Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Turvallinen ja onnettomuuksista vapaa elämä 2030 : Pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisemisen toimintaohjelma
No full textVuonna 2019 julkaistu pelastustoimen onnettomuuksien ehkäisyn toimintaohjelma pyrki parantamaan työhön liittyvää tavoitteellisuutta täydentäen toimialan strategisia tavoitteita. Vuosien varrella vaikuttavuustavoitteet tulivat tutuiksi ja vaikuttavuus teemana yleistyi puheessa ja teoissa. Uutta tutkimustakin saatiin aikaiseksi. Toimintaohjelma vakiintui käytössä ja paine tavoitteiden päivittämiseksi lisääntyi ajan myötä.
Vuoden 2024 aikana toimintaohjelman päivittämiseen nimetty työryhmä kävi laajoja keskusteluja. Lisäksi osallistettiin eri työpajoissa niin pelastustoimen toimijoita kuin sidosryhmien edustajia pohtimaan ajankohtaisia ilmiöitä, joiden pohjalta muodostettiin uudet vaikuttavuustavoitteet. Päällimmäiset tavoitteet ovat edelleen yhteiskunnallisten turvallisuuteen vaikuttavien ilmiöiden tunnistaminen sekä vaikuttavuusajattelun ja yhteisen työn vahvistaminen niin pelastustoimen toimijoiden kuin sidosryhmien kesken.
Yhteiskehittämisen myötä päämäärä pidettiin samansuuntaisena, eli turvallinen ja onnettomuuksista vapaa elämä 2030. Uuden ohjelman myötä viedään ajattelua onnettomuuksien ehkäisystä laajempaan ennakoivan turvallisuustyön suuntaan. Tähän päädyttiin pohdittaessa työn todellisia päämääriä ja vaikuttimia.
Toimintaohjelma pyrkii osaltaan vastaamaan palvelutuotannon kehittämiseen osoitettuihin vaateisiin yhdenmukaisten ja yhdenvertaisten pelastustoimen palveluiden tavoitteista. Se ei ota kantaa hyvinvointialueiden eroavaisuuksiin tai palveluiden rakenteisiin. Toimintaohjelma pyrkii syventämään ajattelua ihmisten kohtaamisen vaikutuksiin. Sitä kautta syntyy merkityksellisempää yhteiskunnallista toimintaa
Suomen hallituksen toiminta EU-tuomioistuinasioissa ja EU-rikkomusasioissa 1.1.–31.12.2024
No full textKertomuksessa kuvataan ne EU-tuomioistuinasiat, joihin Suomen hallitus osallistui vuoden 2024 aikana. Se kattaa myös tapaukset, joihin Suomi on osallistunut aiemmin ja joissa on nyt annettu julkisasiamiehen ratkaisuehdotus tai tuomio. Lisäksi käydään läpi komission Suomea kohtaan käynnistämät jäsenyysvelvoitteiden rikkomista koskevat menettelyt ja EU Pilot -menettelyt.
Suomi osallistui EU-tuomioistuinasioihin esittämällä kirjelmiä ja osallistumalla suullisiin käsittelyihin asioissa, joissa käsitellään Suomen kannalta merkityksellisiä unionin oikeuden tulkintakysymyksiä. Asiat koskivat unionin lainsäädännön tulkintaa muun muassa turvapaikkaoikeuden, kuluttajansuojan, Venäjän hyökkäyssodan johdosta asetettujen pakotteiden, arvonlisäverotuksen ja tietosuojan alalla. Suomen osallistumisaktiivisuus kasvoi edellisvuodesta.
EU:n tuomioistuimet antoivat merkittäviä tuomioita asioissa, joihin Suomi on osallistunut. Näissä oli kyse muun muassa sähköisen viestinnän tietosuojasta, suden pyyntiluvista, alkoholin etämyynnistä ja kansallisten ylinten tuomioistuinten velvollisuudesta esittää EU-tuomioistuimelle ennakkoratkaisupyyntö.
Jäsenyysvelvoitteiden rikkomista koskevan menettelyn puitteissa komissiolta saatujen virallisten huomautusten ja perusteltujen lausuntojen määrä laski edellisestä vuodesta. Kertomuskaudella ei ollut vireillä yhtään komission Suomea vastaan nostamaa rikkomuskannetta.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Finnish Council of Regulatory Impact Analysis, Annual review 2024
No full textIn 2024, the Finnish Council of Regulatory Impact Analysis issued 43 statements on draft government proposals. The draft government proposals selected for analysis mainly included those of economic and social importance. This annual review brings together the Council’s findings on the quality of law drafting for 2024 and broader observations for the past 2022–2025 term.
On the basis of standard appraisals, the average of standard appraisals of draft government proposals assessed in 2024 was 3.4 (on a scale of 1 to 5, where 5 is the highest). The average for the previous year was 3.6. The most typical standard appraisal of a draft proposal in 2024 was the middle appraisal. The lowest appraisal was not given even once. The most common areas for improvement in draft government proposals remained almost unchanged from previous years. The most shortcomings were in matters related to the technical layout of the proposals, quantitative estimates, and assessment of impacts on people and businesses
Kansallinen ohjelma demokratian ja osallistumisen edistämiseksi : Valtioneuvoston periaatepäätös
No full textValtioneuvoston periaatepäätöksessä linjataan demokratian ja osallistumisen edistämisestä vuosina 2025–2027 pääministeri Orpon hallituksen ohjelman mukaisesti. Periaatepäätös hyväksyttiin valtioneuvoston yleisistunnossa 20.3.2025.
Kansallinen ohjelma demokratian ja osallistumisen edistämiseksi (demokratiaohjelma) sisältää 15 tavoitelinjausta ja keskeisiä toimenpiteitä demokratian ja osallistumisen edistämiseksi. Hallitusohjelmakirjausten mukaisesti demokratiaohjelman erityisenä tavoitteena on äänestysaktiivisuuden edistäminen ja lasten ja nuorten osallisuuden vahvistaminen sekä demokratia- ja ihmisoikeuskasvatuksen hyvien käytäntöjen kehittäminen. Lisäksi ohjelmalla on tarkoitus vahvistaa hyvän keskustelun ja mielipiteen vaihtamisen kulttuuria yhteiskunnassa jo lapsesta lähtien perustuslaillinen mielipide- ja sananvapaus turvaten. Ohjelman tavoitteena on myös kehittää paikallishallintoa ja varmistaa lähidemokratian toteutuminen. Ohjelmassa linjataan myös tavoitteista ja toimenpiteistä kansallisen demokratiapolitiikan kehittämiseksi ja demokratian edistämiseksi Euroopan unionissa ja kansainvälisesti.
Periaatepäätös on valmisteltu poikkihallinnollisessa virkamiestyöryhmässä ja sitä on käsitelty sisäisen turvallisuuden ja oikeudenhoidon ministerityöryhmässä. Valmistelun aikana on kuultu laajasti sidosryhmien, ml. lasten ja nuorten näkemyksiä
Sote-2040 polkuja tulevaisuuteen : Asiantuntijoiden esseitä koskien sosiaali- ja terveydenhuollon tulevaisuutta
No full textSosiaali- ja terveysministeriö (STM) vastaa Suomen sosiaali- ja terveyspolitiikan kokonaisuudesta, kehittämisestä ja ohjauksesta sekä edistää väestön terveyttä, toimintakykyä ja hyvinvointia. Ministeriö valmistelee lainsäädäntöä ja vastaa alan ohjauksesta yhdessä alaistensa virastojen kanssa. STM:n virkakunta on valmistellut reilun puolentoista vuoden ajan visiota sosiaali- ja terveydenhuollon (soten) tulevaisuudesta. Visio ei ole suoraviivainen toimintasuunnitelma, vaan keskustelun avaus. Se hahmottaa vaihtoehtoisia etenemispolkuja, koska eri valinnat johtavat erilaisiin tulevaisuuksiin. Sote-palvelujärjestelmän kehittäminen edellyttää harkittuja päätöksiä ja johdonmukaista toimeenpanoa usean hallituskauden ajan.
Tämä julkaisu kokoaa ministeriölle kirjallisesti toimitettuja asiantuntijanäkemyksiä Sote2040-visiotyön tueksi. Vaihtoehtojen yhteensovittaminen toimivaksi sote-kokonaisuudeksi edellyttää parlamentaarista yhteistyötä sekä laaja-alaista valmistelua keskeisten sidosryhmien kanssa. Julkaisun ja STM:n Sote2040-vision tarkoitus on lisätä aktiivista, rohkeaa ja moniäänistä julkista keskustelua soten tulevaisuudesta. Ilman yhteistä visiota kehittäminen vetää eri suuntiin ja voi johtaa väestön kannalta epäedullisiin seurauksiin.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Hallituksen esitysten sukupuolivaikutusten arvioinnit 2020–2024 : Laadullinen arviointi
No full textSukupuolivaikutusten arvioinnit hallituksen esityksissä tuottavat tietoa esityksen vaikutuksista sukupuolten tasa-arvoon. Ne toimivat päätöksenteon tukena ja ovat keskeinen tasa-arvopolitiikan toimenpide. Tämä selvitys tarkastelee vuosien 2020–2024 hallituksen esitysten sukupuolivaikutusten arviointeja laadullisesta näkökulmasta sekä sukupuolivaikutusten arviointien tekemisen hyviä käytäntöjä.
Keskeisiä laadullisia haasteita sukupuolivaikutusten arvioinneissa ovat lainsäädännön tulkinta sukupuolineutraalina, intersektionaalisuuden sekä vähemmistöjen sivuuttaminen ja tasa-arvovaikutusten konkreettisen kuvauksen puute. Hyvinä toimintatapoina korostuvat erityisesti riittävät ajalliset resurssit sekä yhteistyö.
Selvityksen suositukset sukupuolivaikutusten arviointien kehittämiseksi hallituksen esityksissä ovat: 1) Varmistetaan riittävät resurssit lainvalmistelun vaikutusarviointeihin 2) varmistetaan tasa-arvotiedon saatavuus 3) vahvistetaan tietoisuutta ja osaamista sukupuolivaikutusten arviointien merkityksestä sekä tasa-arvokäsitteistä 4) viestitään vaikutusarviointien tuesta 5) tuetaan lainvalmistelun vaikutusarviointeja ja poikkihallinnollista yhteistyötä työpajoilla 6) lisätään vuosittaisen sukupuolivaikutusten arvioinnin seurannan laatukriteereitä.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Teollisuuspuistot uuden teollisuuspolitiikan instrumenttina : Selvitys teollisuuspuistoista ja niiden kehittämistarpeista osana Suomen teollisuuspolitiikkaa
No full textTeollisuuspuistojen merkitys EU:n ja Suomen teollisuuspolitiikassa on keskeinen ja kasvava. Niiden ottaminen osaksi teollisuuspoliittista strategiaa edellyttää näkemystä teollisuuspuistojen kansallisesta kehittämiskonseptista. Selvityksen tavoitteena oli määritellä teollisuuspuistokonsepti ja tarkastella teollisuuspuistojen roolia ja taloudellista merkitystä. Lisäksi työssä tunnistettiin teollisuuspuistojen mahdollisuuksia, haasteita ja kehittämistarpeita Suomessa hyödyntäen kansainvälisiä kokemuksia. Teollisuuspuisto on suuren mittakaavan teolliselle toiminnalle osoitettu alue, jossa on useita itsenäisiä tuotantolaitoksia sekä muita yrityksiä ja toimijoita, joille teollisuuspuisto tarjoaa yhteistä infraa, rakenteita ja palveluita. Puistot ovat alustoja investoinneille, kiertotaloudelle, tutkimus- ja kehitystoiminnalle sekä uusien teknologioiden ja puhtaan energian hyödyntämiselle.
Kansallinen keskustelu teollisuuspuistoista on tärkeää, sillä Suomessa on meneillään ja suunnitteilla merkittäviä investointeja. Näiden toteutuminen edellyttää strategista ja pitkäjänteistä teollisuuspuistojen kehittämistä, tiivistä yhteistyötä valtion, kuntien ja aluetoimijoiden välillä sekä eri politiikkasektoreiden synergiaa. Suosituksissa korostetaan kansallisen teollisuuspuistojen kehittämisen toimintamallin rakentamista, infrastruktuurin rahoitusmallin selkeyttämistä ja operaattorimallien kehittämistä. Lisäksi korostetaan YVA-ja kaavoitusprosessin sujuvoittamista, lupaprosessien osaamisen keskittämistä ja rahoitus- ja tuki-instrumenttien synergioiden vahvistamista. Suomen tulisi myös ottaa strateginen ote nettonolla-asetuksen toimeenpanoon investointien houkuttelemiseksi
Ympäristövaikutusten arviointimenettelyn asiakirjojen laajuus ja tarkkuus : Selvitys ympäristöministeriölle
No full textSelvityksen päätavoitteena on tuottaa tietoa ympäristövaikutusten arviointimenettelyn (YVA-menettely) asiakirjojen laajuuden ja tarkkuuden nykytilasta. Tarkastelun kohteena olivat vuosina 2014, 2019 ja 2023 päättyneiden YVA-menettelyiden arviointiohjelmat, -selostukset, arviointiohjelmalausunnot ja perustellut päätelmät.
Selvityksen perusteella YVA-asiakirjojen laajuus on kasvanut viime vuosikymmenen aikana. Yksi selittävä tekijä näyttäisi olevan hankkeiden koon ja sitä kautta vaikutusalueiden ja ympäristövaikutusten merkittävyyden kasvu. Arviointiasiakirjojen laajuuksissa havaittiin suuria eroja erityisesti hankeluokkien välillä. Lisäksi tunnistettiin alueellisia eroja.
Arviointiselostuksissa vaikuttaa painottuvan tarpeettoman laajasti vähäisiksi arvioitujen ympäristövaikutusten kuvaukset. Vaikka YVA-lainsäädäntö ohjaa kohdentamaan tarkastelut hankkeiden todennäköisesti merkittäviin ympäristövaikutuksiin, ei tätä mahdollisuutta hyödynnetä tehokkaasti ja laaja-alaisesti. Painotusta voi selittää yhteysviranomaisen ohjauskäytäntö, tunnistettujen merkittävien vaikutusten niukkuus ja YVA-menettelyyn osallistuvien tahojen odotuksiin vastaaminen. Ohjauskäytännössä ei ole niinkään edellytetty lisärajauksia, vaan yleisemmin pyydetään lisäselvityksiä.
Selvityksessä suositellaan yhteysviranomaisille tarkoitetun ohjausaineiston kehittämistä ja koulutusta arvioinnin rajauksista
Eläinsuojelurikosten rangaistukset ja eläintenpitokielto : Arviomuistio
No full textArviomuistiossa tarkastellaan eläinsuojelurikosten rangaistuksia ja eläintenpitokieltoa. Muistion taustalla on pääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelmakirjaus, jonka mukaan hallitus selvittää eläinsuojelurikosten rangaistuksia ja ryhtyy tarvittaviin toimenpiteisiin sekä arvioi mahdollisuudet pidentää eläintenpitokieltoja ja tehostaa valvontaa.
Muistiossa kuvataan eläinsuojelurikosten rangaistavuuden nykytilaa ja rangaistuskäytäntöä sekä tarkastellaan eläintenpitokieltoa koskevaa lainsäädäntöä ja oikeuskäytäntöä. Lisäksi käydään läpi aihetta koskevaa kansainvälistä vertailua.
Arviomuistiossa ei esitetä muutoksia eläinsuojelurikoksista säädettyihin rangaistusasteikkoihin. Sen sijaan eläintenpitokieltoa koskevaan sääntelyyn liittyen muistiossa tunnistetaan mahdollisia toimenpiteitä, joiden toteuttamismahdollisuuksia ja vaikutuksia voitaisiin tarkemmin arvioida. Toimenpiteet koskevat eläintenpitokiellon käytön lisäämistä ja kiellon keston pidentämistä. Lisäksi eläintenpitokiellon rikkomisesta säädettyyn rangaistusasteikkoon lisättäisiin vankeusuhka
Työpoliittinen aikakauskirja 2025:1
No full textSisältö
Pääkirjoitus
Työpoliittinen aikakauskirja 1957–2025: Hevosvetoisista metsätöistä tekoälyaikaan – Työvoima-artikkelit ja tilastot yhdessä loppuun asti; Heikki Räisänen
Toimitusneuvoston puheenjohtajalta; Tiina Tikka
Artikkeleita:
Aikuisväestön tiedonkäsittelyn perustaidot vuonna 2023 – nostoja PIAAC II -tutkimuksen tuloksista; Maija Lyly-Yrjänäinen, Petri Haltia, Petra Packalen
Oppisopimuskoulutuksen idea: sosiokulttuurinen oppiminen; Kari Viinisalo
Koulutustason nousu työurien pidentymisen taustatekijänä – eurooppalainen vertailu; Kati Kuitto, Aart-Jan Riekhoff
Itse arvioidun työkyvyn kehitys työmarkkina-aseman mukaan: Onko osatyökykyisissä hyödyntämätöntä työvoimapotentiaalia?; Mikko Laaksonen, Päivikki Koponen, Marko Elovainio, Sakari Kainulainen, Jouni Lahti, Seppo Koskinen
Työpaikkojen valmiuksien kehittäminen mielen hyvinvoinnin tukemisessa – Esimerkkinä Mielenterveyden työkalupakki -hanke; Mikko Henriksson, Otto Pankkonen
Katsauksia ja keskusteluja:
Uusia työpaikkoja syntyi 258 000 taantumavuonna 2023 – Sekä hakumäärät että työvoimapula vähenivät; Heikki Räisänen
Osaamisen tunnistamisella edistetään elinikäistä oppimista; Jenni Larjomaa, Markku Virtanen
English Summaries
Key information-processing skills among the adult population in 2023 – highlights of the results of the PIAAC II study
The Idea of Apprenticeships: Socio-Cultural Learning
The Rise in Educational Attainment as a Factor Behind Longer Working Lives – A European Comparison
Self-assessed work ability by labour market status: is there untapped labour potential in the partially disabled?
Developing Workplace Capabilities to Support Mental Well-Being – The Mental Health Toolkit as an example
Tähän julkaisuun sisältyvä aineisto on tiedotusvälineiden vapaasti käytettävissä. Lainattaessa on lähde kuitenkin mainittava. Tekijän nimellä julkaistut artikkelit edustavat kirjoittajien omia näkemyksiä, jotka eivät välttämättä vastaa ministeriön kantaa