Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Ositusvaateen vanhentuminen : Työryhmän mietintö
No full textOikeusministeriön asettaman työryhmän tehtävänä oli valmistella ehdotukset avio-oikeuden vanhentumista koskevaksi sääntelyksi.
Työryhmä ehdottaa avio-oikeuden vanhentuvan 10 vuoden kuluttua avioerosta tai avioliiton kumoamisesta, jos puolisot eivät asiasta toisin sovi. Lisäksi työryhmä ehdottaa avioliittolain mukaisten vallinnanrajoitusten ja yhteisomistusolettaman vanhentuvan 10 vuoden kuluttua avioliiton purkautumisesta.
Ehdotetun sääntelyn tavoitteena on luoda määräaika, jonka jälkeen puoliso voi olla varma, että entinen aviopuoliso tai hänen perillisensä eivät enää voi esittää vaatimuksia hänen omaisuuttaan kohtaan. Toisena tavoitteena on, että kuolinpesän osakkailla tai pesänselvittäjällä ei ole jatkossa tarvetta etsiä vanhaa osituskirjaa tai pyrkiä tavoittamaan vainajan entisiä aviopuolisoita, jos avioerosta tai avioliiton kumoamisesta on kulunut yli 10 vuotta
Järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa koskevan sääntelyn kehittäminen : Selvityshenkilön raportti
No full textPääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan perustuva valtioneuvoston periaatepäätös kansalaisjärjestöstrategiasta hyväksyttiin 6.6.2024. Strategiaa toteutettaessa kevennetään järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa koskevaa ylimääräistä sääntelyä.
Selvityshenkilö Juha Viertola selvitti oikeusministeriön toimeksiannosta järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa koskevaa yleistä sääntelyä ja sen vaikutuksia järjestöihin, pääasiallisesti rekisteröityihin yhdistyksiin. Yhdistysten asema on Suomessa vahva, ja yhdistystoimintaan osallistuneiden osuus on säilynyt suunnilleen ennallaan viime vuodet. Järjestö- ja vapaaehtoistoiminta on suosittu tapa auttaa, osallistua ja vaikuttaa.
Selvityksen mukaan nykyinen lainsäädäntö ei rajoita järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa tai muodosta selkeitä kansalaisosallistumisen esteitä, kun lainsäädäntöä tarkastellaan laajasti. Järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa säännellään pääsääntöisesti yleisellä lainsäädännöllä, eikä säännöksiä ole laadittu erityisesti järjestö- ja vapaaehtoistoimintaa varten. Tähän toimintaan ei liity lakisääteisiä tehtäviä, joita voitaisiin vähentää normien purkamiseksi.
Viranomaisten toimintatavoissa ja tulkinnoissa on selvityksen perusteella kehittämisen varaa, mitä varten selvityshenkilö teki ehdotuksia ja suosituksia. Joidenkin säännösten tarkistaminen on myös harkinnan arvoista, jotta järjestöjen toimintaedellytysten kehittämistä voitaisiin jatkaa
E-evidence-asetus ja -direktiivi: Rajat ylittävä pääsy sähköiseen todistusaineistoon : Työryhmämietintö
No full textHallituksen esityksen muotoon laadittu mietintö sisältää ehdotuksen e-evidence-asetuksen ja sitä täydentävän direktiivin edellyttämäksi kansalliseksi lainsäädännöksi.
E-evidence-asetuksella tehostetaan toimivaltaisten viranomaisten rajat ylittävää pääsyä sähköiseen todistusaineistoon. Direktiivissä säädetään nimettyjen toimipaikkojen nimeämisestä ja laillisten edustajien nimittämistä koskevista yhdenmukaisista säännöistä sähköisten todisteiden keräämiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä.
Työryhmän ehdotuksena on, että asetuksen edellyttämästä täydentävästä kansallisesta lainsäädännöstä säädetään uudessa laissa eurooppalaisista esittämismääräyksistä ja eurooppalaisista säilyttämismääräyksistä sähköisten todisteiden hankkimiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä. Lisäksi ehdotetaan, että direktiivi pannaan täytäntöön säätämällä erillinen laki nimettyjen toimipaikkojen nimeämistä ja laillisten edustajien nimittämistä koskevista yhdenmukaistetuista säännöistä sähköisten todisteiden keräämiseksi rikosoikeudellisissa menettelyissä. Edelleen ehdotetaan, että sakon täytäntöönpanosta annettuun lakiin tehdään asetuksen ja direktiivin mukaisten seuraamusmaksujen täytäntöönpanoon liittyvät tarpeelliset muutokset.
Direktiiviin liittyen ehdotetut lait on tarkoitettu tulemaan voimaan 18.2.2026. Asetuksen täydentävä kansallinen laki on tarkoitettu tulemaan voimaan viimeistään 18.8.2026
Finnish Archipelago in 2024 : Current state of Finland’s archipelago areas
No full textThis information package provides a comprehensive view of Finland’s archipelago areas in the light of both quantitative and qualitative data. It presents an extensive picture of the situation in the Finnish archipelago areas in 2024.
For the archipelago areas covered by the classification, it contains data on the residents and demographic structure, transport connections, economic activities, jobs, workforce, infrastructure (electricity, telecommunications, water supply and sewage network, waste management), access to services, archipelago culture, sense of community and inclusion, internal security, and archipelago nature and environment sites.
The data in the information package is based on the Liiteri database of the Finnish Environment Institute, materials of the Community Structure Monitoring (YKR) and the project on access to services (PALSA), spatial datasets of the Finnish Transport and Communications Agency Traficom, and quantitative and qualitative data collected from various sources
Öljyjätehuollon green deal -sopimuksen loppuarviointi
No full textYmpäristöministeriö ja Kierrätysteollisuus ry (silloin Ympäristöteollisuus ja -palvelut YTP ry) solmivat maaliskuussa 2019 green deal -sopimuksen valtakunnallisen öljyjätehuollon kehittämisestä. Sopimuksen tavoitteena on jäteöljyjen keräyksen tehostaminen koko Suomessa ja etenkin voitelu-öljyjen kierrätyksen lisääminen. Sopimus on voimassa vuoden 2024 loppuun asti.
Suomen ympäristökeskus (Syke) toteutti tämän Öljyjätehuollon green deal -sopimuksen loppuarvioinnin ympäristöministeriön tilauksesta 1.6.–31.12.2024 ÖLJÄARVI-hankkeessa. Hankkeen tavoitteena oli tarkastella Öljyjätehuollon green deal -sopimuksella saavutettuja tuloksia ja tuottaa analyysi toimenpiteiden vaikuttavuudesta sekä antaa suosituksia sopimuksen jatkosta. Arviointi perustuu pääosin sopimuksen solmineiden toimijoiden Sitoumus2050 -sivustolle tuottamiin vuosiraportteihin, ympäristöministeriön ja Kierrätysteollisuus ry:n toimittamiin taustamateriaaleihin sekä Syken loppuarviointia varten toteuttamiin green deal -sopimuksen solmineiden toimijoiden haastatteluihin. Loppuarvioinnissa noudatettiin ympäristöministeriön laatimaa green deal -sopimusten arviointiohjetta (Ympäristöministeriö 2023). Hankkeessa tuotettua loppuarviointia hyödynnetään ympäristöministeriössä päätettäessä Öljyjätehuollon green deal sopimuksen jatkosta jaöljyjäte-huollon tulevista ohjauskeinoista
Finland’s 6G roadmap : Guidelines for developing and deploying next-generation mobile communication technologies for the 2030s
No full textOn 10 May 2024, the Ministry of Transport and Communications appointed an interadministrative working group involving stakeholders to promote 6G communications technologies. The aim of the working group was to prepare a national 6G roadmap and encourage cooperation and exchange of information in the field of future-generation wireless network technologies. The term of the group ended on 31 May 2025.
Finland is a pioneer in mobile networks and aims to remain among the world’s leading countries in developing and utilising the mobile networks of next generations. Finland’s 6G roadmap provides an up-to-date national situation picture identifying its strengths, weaknesses, opportunities and threats. The roadmap describes the international framework for 6G, creates a vision for Finland for the 2030s and identifies the key steps for promoting this for 2025–2030. The identified key steps are related to spectrum and regulatory work, network security, standardisation, RDI activities and competitiveness of businesses.
The working group’s efforts support the 6G advocacy work Finland is carrying out internationally. The national 6G roadmap will provide important input for a project launched by the Ministry of Transport and Communications on Security and New Economic Growth from Information Networks (TUUTTI) as well as for other topical projects on digitalisation and communications policy. The TUUTTI project will also provide a framework for monitoring the achievement of the goals presented in the roadmap.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Anvisning för planering av räddningsväsendets aktionsberedskap
No full textEnligt lagen om ordnande av räddningsväsendet ska räddningsväsendets tjänster planeras och fullgöras så att de kan skötas så effektivt och ändamålsenligt som möjligt och så att behövliga åtgärder vid olyckor och tillbud kan vidtas effektivt och utan dröjsmål. Denna anvisning för planering av räddningsväsendets aktionsberedskap baserar sig på tidigare anvisningar för planering av aktionsberedskapen. Anvisningen har kompletterats och preciserats så att planeringen av aktionsberedskapen och uppföljningen av utfallet blir en enhetligare del av omvärlds- och riskanalysen och av förebyggandet av olyckor. Ett mål är också att uppföljningen av verksamheten och av informationen ska vara enhetlig på riksnivå.Denna version ersätts av på nytt, modifierat material
Kuntatalousohjelma vuosille 2026–2029 : Kevät 2025
No full textKuntatalousohjelma vuosille 2026–2029 on laadittu kevään 2025 julkisen talouden suunnitelman (JTS) valmistelun yhteydessä. Kuntatalousohjelma syventää julkisen talouden suunnitelman kuntataloutta koskevaa arviointia. Kuntatalouden tilaa ja hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia kuntien talouteen kuvataan ohjelmassa uusimpien käytössä olevien tietojen ja arvioiden pohjalta. Hallituksen toimenpiteiden vaikutuksia on arvioitu niiltä osin kuin toimenpiteistä on olemassa hallituksen päätökset ja toimenpiteiden vaikutukset kuntatalouteen ovat tiedossa.
Kuntatalousohjelman tarkoituksena on arvioida kuntatalouden tilaa ja kuntien mahdollisuuksia selvitä peruspalvelujen järjestämisestä julkisen talouden suunnitelman mukaisilla toimenpiteillä. Kuntatalousohjelman painopiste on kuntatalouden kehitysnäkymien ja hallituksen kuntatalouteen vaikuttavien toimenpiteiden tarkastelussa. Toimenpiteiden vaikutuksia arvioidaan koko kuntatalouden lisäksi kuntakokoryhmittäin sekä rahoitusperiaatteen toteutumisen näkökulmasta vuoteen 2029 asti.
Kuntatalousohjelma on valmisteltu valtiovarainministeriön nimeämässä sihteeristössä, jossa ovat mukana kaikki keskeiset kuntien tehtävälainsäädäntöä ja kuntatalouteen vaikuttavia valtion toimenpiteitä valmistelevat ministeriöt sekä Suomen Kuntaliitto. Valtion ja kuntien välinen neuvottelu on käyty Kuntatalouden ja -hallinnon neuvottelukunnassa sekä sille valmistelutyötä tekevässä talousjaostossa. Hallitus on käsitellyt kuntatalousohjelman kevään 2025 julkisen talouden suunnitelmaa koskevissa neuvotteluissa
Anvisning för planering av räddningsväsendets aktionsberedskap
No full textEnligt lagen om ordnande av räddningsväsendet ska räddningsväsendets tjänster planeras och fullgöras så att de kan skötas så effektivt och ändamålsenligt som möjligt och så att behövliga åtgärder vid olyckor och tillbud kan vidtas effektivt och utan dröjsmål. Denna anvisning för planering av räddningsväsendets aktionsberedskap baserar sig på tidigare anvisningar för planering av aktionsberedskapen. Anvisningen har kompletterats och preciserats så att planeringen av aktionsberedskapen och uppföljningen av utfallet blir en enhetligare del av omvärlds- och riskanalysen och av förebyggandet av olyckor. Ett mål är också att uppföljningen av verksamheten och av informationen ska vara enhetlig på riksnivå.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Valtioneuvoston selonteko eduskunnalle aluekehittämisen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikan lainsäädännöstä
No full textAlueiden kehittämisen toimeenpanoa ja rahoittamista koskeva lainsäädäntö uudistettiin vuonna 2021. Lainsäädännön toimeenpanon seurantaa varten hallitus antoi eduskunnalle selonteon kesäkuussa 2025. Selonteossa arvioidaan ja kuvataan alueiden kehittämisen ja sen lainsäädännön kokonaisuutta ja toimeenpanoa.
Vuonna 2021 annetun lainsäädännön tavoitteena oli päivittää alueiden kehittämisen tavoitteet, suunnittelu ja toimintatavat vastaamaan muuttuvaa toimintaympäristöä sekä selkeyttää lakien rakennetta ja keventämään sääntelyä. Tavoitteena oli myös kytkeä kansallinen ja EU:n alue- ja rakennepolitiikka tehokkaaksi kokonaisuudeksi, jotta kansalliset aluekehittämisen linjaukset ja EU:n rahastojen varat tukisivat toisiaan.
Selonteossa nostetaan esille lainsäädäntöön liittyviä tarkastelun kohteita tulevan lainsäädäntöuudistuksen taustaksi, mutta ei tehdä linjauksia lainsäädäntöuudistuksen sisällöksi. Tarkastelun kohteina ovat kansallisen aluekehittämisen toimintamallin osa-alueet, EU:n alue- ja rakennepolitiikan ohjelman valmistelu ja hallinnointi, viranomaisten roolit sekä tukimuodot, tukimenettely, tukikelpoisuus ja kustannusmallit.
Lainsäädännön tavoitteissa on onnistuttu osittain. Erityistä huomiota on jatkossakin kiinnitettävä vaikuttavuuden lisäämiseen ja hallinnollisen taakan vähentämiseen