Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Lapsen huostaanottoa ja kiireellistä sijoitusta koskeva päätöksenteko- ja muutoksenhakujärjestelmä : Oikeudellinen arviointi
No full textSelvityksessä arvioidaan oikeudellisesti lapsen huostaanottoa ja kiireellistä sijoitusta koskevaa päätöksenteko- ja muutoksenhakujärjestelmää. Arvioinnin taustalla on eduskunnan lausuma, joka liittyi lastensuojelulain muutokseen vuonna 2019.
Arviointi jakautuu kolmeen osaan. Johdannon jälkeen tarkastellaan lapsen huostaanottoa koskevaa päätöksentekoa ja muutoksenhakua muissa Pohjoismaissa. Laajin kokonaisuus sisältää arvion vaihtoehtoisista tavoista järjestää päätöksenteko ja muutoksenhaku huostaanottoasiassa. Lähtökohtana on ryhmittely kaksijakoiseen ja yhtenäiseen huostaanottojärjestelmään. Kaksijakoisessa järjestelmässä vapaaehtoisesta huostaanotosta päätetään eri tavoin kuin tahdonvastaisesta huostaanotosta. Yhtenäisessä järjestelmässä päätöksentekomalli ei riipu siitä, miten asianosaiset asiaan suhtautuvat. Kummassakin vaihtoehdossa päätöksenteko ja muutoksenhaku voidaan organisoida usealla eri tavalla.
Selvityksen perusteella päätöksenteko ja muutoksenhaku huostaanottoasiassa voidaan järjestää jatkossakin nykyisen mallin pohjalta. Vapaaehtoisesta huostaanotosta päättäisi tällöin hyvinvointialueen viranhaltija ja tahdonvastaisesta huostaanotosta hallinto-oikeus tai hyvinvointialueen moniammatillinen toimielin. Mahdollista olisi myös siirtyä yhtenäiseen järjestelmään, jossa huostaanotosta päättäisi aina hyvinvointialueen moniammatillinen toimielin. Monijäsenisen toimielimen päätöksestä valitettaisiin hallinto-oikeuteen. Jatkovalitus korkeimpaan hallinto-oikeuteen olisi mahdollista säätää luvanvaraiseksi
Osakeyhtiölain ja osuuskuntalain muuttaminen : Työryhmän mietintö
No full textOsakeyhtiölakia ja osuuskuntalakia koskevien muutosehdotusten pääasiallisena tarkoituksena on keventää yritysten hallinnollista taakkaa, parantaa yritystoiminnan yleisiä edellytyksiä sekä sujuvoittaa osakeyhtiön ja osuuskunnan rekisteristä poistamista ja purkamista koskevaa menettelyä.
Työryhmä ehdottaa ensiksi, että osakkeiden ja osuuksien sekä niiden vaihdannan sääntelyä laeissa päivitettäisiin. Toiseksi esityksessä ehdotetaan yhteisön vähemmistön suojakeinona toimivan erityisen tarkastuksen tehostamista. Kolmanneksi yksityisen osakeyhtiön ja muun kuin pörssiosuuskunnan toiminta voitaisiin jatkossa päättää vaihtoehtoisesti myös yhteisön hakemuksesta, kun kaikki velat on maksettu ja kaikkien jäljellä olevien varojen jakamista koskeva päätös on tehty. Osuuskunnan rekisteristä poistamista koskevaa sääntelyä täsmennettäisiin pääosin vastaavasti. Samoin esityksessä ehdotetaan selkeytettäväksi oman pääoman menettämistä koskevan ilmoitusvelvollisuuden sääntelyä sekä tietyiltä osin konkurssihakemuksen tekemistä koskevaa toimivaltaa.
Neljänneksi osuuskuntien ja jäsenten aseman sääntelyä selkeytetään eräiltä osin. Osuuskuntalakiin ehdotetaan säännöstä yhteisestä jäsenyydestä ja siihen liittyvien oikeuksien käyttämisestä. Samoin osuuskunnan jäsenten sekä osuuden ja osakkeen omistajien asemaa osuuskunnissa, joissa on edustajisto, ehdotetaan selkeytettäväksi. Lisäksi osuuskuntalakiin ehdotetaan lisättäväksi säännös, joka koskee eronneen jäsenen velvollisuutta maksaa maksamatonta osuuden merkintähintaa eräissä osuuskunnan maksukyvyttömyystilanteissa.navigointi mahdollistalooginen lukemisjärjesty
Sosiaali- ja terveysministeriön tilinpäätös ja toimintakertomus vuodelta 2024
No full textSosiaali- ja terveysministeriö -kirjanpitoyksikön vuoden 2024 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavista toteutumalaskelmista, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista. Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä raportoinnin ministeriön toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös sisäisen valvonnan arviointilausuman, kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvedot väärinkäytöksistä.Julkaisu on päivitetty 28.2.2025, s. 105-106
Opetus- ja kulttuuriministeriön tilinpäätös 2024 : Toimintakertomus ja tilinpäätöslaskelmat
No full textOpetus- ja kulttuuriministeriön kirjanpitoyksikön vuoden 2024 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavista toteumalaskelmista, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista.
Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä raportoinnin ministeriön toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös sisäisen valvonnan arviointilausuman, kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvedot väärinkäytöksistä.Sivua 239 on päivitetty 19.3.2025 ja aineisto korvaa aikaisemmin, 28.2.2025 julkaistun version
Digiä ikä kaikki? : Ikäihmisten digitaidot ja -syrjäytyminen koronapandemian aikana ja koronapandemian vaikutukset vapaan sivistystyön oppilaitosten varautumiseen
No full textSelvityksessä tarkasteltiin ikäihmisten digiosaamista ja digitaalista syrjäytymistä koronapandemian aikana sekä pandemian vaikutuksia vapaan sivistystyön oppilaitosten varautumiseen. Monet koronarajoitukset kohdistuivat ikäihmisiin, ja digitaitojen merkitys korostui. Ikäihmisten digitoimijuus vaihtelee iän, taustan ja toimintakyvyn mukaan. Digin käyttäjinä heidät voidaan jaotella viiteen ryhmään: aktiiviset, käytännönläheiset, epävarmat, välttelevät ja ulkopuolelle jääneet. Pandemia lisäsi ikääntyneiden digiviestintää ja digitaalisten terveyspalveluiden käyttöä sekä yksinäisyyttä ja syrjäytymisriskiä. Monille ikääntyneille digipalvelut ovat vaikeakäyttöisiä, ja erityisesti yli 75-vuotiailla on puutteita digitaidoissa. Toisaalta digiosaaminen vahvistaa toimintakykyä. Läheisten tarjoama digituki on ikäihmisille tärkeää. Koronapandemian puhjettua osa vapaan sivistystyön oppilaitoksista siirtyi etä- ja hybridiopetukseen, osassa koulutuksia jouduttiin keskeyttämään. Koulutuksen järjestämisen vaikeudet liittyivät digitaitoihin, teknisiin ongelmiin ja siihen, että kaikki kurssit eivät soveltuneet verkkoon. Ikäihmisten tavoittaminen digivälinein oli haasteellista ja kasvokkaisen vuorovaikutuksen puute koettiin ongelmaksi. Digitaitojen opetus on tärkeä osa vapaan sivistystyön yhteiskuntavastuuta. Ikäihmiset hyötyvät räätälöidystä digitaito-opetuksesta ja monikanavaisesti digituesta.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Rikosprosessin sujuvoittaminen : Arviomuistio
No full textPääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmassa on lukuisia kirjauksia rikosprosessin sujuvoittamisesta. Rikosprosessin sujuvoittamiseen tähtääviä toimenpiteitä on esitetty myös lukuisissa viranomaisselvityksissä, viimeisimpänä niistä rikosprosessin sujuvoittamista tarkastelleen työryhmän muistiossa (Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2023:16). Tässä arviomuistiossa tarkastellaan hallitusohjelmassa ja työryhmän muistiossa mainittuja toimenpiteitä keskittyen lainsäädännön muuttamista edellyttäviin toimenpiteisiin ja niiden vaikutuksiin.
Arviomuistiossa tarkastellaan koko rikosprosessiketjua ja sen rakenne perustuu edellä mainittuun työryhmän muistioon sekä siitä saatuun lausuntopalautteeseen (Oikeusministeriön julkaisuja, Mietintöjä ja lausuntoja 2024:17). Ehdotettujen toimenpiteiden oikeudellisen viitekehyksen ja arvioitujen vaikutusten perusteella esitetään johtopäätöksiä siitä, mitkä toimenpiteet todennäköisimmin sujuvoittaisivat rikosasian käsittelyä eri viranomaisissa. Huomioon on otettu myös asianosaisten oikeusturva sekä rikosprosessiin liittyvät perus- ja ihmisoikeudet. Lainvalmistelua jatketaan arviomuistion pohjalta osin virkavalmisteluna ja osin työryhmässä. Arviomuistiossa ei tarkastella syyteneuvottelua tai sakkomenettelyä koskevia ehdotuksia, joita valmistellaan erillisissä hankkeissa
Lapsibudjetointi hyvinvointialueilla : Kokemuksia hyvinvointialueiden lapsibudjetointipilotista 2023–2024
No full textEduskunta myönsi kansalliselle lapsistrategialle erillisrahoitusta vuosille 2023–2024 lapsibudjetoinnin pilotointiin. Lapsibudjetoinnilla tuotetaan tietoa julkisten varojen kohdentumisesta lapsiin sekä siitä, tukevatko taloudelliset panostukset ja niiden kohdentaminen lapsen oikeuksien sekä lasten hyvinvoinnille asetettujen tavoitteiden toteutumista. Rahoitus suunnattiin hyvinvointialueiden toiminnan kehittämiseksi. Tämä raportti käsittelee lapsistrategian koordinoimaa lapsibudjetoinnin käyttöönoton pilottia.
Hanke toteutettiin vuosina 2023–2024 ja kehittämistyötä tehtiin kahdessa hyvinvointialueen tasolla toimineessa pilotissa Pirkanmaalla ja Pohjois-Pohjanmaalla sekä kansallisessa lapsibudjetoinnin kehittämisverkostossa. Raportissa esitellään pilotin lähtökohdat, tuotokset, keskeiset opit sekä lapsibudjetoinnin käyttöönoton jatkokehitystarpeet.
Hyvinvointialueiden tuotokset kuvaavat alueellisia lapsibudjetoinnin toimintamalleja. Pilotin yhteisenä tuotoksena työstettiin materiaali, joka jäsentää lapsibudjetoinnin osa-alueita ja käyttöönoton edellytyksiä. Lapsibudjetoinnin käyttöönottoon liittyvää kehittämistyötä tulee jatkaa sekä kansallisesti että alueellisesti
Ympäristöministeriön tilinpäätös 2024
No full textYmpäristöministeriön vuoden 2024 tilinpäätös koostuu toimintakertomuksesta, talousarvion toteutumista kuvaavista toteutumalaskelmista, tuottoja ja kuluja kuvaavasta tuotto- ja kululaskelmasta, tilinpäätöspäivän taloudellista asemaa kuvaavasta taseesta ja liitteenä ilmoitettavista tiedoista. Tilinpäätökseen sisältyvä toimintakertomus sisältää johdon katsauksen toimintaan sekä raportoinnin ministeriön toiminnan yhteiskunnallisesta vaikuttavuudesta, kuvauksen toiminnallisesta tehokkuudesta, tuotoksista ja laadunhallinnasta sekä henkisten voimavarojen hallinnasta. Toimintakertomus sisältää myös sisäisen valvonnan arviointilausuman, kokonaisarviointien tulokset ja yhteenvedot väärinkäytöksistä
Innovaatioista kasvuun : Selvitys pk-yritysten innovaatiopotentiaalista
No full textSelvityksessä on tarkasteltu pk-yritysten TKI (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio) -toiminnan ja osaamisen haasteita sekä Business Finlandin ja ELY-keskusten rahoituspalveluiden kehittämistarpeita TKI-toiminnan vauhdittamiseksi. Menetelminä hyödynnettiin kirjallisuuskatsausta, tilastoanalyysejä, kyselyä, yritys- ja asiantuntijahaastatteluja sekä verrokkimaiden tarkastelua.
Yritysten suurin innovaatiopotentiaali liittyy innovaatioiden skaalaamiseen ja uusien teknologioiden käyttöönottoon. Vaikka suomalaiset pk-yritykset ovat aktiivisia TKI-toiminnassa, niiden tuottavuus ja liikevaihdon kasvu jäävät monien verrokkimaiden tasosta.
Omistajien tahtotila on keskeinen TKI-toiminnan ajuri. Keskeisinä TKI-toiminnan pullonkauloina näyttäytyvät oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuus sekä ulkopuolisen osaamisen hyödyntäminen.
Nykyiset TKI-rahoituspalvelut vastaavat kasvuhakuisten yritysten tarpeisiin pääosin hyvin, mutta lisäksi tarvitaan skaalaamiseen ja aineettomiin investointeihin sekä ulkopuolisen osaamisen hyödyntämiseen paremmin soveltuvia rahoituspalveluita.
Selvityksen suositukset painottavat muun muassa kasvuhakuisen omistajuuden tukemista, innovaatioiden skaalauksen ja aineettomien investointien rahoituksen vahvistamista, pk-yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyön kehittämistä sekä matalan kynnyksen palvelupolkujen parantamista.Julkaisu on päivitetty 2.10.2025, s. 67.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Työvoiman ulkopuolella olevat maahanmuuttajat
No full textTyövoiman ulkopuolella, pääasiallisen toiminnan luokassa ”muut työvoiman ulkopuolella” olevien maahanmuuttajien osuus on laskenut 2000-luvulla ja oli 8,3 % vuoden 2022 lopussa. Ryhmässä korostuvat pienten lasten vanhemmat. Pääasiallisen toiminnan luokkaan ”muut työvoiman ulkopuolella olevat” kuuluvien osuus vaihtelee voimakkaasti sukupuolen ja maahanmuuton syyn perusteella. Erityisesti kansainvälisen suojelun tai perhesiteen perusteella oleskeluluvan saaneilla naisilla työvoiman ulkopuolella olevien osuus on ensimmäisinä vuosina korkea. Sukupuoli ja alle kouluikäisten lasten vanhemmuus selittävät sekä siirtymiä työvoimasta työvoiman ulkopuolelle että todennäköisyyttä pysyä työvoiman ulkopuolella