Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Opas avohoidon asiakkaiden lääkkeiden koneellisen annosjakelun toteuttamiseen
No full textAnnosjakelu on moniammatillinen prosessi, jossa sosiaali- ja terveydenhuollon yksiköt, avohuollon apteekit ja annosjakeluyksiköt toimivat tiiviissä yhteistyössä asiakkaan lääkehoidon toteuttamiseksi. Jokaisella toimijalla on selkeät tehtävät: hoitava yksikkö arvioi asiakkaan soveltuvuuden annosjakeluun ja vastaa lääkehoidon toteuttamisesta, apteekki huolehtii annosjakelupalvelun toteuttamisesta ja annosjakeluyksikkö pakkaa lääkkeet annosjakelupusseihin. Yhteistyö ja tiedonkulku ovat olennaisia prosessin sujuvuuden ja turvallisuuden takaamiseksi.
Lääkitysturvallisuus varmistetaan annosjakelun kaikissa vaiheissa. Annosjakelun turvallisuus ja laatu voidaan taata oppaassa kuvattuja käytänteitä noudattamalla, kuten arvioimalla asiakkaan soveltuvuus annosjakeluun ja lääkitys moniammatillisesti, annosjakelutilausten huolellisella toteuttamisella sekä annosjaellun lääkityksen tarkistamisella. Sujuva yhteistyö ja käytännön toimintatavoista sopiminen erityisesti prosessin rajapinnoissa mahdollistavat turvallisen ja tarkoituksenmukaisen lääkehoidon annosjakeluasiakkaille.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Selvitys yksityisten oikeudenkäyntiavustajien palkkioista
No full textSelvityksen tavoitteena oli tuottaa kokonaiskuva yksityisille oikeudenkäyntiavustajille valtion varoista maksettavien palkkioiden ja kulukorvausten kehityksestä ja kohdentumisesta vuosina 2013–2024, sekä selvittää avustajien saatavuutta ja valikoitumiskäytäntöjä. Aineistona käytettiin tilastotietoja, kyselyitä ja asiantuntijahaastatteluja.
Tulosten mukaan yksityisten avustajien hoitamien rikosasioiden määrä oli kasvanut, vaikka tuomioistuinten rikosasioiden kokonaismäärä oli pysynyt vakaana. Avustajille maksetut palkkiot ja kulukorvaukset olivat kasvaneet myös erityisesti rikosasioissa. Tämä liittyi puolustajan ja asianomistajan oikeudenkäyntiavustajan määräysten kasvuun sekä asiakohtaisten maksatuspäätösten euromäärien nousuun. On mahdollista, että rikosasiat ovat jossain määrin vakavoituneet tai laajentuneet, mikä on voinut lisätä yksityisten avustajien määräyksiä ja palkkioita. Muutosta selittänee myös osin seksuaalirikoksia koskeva lainsäädäntöuudistus.
Avustajien saatavuus arvioitiin pääosin hyväksi, mutta huolta esitettiin jonkin verran pitkän aikavälin kehityksestä.
Poliisit ja tuomarit ottivat lähes yksinomaan yhteyttä yksityisiin avustajiin hankkiessaan avustajaa. Valinnassa korostuivat saatavuus ja sujuva yhteydenpito, joissa yksityiset avustajat arvioitiin julkisia oikeusavustajia paremmiksi.
Toimenpide-ehdotuksina esitetään yksityisten avustajien palkkioiden ja kulukorvausten ennakoitavuuden ja käsittelyn sujuvoittamista sekä julkisten oikeusavustajien tavoitettavuuden kehittämistä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetila 2030 : Työryhmän raportti
No full textPuolustusministeriö asetti 21.12.2023 työryhmän, jonka tehtävänä oli tehdä esitys vapaaehtoisen maanpuolustuksen tavoitetilaksi.
Työryhmässä olivat edustettuina puolustusministeriö, Puolustusvoimat, Rajavartiolaitos sekä keskeisimmät vapaaehtoiseen maanpuolustukseen liittyvät järjestöt.
Tarkastelun lopputuloksena työryhmä päätyi esittämään vapaaehtoisen maanpuolustuksen vahvistamista. Vahvistamisella saataisiin nykymallin hyvät puolet säilymään, mutta samalla sen operatiivinen ja strateginen vaikuttavuus kasvaisi.
Vapaaehtoisen maanpuolustuksen vaikuttavuutta vahvistetaan lähivuosien aikana. Suurena linjana on, että vapaaehtoisen maanpuolustuksen järjestelyt ja toimeenpano säilyvät pääperiaatteiltaan nykyisen kaltaisena vuosikymmenen vaihteeseen asti. Toimintaa kuitenkin kehitetään niin, että sen resursointi on jatkossa ennustettavampaa ja vapaaehtoistoimijoiden tehtävät ovat entistä selkeämmin kytketty Puolustusvoimien operatiivisiin tarpeisiin ja osaksi kokonaismaanpuolustusta. Lisäks
Ilmastovuosikertomus 2025
No full textIlmastovuosikertomus annetaan ilmastolain mukaan vuosittain. Siinä tarkastellaan päästö- ja nielukehitystä, toimien riittävyyttä päästövähennystavoitteiden saavuttamiseksi, lisätoimien tarvetta sekä keskipitkän aikavälin ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelmien tavoitteiden ja toimien toteutumista. Lisäksi käsitellään sopeutumissuunnitelmaan sisältyviä toimia.
Vuonna 2024 kokonaispäästöt ilman maankäyttösektoria laskivat edellisvuoteen verrattuna. Päästökauppasektorin päästöt vähenivät selvästi edellisvuodesta. Myös taakanjakosektorin päästöt laskivat. Ne kuitenkin ylittivät Suomelle asetetun kiintiön vuonna 2024.
Maankäyttösektori oli vuonna 2024 päästölähde. Nettopäästöt, eli kaikkien sektoreiden (ml. maankäyttösektori) yhteenlasketut päästöt ja nielut, laskivat vuonna 2024 hieman edellisvuoteen verrattuna.
Ilman merkittäviä lisätoimia maankäyttösektorilla on todennäköistä, ettei Suomi saavuta EU:n LULUCF-asetuksen mukaisia velvoitteita. Mikäli LULUCF- sektorin vajetta ei saada katettua, siirtyy vaje katettavaksi taakanjakosektorilla. Politiikkatoimiskenaarion mukaan ilmastolain vuoden 2030 ja 2040 päästövähennystavoitteet saavutetaan kun otetaan huomioon CCUS-ratkaisut. Kansallisen hiilineutraaliustavoitteen saavuttaminen edellyttää lisätoimia maankäyttösektorilla sekä muilla sektoreilla.
Ilmastovuosikertomus 2025 verkkojulkaisuna ympäristöministeriön verkkosivuilla.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman arviointi
No full textHiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman tavoitteena on ollut tuottaa toimintaympäristön muutoksia ennakoivaa ja tutkimukseen perustuvaa tietoa ja ratkaisuehdotuksia. Ohjelmaa on toteutettu vuosina 2020–2024, ja sen puitteissa on rahoitettu yhteensä 15 hanketta.
Arvioinnin tavoitteena oli arvioida Hiilestä kiinni -tutkimus- ja innovaatio-ohjelman vaikuttavuutta ja tuottaa tietoa alan tulevien tutkimusohjelmien kehittämiseksi. Arvioinnissa tarkasteltiin ohjelmassa rahoitetun tutkimus- ja vuorovaikutustoiminnan kohdentumista, prosesseja, tuloksia, tuotoksia ja vaikutuksia. Lisäksi arviointi kohdistui monitieteisen työskentelyn tuottaman tiedon hyödyntämisen tuloksellisuuteen ja kykyyn tukea Hiilestä kiinni -kokonaisuuden yleisiä tavoitteita.
Ohjelman tavoitteet ovat olleet relevantteja Suomen hiilineutraaliustavoitteen kannalta, ja maankäyttösektorin ilmastosuunnitelman toimenpiteet ovat sisältyneet teemoihin. Rahoitetut hankkeet kattoivat kaikki ohjelman teemat.
Ohjelman rooli hankkeille on ollut tarjota rahoituksen lisäksi erilaisia verkostoitumista ja tiedon jakamista tarjoavia viestinnällisiä toimia, kuten tilaisuuksia. Ohjelman toimista erityisesti vaikuttavuuskiihdyttämö voidaan nähdä vaikuttavuutta lisäävänä toimena, ja vastaavanlaista toimintamallia tulisi harkita myös tulevia ohjelmia suunniteltaessa. Hankkeet tukivat kansallista hiilineutraaliustavoitetta tarjoamalla tietoperusteisia ratkaisuja ja osaamista. Hankkeilla voidaan nähdä olevan suuri merkitys erityisesti kansallisen tietopohjan vahvistamisessa. Ohjelmalla on potentiaalia vaikuttaa päästöihin, mutta vaikutusten laajuus ja aikataulu riippuvat erityisesti siitä, miten tutkittua tietoa otetaan käyttöön ja sovelletaan päätöksentekoprosesseissa.
Maankäyttösektorin päästöistä ja hiilinieluista tarvitaan kuitenkin edelleen lisää tutkimusta. Tiedon ja osaamisen vahvistamista tulisi jatkaa uusilla pitkäjänteisillä tutkimusohjelmilla, joiden rahoitus on turvattu. Näin voidaan varmistaa vaikuttavat tulokset ja niiden hyödyntäminen
Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ajantasaisuuden selvitys : Ovatko VATit ajantasaisia ja toimivia?
No full textSelvityksen tarkoituksena on pohjustaa valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden (VAT) tarkistamista kartoittamalla ministeriöiden asiantuntijoiden näkemyksiä. Työ on perustunut haastatteluihin, työpajoihin ja kyselyihin, joilla on kartoitettu eri hallinnonalojen alueidenkäyttöön liittyviä tarpeita sekä arvioitu voimassa olevien, valtioneuvoston vuonna 2017 hyväksymien valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden ajantasaisuutta.
Selvityksen tulokset osoittavat, että VATit ovat toimiva väline edistämään alueidenkäytön valtakunnallisten tarpeiden toteutumista kaavoituksessa ja valtion viranomaisten toiminnassa. VATien ajantasaisuuden ja vaikuttavuuden parantamiseksi suositellaan niiden tarkistamista lähivuosina vastaamaan toimintaympäristössä tapahtuneita muutoksia, kuten turvallisuuden, huoltovarmuuden, vihreän siirtymän, demografisten muutosten ja alueiden eriytymisen aiheuttaneita muutoksia. Valtakunnallisten alueidenkäyttötavoitteiden tulee olla selkeitä, konkreettisia ja kohdennettuja eri aluetyypeille. Tavoitteiden ryhmittelyä sekä ohjaavuutta ja vaikuttavuutta tulee jatkossa kehittää ja huomioida paremmin osana päivitystyötä. Yhteinen tilannekuva ja ennakoiva suunnittelu ovat tärkeitä tavoitteiden ajantasaisuuden ja yhteensovittamisen tarpeiden tunnistamiseksi. Ministeriöiden välistä yhteistyötä ja viestintää tulee tehostaa
JYSE 2025 TJÄNSTER : Allmänna avtalsvillkor för offentlig upphandling av tjänster
No full textFinansministeriet svarar för de allmänna avtalsvillkoren för offentlig upphandling (JYSE). I villkoren beaktas de krav som upphandlingslagen ställer på kontrakt i den mån det är möjligt i fråga om allmänna villkor. De allmänna avtalsvillkoren är avsedda att användas som standardavtalsvillkor i upphandlingskontrakt mellan upphandlande enheter och leverantörer. De allmänna avtalsvillkoren kan komplettera villkoren i det egentliga upphandlingskontraktet.
Det finns separata avtalsvillkor för varor och tjänster:
- JYSE 2025 VAROR
- JYSE 2025 TJÄNSTER
De allmänna avtalsvillkoren för offentlig upphandling används i stor utsträckning. Detta anses ha bidragit till att de som tillhandahåller tjänster och varor allmänt känner till de villkor som iakttas i avtalen vid offentlig upphandling.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Pienten riita-asioiden menettely : Lausuntotiivistelmä
No full textOikeusministeriön asettama työryhmä valmisteli toimeksiantonsa mukaisesti mietinnön pienten riita-asioiden menettelystä säätämiseksi. Oikeusministeriö järjesti mietinnöstä lausuntokierroksen lausuntopalvelu.fi -palvelussa 26.3.2025–9.5.2025. Lausuntoja saatiin yhteensä 47. Lausunnonantajat katsoivat laajalti, että Suomeen tarvitaan jonkinlainen pienten riita-asioiden menettely ja suurin osa lausunnonantajista yleisesti katsoen kannatti mietinnön ehdotusta pienten riita-asioiden menettelystä. Lausunnonantajilla oli lisäksi yksityiskohtaisia huomioita ehdotetuista pykälistä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje
No full textPelastustoimen järjestämislain mukaan pelastustoimen palvelut on suunniteltava ja toteutettava siten, että ne voidaan hoitaa mahdollisimman tehokkaalla ja tarkoituksenmukaisella tavalla ja että onnettomuus- ja vaaratilanteissa tarvittavat toimenpiteet voidaan suorittaa viivytyksettä ja tehokkaasti. Tämä pelastustoimen toimintavalmiuden suunnitteluohje perustuu edeltäviin toimintavalmiuden suunnitteluohjeisiin. Ohjetta on täydennetty ja tarkennettu siten, että toimintavalmiuden suunnittelu ja toteuman seuranta asettuu yhtenäisemmäksi osaksi toimintaympäristö- ja riskianalyysiä sekä onnettomuuksien ehkäisytyötä. Tavoitteena on myös, että toiminnan ja tietojen seuranta olisi valtakunnallisesti yhdenmukaista.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Uinuva jättiläinen : Henkilöstön hallintoedustuksen kehittämisnäkymät ja yhteistoimintalain muutostarpeet
No full textSelvitys kuvaa henkilöstön hallintoedustuksen nykytilaa, sääntelyä sekä käytännön toimeenpanoon liittyviä kysymyksiä. Selvityksessä on myös arvioitu reunaehtoja hallintoedustuksen soveltamisalan laajentamiselle nykyistä pienempiin yrityksiin.
Selvitys perustuu keskeisesti haastatteluihin ja keskusteluihin hallintoedustuksen toimeenpanoon osallistuvien eri aloja ja erikokoisia yrityksiä edustavien työnantaja- ja henkilöstöedustajien kanssa.
Haastattelujen pohjalta on koottu havaintoja hallintoelimistä, hallintoedustuksen osapuolista, käsiteltävistä asioista sekä muista hallintoedustusta koskevista menettelytavoista.
Selvitykseen sisältyy myös katsaus hallintoedustuksesta muissa Pohjoismaissa.
Nykyiseen ensisijaisesti sopimiseen perustuva hallintoedustusjärjestelmä koetaan yleisesti ottaen hyödylliseksi eikä haastattelujen perusteella ilmennyt merkittäviä käytännön ongelmia Haasteena on eri syistä johtuva hallintoedustuksen toimeenpanon puuttuminen osassa soveltamisalan piiriin kuuluvia yrityksiä.
Selvityshenkilö ehdottaa hallintoedustuksen soveltamisalan laajentamista yli 100 työntekijää työllistäviin yrityksiin, kevyempää menettelyä pienempiin yrityksiin sekä tehokkaampaa ohjausta lakisääteisen hallintoelimen määrittelyyn yhteistoiminnassa henkilöstön kanssa. Tarvetta on myös työmarkkinaosapuolten yhteistoiminnalle koulutuksessa ja viestinnässä