelun perusteella saapuneista miehistä ja 30 % naisista on suorittanut toisen asteen tutkinnon. Opiskeluluvalla tulleista ja Suomeen kymmeneksi vuodeksi jääneistä vajaa puolet oli suorittanut alemman korkeakoulututkinnon ja vastaava osuus ylemmän korkeakoulututkinnon.
Nuorimmat maahanmuuttajat kouluttautuvat eniten. 16–20-vuotiaana Suomeen tulleista 60 % osallistui ammatilliseen koulutukseen kymmenen vuoden aikana, ja 20 % oli ollut kirjoilla ammattikorkeakoulussa. Koulutukseen osallistuminen ja tutkintojen suorittaminen on yleisintä 2010-luvulla saapuneilla.
Opintojen aikainen työskentely on yleistä erityisesti korkeakoulussa. Korkeakoulututkinnon suorittaneista miehistä 80 % ja naisista 70 % on vähintään 6 kk kestävässä työsuhteessa tutkinnon suorittamisen jälkeisenä vuotena. Viidessä vuodessa puolet ylemmän ja 40 % alemman korkeakoulututkinnon suorittaneista muuttaa maasta. Toisen asteen tutkinnon suorittaneista alle 20 % muuttaa pois kymmenessä vuodessa
Valtioneuvoston yhteinen ohje neuvottelukunnille
No full textOhjeen tavoitteena on yhtenäistää valtioneuvoston yleisistunnossa asetettavien neuvottelukuntien asettamista ja työskentelyä koskevat käytännöt. Se on suunnattu erityisesti neuvottelukuntien vastuuhenkilöille ja jäsenille.
Neuvottelukunnat ovat itsenäisiä, neuvoa-antavia asiantuntijaelimiä, joiden tehtävät voivat liittyä yhteistyön edistämiseen, ohjelmien seurantaan, lainsäädännön soveltamiseen, lausuntojen ja suositusten antamiseen.navigointi mahdollistalooginen lukemisjärjesty
Klimatårsberättelse 2025
No full textEnligt klimatlagen ska den årliga klimatberättelsen avlåtas varje år. I rapporten granskas utsläpps- och sänkutvecklingen, huruvida åtgärderna är tillräckliga för att uppnå målen, behovet av ytterligare åtgärder samt genomförandet av målen och åtgärderna i de sektorvisa klimatplanerna. Åtgärderna i anpassningsplanen behandlas också.
År 2024 minskade de totala utsläppen exklusive markanvändningssektorn jämfört med föregående år. Utsläppen från utsläppshandelssektorn minskade betydligt jämfört med föregående år. Utsläppen från sektorn för ansvarsfördelning minskade också. De överskred dock den kvot som fastställts för Finland 2024. Sektorn markanvändning var en utsläppskälla år 2024. Nettoutsläppen, dvs. de sammanlagda utsläppen och sänkorna minskade något under 2024 jämfört med föregående år.
Utan betydande ytterligare åtgärder är det troligt att Finland inte kommer att uppfylla sina skyldigheter enligt EU:s LULUCF-förordning. Om underskottet i LULUCF-sektorn inte kan täckas kommer underskottet att flyttas till sektorn för ansvarsfördelning. Enligt politikscenariot kan utsläppsminskningsmålen för 2030 och 2040 i klimatlagen uppfyllas om avskiljning av koldioxid beaktas. För att uppnå det nationella målet om klimatneutralitet kommer det att krävas ytterligare åtgärder inom markanvändningssektorn och andra sektorer.
Klimatårsberättelse 2025 som nätpublikation på miljöministeriets webbplats.Publikation uppdaterades den 27.8.2025, s. 3, 13, 28, 54, 79.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Oppeja ja kokemuksia Ilmastorahaston toiminnan ajalta
No full textIlmastorahaston toiminnan ajalta kertyneitä oppeja sisältävässä julkaisussa on kooste vaikuttavuussijoittamiseen keskittyvän yhtiön toiminnan peruselementeistä, tietoa erilaisista ilmasto- ja ympäristövaikuttavuuden teemoista sekä vaikuttavuuslähtöisyyden merkityksestä sijoitusprosessille.
Julkaisu on koostettu elokuussa 2024 Ilmastorahaston kehitystyössä syntyneiden aineistojen, ohjeistusten sekä artikkelien pohjalta. Julkaisu toimii yleiskatsauksena kokonaisuuteen – tarkempaa ohjeistusta teemoihin on saatavilla lähdeluettelon kautta löytyvästä liiteaineistosta, mukaan lukien yhtiön strategian ja sijoituspolitiikan.
Julkaisun tarkoituksena on koota yhteen opit valtiotoimijan kehittämistyön tuloksista. Aineisto julkaistaan mahdollista hyödyntämistä sekä jatkokehittämistä varten. Toivomme sisältöjen olevan hyödyllisiä olemassa oleville sekä tuleville toimijoille, erityisesti vaikuttavuussijoittamisesta sekä vaikuttavuuden ja vastuullisuuden arvioinnista kiinnostuneille tahoille