Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Kielibarometri 2024
No full textVuoden 2024 Kielibarometri on jatkoa vuodesta 2004 lähtien neljän vuoden välein tehdyille kyselytutkimuksille, joiden tarkoituksena on valaista kielellisten oikeuksien ja palveluiden toteutumista Suomen kaksikielisissä kunnissa. Kartoituksen tekee Åbo Akademin Institutet för samhällsforskning oikeusministeriön toimeksiannosta, ja sitä voidaan käyttää tukena tietoon perustuvissa päätöksissä, jotka koskevat kielellisiä oikeuksia sekä kansallisella että paikallisella tasolla. Noin 1,85 miljoonaa suomalaista asuu kaksikielisissä kunnissa. Paikalliseen kielelliseen monimuotoisuuteen keskittyvä Kielibarometri tarjoaa tietoa siitä, miten suomen- ja ruotsinkieliset vähemmistöt kokevat palveluiden saatavuuden ja kieli-ilmapiirin.
Vuoden 2024 raportissa tarkastellaan erityisesti kielen käyttämisen, omankielisten palveluiden ja kieli-ilmapiirin kehitystä ajan mittaan. Raportti osoittaa, että kaksikielisten kuntien välillä on selviä eroja sen mukaan, onko kunnan enemmistökieli ruotsi vai suomi. Lisäksi raportista käy ilmi, että sekä ruotsin- että suomenkieliset vähemmistöt kohtaavat kaksikielisissä kunnissa haasteita, joskin erityyppisiä. Kolmeen mittausajankohtaan (2024, 2020 ja 2016) perustuva seuranta osoittaa myös, että kielteinen kehitys saattaa hyvinkin hidastua, ja myös myönteisiä trendejä on havaittavissa. Tulokset osoittavat, että kielellisiä oikeuksia on tarpeen vahvistaa myös jatkossa, erityisesti digitaalisissa ja julkisissa palveluissa, ja että kielellisten oikeuksien tuntemusta ja osallistavaa kieli-ilmapiiriä on tärkeä edistää
Overview of Central Government Risks and Liabilities : Autumn 2024
No full textCentral government liabilities have been increasing significantly for a long time. Liabilities have grown not only in nominal terms but also in relation to the size of the economy. At the end of 2023, central government debt amounted to approximately EUR 156 billion, which is over EUR 100 billion more than during the period of the financial crisis. The debt-to-GDP ratio has risen from 28% in 2008 to nearly 57% in 2023.
The central government's total liabilities have further increased due to a significant rise in contingent liabilities. At the end of 2023, the central government's guarantees and guarantee liabilities amounted to EUR 67 billion. Compared to 2010, this represents an increase of approximately EUR 44 billion. The growth of contingent liabilities has been considerably faster than the growth of Finland's economy.
The increase in liabilities, coupled with weak economic growth, has weakened the state's risk-bearing capacity. At the same time, the economic outlook remains weak, and the overall operating environment is marked by significant uncertainties. These circumstances highlight the need to strengthen the sustainability of public finances to ensure that Finland remains prepared to face new negative economic shocks in the future
Suositus palvelun pilviperiaatteista : Sarja A: IaaS -palvelun tietosuoja, 5.5.2025
No full textTämä suositus on ensimmäinen julkaisusarjassa, joka käsittelee pilvipalveluiden toimittamisen periaatteita. Tarkoituksena on koostaa eri näkökulmista koostuva, tiivis työmateriaali pilvipalveluiden hankintojen tueksi. Periaatteiden alkuperäinen ja ensisijaisesti sovellettava kieli on englanti, koska tämä on vallitseva sopimuskieli kansainvälisissä pilvipalveluissa. Tekstit on käännetty suomen kielelle.
Suositus on laadittu sellaiseen muotoon, että sitä voi soveltaa sekä hankinnan, että sopimuksen muotoilussa. Suositus on pyritty laatimaan teknologiasta ja liiketoimintamallista riippumattomaksi.
Tämä suositus keskittyy IaaS -palveluiden (Infrastructure as a Service) tietosuojan varmistamiseen. On tärkeä huomioida, että periaatteet eivät välttämättä sovi lainkaan sovellettavaksi muihin pilvipalvelutyyppeihin. Tiedonhallintayksikön tulee aina arvioida periaatteiden soveltuvuus omassa hankinnassaan.
Suositus ei ole kattava listaus pilvipalveluiden periaatteista, vaan näiden lisäksi organisaation tulee arvioida ja sovittaa riittävät järjestelyt pilvipalveluiden laadun ja turvallisuuden varmistamiseksi
Hankintalain uudistamista käsittelevän työryhmän mietintö
No full textTyö- ja elinkeinoministeriö asetti 20. helmikuuta 2024 työryhmän valmistelemaan hankintalainsäädännön muutoksia pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisesti. Työryhmän toimikausi oli 1.3.–30.11.2024.
Hankintalakiin ja erityisalojen hankintalakiin ehdotettavilla muutoksilla on tarkoitus huomioida pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman hankintalakiin liittyvät tavoitteet. Esitykseen sisältyvien muutos ehdotusten tavoitteena olisi lisätä julkisten hankintojen ja julkisen sektorin tehokkuutta, kustannussäästöjä ja pk-yritysten osallistumismahdollisuuksia tarjouskilpailuihin. Lisäksi muutosten tarkoituksen on vahvistaa alueellista elinvoimaa ja yrittämisen toimintaedellytyksiä
Loppuraportti – Digitaalisen terveyden ja hyvinvointiteknologian kansallinen osaamisverkosto : Innokaupunkien digitaalisen terveyden teemavetovastuuhanke 2023–2024
No full textDigitaalisen terveyden ja hyvinvointiteknologian kansallinen osaamisverkosto -hankkeessa (DigiTerveys-verkosto/DTHOSVE) rakennettiin kansallista, laajaa ja avointa digitaalisen terveyden ja hyvinvointiteknologian verkostotoimintaa. Hanke loi pohjaa temaattiselle yhteistyölle ja digitaalisen terveyden osaamisverkostorakenteelle linkittyen vahvasti terveysalan kasvuohjelmaan. Hankkeen toimenpiteissä jatkettiin verkoston toiminnan valmistelua digitaalisen terveyden ja hyvinvoinnin verkoston ja verkostotoimijan perustamista koskevan STM:n työryhmäraportin (STM selvitys 17.5.2023) pohjalta.
Hankkeen tavoitteena oli rakentaa kansallisen verkostoyhteistyön kehittämissuunnitelmaa ja toimintaa. Hankkeessa koostettiin osaamisverkoston strategiaa, tehtäviä ja rooleja viitoittamaan tietä uudentyyppiseen fokusoituun yhteistyöhön Suomessa ja kansainvälisesti. Lisäksi hankkeessa selkeytettiin digitaalisen terveyden innovaatioprosessin ja digiratkaisujen kehityksen, testauksen ja pilotoinnin tukipalveluiden kokonaiskuvaa, kartoitettiin korkeakoulujen vahvoja digiterveyden tutkimusteemoja ja osaamisalueita sekä määriteltiin kansainvälisen yhteistyön strategiaa.
Hanke oli yksi Innokaupunkien teemavetovastuuhankkeista, ja se toteutettiin vuosien 2023–2024 aikana. Toteuttajaorganisaatioita olivat Oulun yliopisto (koordinaattori), Oulun ammattikorkeakoulu, Kuopio Health osk, Tampereen yliopisto, Turun ammattikorkeakoulu ja Helsinki Partners /Health Capital Helsinki (2023).Julkaisu on päivitetty 3.10.2025, s. 8
EU:n metsäkatoasetuksen kansallista täytäntöönpanoa valmistelevan työryhmän mietintö
No full textMaa- ja metsätalousministeriö asetti työryhmän valmistelemaan EU:n metsäkatoasetuksen kansallista täytäntöönpanoa ja valmistelemaan tarvittavat muutokset lainsäädäntöön. Työryhmän toimikausi on 28.8.2023–31.12.2025. EU:n metsäkatoasetuksen soveltamisen alkamista lykättiin vuodella eteenpäin vuoden 2025 loppuun saakka, minkä johdosta myös työryhmän toimikautta jatkettiin vuoden 2025 loppuun.
Työryhmän mietinnössä ehdotetaan säädettäväksi uusi laki EU:n metsäkatoasetuksen velvoitteiden valvonnasta ja seuraamuksista ja muutettaviksi sakon täytäntöönpanosta annettua lakia ja rikoslakia. Uudella lailla täydennettäisiin EU:n metsäkatoasetusta. Samalla kumottaisiin puutavaran ja puutuotteiden markkinoille saattamisesta annettu laki.
Ehdotetussa laissa säädettäisiin toimivaltaisesta viranomaisesta ja sen tehtävistä sekä hallinnollisista seuraamuksista. Toimivaltaisena viranomaisena toimisi Ruokavirasto. Laissa säädettäisiin tarkastuksista ja niiden suorittamisesta sekä toimivaltaisen viranomaisen tiedonsaantioikeudesta ja viranomaisten välisestä tietojen vaihdosta. Samoin säädettäisiin perustelluista huolenaiheista. Seuraamusten osalta laissa säädettäisiin väliaikaisesta keskeyttämisestä ja korjaavista toimenpiteistä. Hallinnollisina sanktioina tulisivat käyttöön rikkomusmaksu ja hallinnollinen seuraamusmaksu
Valtakunnallinen alueiden eriytyminen : Artikkelikokoelma nykytilasta ja tulevaisuudesta
No full textVäestö- ja työpaikkakehitys keskittyy suurimmille kaupunkiseuduille ja erityisesti toiminnallisesti laajentuvalle Helsingin kaupunkiseudulle samalla, kun valtaosassa maata väestö vähenee ja ikääntyy voimakkaasti. Kehitys eriyttää alue- ja yhdyskuntarakennetta sekä asuntomarkkinoita. Kasvuseuduilla tarvitaan kasvun hallintaa ja väestötappioalueilla sopeutumista alhaisempaan kantokyykyyn.
Selvitys tarkentaa valtakunnallisen alueiden eriytymiskehityksen tilanne- ja tulevaisuuskuvaa yhdistämällä ympäristöministeriön alueidenkäytön kehityskuvan tietoja viiteen asiantuntija-artikkeliin.
Erityisesti väestöään menettävillä alueilla haasteena ovat asuntojen lisääntyvä ylitarjonta ja vajaakäyttö sekä alhaiset asuntojen hinnat. Matalien vakuusarvojen takia peruskorjauksiin on vaikea saada rahoitusta.
Alueiden eriytymisen ajureina on myös digitalisaatio, joka yhtäältä keskittää työpaikkoja suuriin keskuksiin ja toisaalta mahdollistaa etä- tai hybriditoimintojen kautta työnteon, yritystoiminnan sekä useat palvelut väestöään menettäville alueille.
Selvitys on laadittu yhteistyössä Suomen ympäristökeskuksen ja alan asiantuntijoiden kanssa. Selvitys tuottaa tietoa alueidenkäytön ja asumisen lainsäädäntövalmisteluun.
Selvityksen ovat koonneet ympäristöministeriön kestävän rakentamisen osastolla eritysasiantuntijat Mika Ristimäki ja Heli Mäntylä yhdessä osaston laajan asiantuntijaverkon kanssa.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
HTP-värden 2025 : Koncentrationer som befunnits skadliga
No full textSocial- och hälsovårdsministeriet har genom förordningen om koncentrationer som befunnits skadliga (55/2025) fastställt en förteckning över koncentrationer av orenheter i luften som befunnits skadliga på arbetsplatsen (HTP-värden) och en förteckning över motsvarande indikativa gränsvärden för biologiska exponeringsindikatorer. Förteckningarna finns i bilaga 1 och 2 till denna publikation. Värdena är avsedda att beaktas vid utvärdering av luftens renhet på arbetsplatsen, arbetstagarnas exponering och mätresultatens betydelse.
Denna publikation utges på finska och på svenska och den ersätter social- och hälsovårdsministeriets tidigare publikation ”HTP-värden 2020”, Social- och hälsovårsministeriets publikationer 2020:24.
Till förteckningen i publikationens bilaga 1 har lagts till fyra nya huvudbenämningar med HTP-värden och andra uppgifter. HTP-värdena för nio huvudbenämningar har ändrats. Dessutom har fyra nya indikativa gränsvärden för biologiska prov fastställts (bilaga 2). HTP-värdena för vissa ämnen har upphävts eftersom bindande gränsvärden har fastställts för ämnena i Statsrådets förordning om agenser som medför risk för cancersjukdom, mutagena agenser och reproduktionstoxiska agenser i arbetet (113/2024), som trädde i kraft den 5 april 2024.
I bilaga 13 har uppräknats ämnesbenämningar vilkas gränsvärden kommer att behandlas vid kommande uppdateringar
Tulevaisuuskatsaus eräiden maiden alueidenkäytön suunnittelujärjestelmiin : Ajantasaistus vuosien 2019–2024 muutoksista
No full textTulevaisuuskatsaus tarjoaa eurooppalaista vertailupohjaa ja maankäyttö- ja rakennuslain uudistamisen alueidenkäyttöä tarkastelevalle osatyölle. Se täydentää vuonna 2019 julkaistun tulevaisuuskatsauksen (Ympäristöministeriön julkaisuja 2019:24) tietoja. Katsaus käy läpi vuosien 2019–2024 muutokset Ruotsin, Ranskan, Saksan ja Alankomaiden lainsäädännössä ja nostaa esille näiden maiden uusimmista kokemuksista teemoja ja ratkaisuja, joilla on tai voisi olla merkitystä Suomen alueidenkäytön sääntelyn uudistamisessa.
Keskeiset havainnot liittyvät toisaalta vihreän siirtymän vauhdittaman uudelleenteollistumisen kansallisesti johdettuun ja usein varsin investointimyönteiseen ohjaukseen ja toisaalta kestävän kaupunkisuunnittelun syventymiseen kohti regeneratiivisia yhteiskunnallisia ja ekologisia tavoitteita
Suomen kvanttiteknologiastrategia 2025–2035 : Suomen uusi kasvun moottori ja kestävän tulevaisuuden rakentaja
No full textKvanttiteknologioiden kehityksen odotetaan mahdollistavan huomattavia kehitysaskelia mm. laskentatehossa, mittaamisessa ja tietoliikenteessä. Vaikutukset elinkeinoelämän eri alueilla sekä laajasti yhteiskunnassa voivat olla merkittäviä ja mahdollistaa uutta, kansainvälisesti kilpailukykyistä liiketoimintaa.
Suomessa on vahvaa osaamista, jota hyödyntäen Suomella on mahdollisuus olla maailman kärkijoukoissa kehittämässä kvanttiteknologioita ja niihin perustuvia sovelluksia. Pääministeri Orpon hallitus on sitoutunut turvaamaan edellytykset kvanttilaskennan laaja-alaiseen kehittämiseen ja hyödyntämiseen. Hallituksen tavoitetta tukien työ- ja elinkeinoministeriö asetti työryhmän kaudelle 1.5.2024–14.3.2025 valmistelemaan ehdotuksen kvanttiteknologiastrategiaksi.
Strategia asettaa kunnianhimoiset tavoitteet kehitettävän liiketoiminnan kasvulle ja Suomen menestymiselle kansainvälisessä kilpailussa investoinneista, yrityksistä ja osaajista. Tavoitteiden toteutumista tukevat tärkeimmät toimenpidekokonaisuudet ovat maailman kärkiluokan kvanttilaskentaympäristö, kvanttilaitteiden kehitystä tukeva infrastruktuuri, osaamisen vahvistaminen, pitkäjänteinen TKI-ohjelma, yritysten globaalin kasvun rahoitus sekä kansainvälinen yhteistyö. Strategia pyrkii varmistamaan, että Suomi ottaa johtavan roolin kvanttiteknologian kehittämisessä ja hyödyntämisessä vastuullisesti.Sivua 51 on päivitetty 28.4.2025 ja aineisto korvaa aikaisemmin, 24.4.2025 julkaistun version