Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Kansalliset TKI-politiikan ja -toiminnan strategiset valinnat
No full textKansallisilla TKI-politiikan ja -toiminnan strategisilla valinnoilla vahvistetaan kestävää kasvua, uudistumista ja kokonaisturvallisuutta. Tutkimus- ja innovaationeuvoston tekemät valinnat ovat:
- data ja datapohjainen arvonluonti
- murrosteknologiat
- terveys ja hyvinvointi
- ilmasto, ympäristö ja arktinen ulottuvuus
- turvallisuus, resilienssi ja puolustus.
Valintojen toimeenpanon tueksi määriteltiin kaksi TKI-järjestelmän kehittämisen kärkeä: TKI-toiminnan riskinottokyvyn lisääminen ja TKI-investointien houkuttelu Suomeen.
Valinnat tehtiin tarkastelemalla seuraavia näkökulmia:
1) tuottavuus, kasvu ja uudistuminen,
2) kansalliset ja globaalit haasteet,
3) kansainväliset kumppanuudet sekä
4) osaajat ja kyvykkyydet.
Valmistelu toteutettiin avoimesti ja eri toimijoita osallistaen.
Valinnat tukevat julkisten ja yksityisten TKI-voimavarojen kokoamista ja suuntaamista. Valinnoissa lisätään TKI-toimijoiden ja hallinnonalojen yhteistyötä. TKI-toiminnan edellytysten ja innovaatioiden käyttöönoton vahvistamiseksi on tärkeää kehittää myös toimintaympäristöä. Valinnat tukevat Suomen EU-vaikuttamistyötä ja antavat mahdollisuuksia viestiä kansainvälisillä foorumeilla aiempaa selkeämmin kansallisista vahvuuksista. Valintoja syvennetään ja konkretisoidaan eri toimijoiden yhteistyössä. Tutkimus- ja innovaationeuvosto yhteensovittaa ja seuraa valintojen toimeenpanoa.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible
Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2025
No full textHallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta on seurantaraportti, joka annetaan eduskunnalle kerran vaalikaudessa. Kielikertomuksen antamisesta säädetään kielilaissa (423/2003) sekä kielilain täytäntöönpanosta annetussa asetuksessa (433/2004). Asetuksen mukaan kertomuksessa käsitellään suomen ja ruotsin kielen lisäksi ainakin saamen kieltä, romanikieltä ja viittomakieltä sekä tarpeen mukaan yleisemmin maan kielioloja. Kertomuksessa tulee käsitellä kielilainsäädännön soveltamista, kielellisten oikeuksien toteutumista, maan kielisuhteita sekä suomen ja ruotsin kielten kehitystä. Aiemmat kertomukset on annettu vuosina 2006, 2009, 2013, 2017 ja 2021. Hallituksen kertomus kielilainsäädännön soveltamisesta 2025 sisältää ajankohtaistietoa Suomen kielioloista, kielellisiä oikeuksia tukevista rakenteista, hallinnollisten muutosten vaikutuksesta kieliryhmiin sekä kokemuksia kielellisten oikeuksien toteutumisesta viranomaisissa. Keskeisiä teemoja ovat digitalisaatio, kielellisten oikeuksien toteutuminen oikeuslaitoksessa, kaksikielisten hyvinvointialueiden toiminta, Suomen kansalliskielten tilanne, sekä viittomakielisten oikeudet. Kertomuksen lopussa on yhteenveto seuranta-aikana kootuista kokemuksista kielilainsäädännön soveltamisesta ja maan kielioloista.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Statsrådets landsbygdspolitiska redogörelse : På basis av den tväradministrativa beredningen och den inkluderande processen
No full textStatsrådets landsbygdspolitiska redogörelse beskriver tillståndet och förändringsfaktorerna i Finlands landsbygdsområden, presenterar en vision fram till år 2040 samt mål och rekommendationer för att förnya landsbygdernas livskraft.
Redogörelsen granskar landsbygdernas särdrag, regionernas differentiering och lokalt förankrade möjligheter. Landsbygdenrna fungerar på ett annat sätt än städerna, och förändringar i samhället ger upphov till särskilda landsbygdskonsekvenser, medför utmaningar och skapar nya möjligheter. Befolkningsutvecklingen är en central förändringsfaktor.
Landsbygdenrna har en betydande potential att stärka välfärden, ekonomin och den övergripande säkerheten. Redogörelsen innehåller fem tväradministrativa målhelheter och 23 rekommendationer för att förverkliga potentialen och förnya livskraften. Dessa gäller tillgänglighet, ekonomiska strukturer, lokala verksamhetsförutsättningar, välfärd och förtroende, information samt landsbygdspolitiksk planering.
Redogörelsen fungerar som ett strategiskt verktyg i regeringens beslutsfattande och EU-påverkan. Tidsspannet sträcker sig till 2040-talet.
Redogörelsen är den tredje i sitt slag. De tidigare redogörelserna publicerades 1993 och 2009. Beredningen av redogörelsen var förvaltningsövergripande och inkluderande, cirka 2400 aktörer deltog i den. En mer omfattande lägesbild, en rapport om deltagandeprocessen och en sammanställning av utlåtandena publiceras separat.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Pojat ja nuoret miehet vakavasti ottaen : Selvitys poikien ja nuorten miesten haavoittuvuuksista tasa-arvohaasteiden taustalla
No full textSelvitys tarkastelee poikien ja nuorten miesten tasa-arvoon liittyviä kysymyksiä, syrjäytymisen ehkäisyä ja osallisuuden vahvistamista. Tasa-arvokysymyksiä käsitellään koulutuksen, hyvinvoinnin, väkivallan sekä sosiaalisen median ja teknologian näkökulmista. Tutkimukset osoittavat, että suomalaisten oppilaiden osaamistaso on laskenut, erityisesti poikien kohdalla. Tämä näkyy koulutuspoluissa: pojat ovat selvä vähemmistö lukiossa ja korkeakoulutuksessa. He ovat myös haavoittuvia somaattisten sairauksien, mielenterveysongelmien ja yksinäisyyden suhteen. Poikien mielenterveysongelmia alidiagnosoidaan, ja palveluihin hakeutuminen on vaikeaa. Lisäksi pojat ovat yliedustettuina väkivallan uhreina ja tekijöinä, ja maskuliinisuuskulttuuri usein hyväksyy tai ihannoi väkivaltaa sekä kieltää haavoittuvuuden ilmaisun. Uutena haasteena sosiaalisen median algoritmit ohjaavat sisältöjä, mikä voi lisätä poliittista ja sukupuolten välistä polarisaatiota.
Selvitys ehdottaa, että poikien sukupuolittunut haavoittuvuus tunnistetaan ja huomioidaan koulutuksen sekä sosiaali- ja terveyspalveluiden suunnittelussa. Sukupuolineutraaliudesta tulee siirtyä sukupuolisensitiiviseen valmisteluun, jossa erot ja erityisyydet tunnistetaan. Osaamistason nostaminen nimetään koko lapsi- ja nuorisotyön yhteiseksi kansalliseksi tavoitteeksi.Julkaisu on päivitetty 15.1.2026, s. 28.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Minne uudet työpaikat syntyivät vuonna 2024?
No full textAnalyysi käsittelee uusien työpaikkojen syntyä toimipaikkatasolla vuonna 2024. Työllisyys laski nettomääräisesti vuonna 2024 kaikkiaan 26 000 henkilöllä. Toimipaikkatasolla tapahtuvan bruttomääräisen työvoiman hankinnan perusteella saatava kuva muodostui kuitenkin paljon monipuolisemmaksi: työvoimaa ylipäätään hakeneiden toimipaikkojen määrä kyllä supistui, mutta niiden hakema henkilömäärä kuitenkin kasvoi edellisvuoteen nähden.
Tutkimusaineistona käytetään Tilastokeskuksen tuottamaa toimipaikkatasoista mikroaineistoa. Tämän edustavan aineiston perusteella toimipaikat hakivat kaikkiaan runsaat 634 000 henkilöä, joista uusiin työpaikkoihin noin 281 000 henkilöä. Työvoimapulan takia uusia työpaikkoja saatiin lopulta luotua runsaat 262 000. Noin 44 % toimipaikoista haki työvoimaa uusiin työpaikkoihin. Uusien työpaikkojen osuus kaikesta alueen työvoiman hankinnasta oli suurin Hämeessä, Etelä-Savossa ja Lapissa.
Vuonna 2024 te-toimistojen markkinaosuus työvoiman hankinnasta oli runsaat 44 %, omaa henkilöstöä käytti 43 %, omia internet -sivuja 42 % ja sosiaalista mediaa 37 %. Keskimäärin työnantajat käyttivät 2,6 hakukanavaa haussaan. Tärkeimmät kanavat paikan täytölle olivat te-toimisto ja sosiaalinen media. Te-toimisto on selvästi vahvin korvausrekrytoinnissa, mutta uusissa työpaikoissa henkilöyhteydet ja sosiaalinen media ovat tärkeimmät kanavat.
Kaikki työvoiman hankinta ja myös uusien työpaikkojen synty oli määrällisesti suurinta terveys- ja sosiaalipalveluiden alalla. Seuraavaksi eniten uusia työpaikkoja luotiin vuonna 2024 hallinto- ja tukipalveluissa ja teollisuudessa, sitten kaupassa ja koulutuksessa. Koulutuksessa, taidealalla sekä hallinto- ja tukipalveluissa työvoiman hankinta oli laajinta suhteessa alan työllisiin. Uusia työpaikkoja luovat etenkin yrityssektorin kasvuhakuiset toimipaikat, joissa henkilöstömäärä vaihtelee paljon. Uusiin työpaikkoihin palkataan usein työttömiä, opiskelijoita ja koululaisia. Vuonna 2024 etenkin suuremmat toimipaikat loivat uusia työpaikkoja.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|Liitekuvioiden vaihtoehtoiset kuviot puutteelliset
Selvitys yksityishenkilön velkajärjestelyn toimivuudesta
No full textTässä selvityksessä selvitetään yksityishenkilön velkajärjestelyn toimivuutta ja vaikuttavuutta. Selvitys perustuu pääministeri Petteri Orpon hallituksen ohjelmaan.
Selvityksen ensimmäisessä osassa tehdään kuvailevaa analyysia velkajärjestelyyn hakeneista ja päässeistä velallisista taustamuuttujittain. Selvityksen toisessa osassa arvioidaan velkajärjestelyn vaikuttavuutta vertaamalla velkajärjestelyyn päässeitä velallisia sopiviin verrokkiryhmiin, joita ovat erityisesti velkajärjestelyä hakeneet mutta sen ulkopuolelle jääneet velalliset sekä soveltuvin osin myös muut ulosotossa olevat pitkäaikaisvelalliset.
Selvityksessä havaitaan, että velkajärjestelyyn päässeet henkilöt ovat pääosin varsin heikossa taloudellisessa asemassa olevia henkilöitä, jotka kuitenkin ottavat keskeisiä verrokkiryhmiään hieman kiinni usealla taloudellisella mittarilla velkajärjestelyyn päästyään. Velkajärjestelyyn päässeiden joukossa velkaongelmista päästään eroon nopeammin ja ansiotulot ja työllisyys kasvavat enemmän kuin keskeisissä verrokkiryhmissä.
Selvitys on toteutettu yhteistyössä VATT Datahuoneen kanssa. VATT Datahuone on vastannut tutkimusasetelmien suunnittelusta sekä kuvaajien, taulukoiden ja estimaattien tuottamisesta, minkä jälkeen oikeusministeriö on vastannut tuotetun tiedon kokoamisesta ja kontekstoimisesta tämän julkaisun muotoon.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images
Tillämpningsguide för lagen om skyddande av byggnadsarvet
No full textTillämpningsguiden för lagen om skyddande av byggnadsarvet har utarbetats för att förenhetliga myndigheternas tolknings- och tillämpningspraxis. Syftet är att trygga enhetliga och regionalt jämlika beslut om byggnadsskydd. Guiden innehåller paragrafer, lagberedningsmaterial samt vägledning och rättspraxis. I och med reformen av statens regionförvaltning från och med den 1 januari 2026 ansvarar Tillstånds- och tillsynsverket för beslut enligt lagen om skyddande av byggnadsarvet. Guiden är avsedd för Tillstånds- och tillsynsverket, livskraftscentralerna, Museiverket och museerna med regionalt ansvar samt kommuner och andra aktörer som tillämpar lagen i sitt arbete.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Antisemitismi ja juutalainen elämä Suomessa : Historia, nykytilanne ja haasteet
No full textAntisemitismillä on pitkät historialliset juuret, ja sitä esiintyy myös nyky-yhteiskunnissa. Antisemitismi ei tarkoita vain yksilöiden ennakkoluuloja, vaan kyseessä on laaja yhteiskunnallinen ilmiö, joka voi heikentää luottamusta instituutioihin ja uhata demokratiaa. Antisemitismi ei ole vieras ilmiö suomalaisessa yhteiskunnassa, ja se vaikuttaa myös Suomen pieneen mutta monimuotoiseen juutalaiseen vähemmistöön. Tämä tietolehtinen tarjoaa viranomaisille ja kansalaisille tietoa Suomen juutalaisen vähemmistön historiasta ja nykytilasta sekä historiallisesta ja nykyajan antisemitismistä Suomessa päätöksenteon, koulutuksen ja ennaltaehkäisevän työn tueksi. Tietolehtinen perustuu oikeusministeriön ja Ihmisoikeuskeskuksen tilaamaan selvitykseen sekä kotimaiseen ja kansainväliseen tutkimukseen juutalaisesta elämästä, antisemitismistä ja sen vaikutuksista. Lisäksi esitellään Kansainvälisen holokaustin muistoa kunnioittavan liiton (IHRA) ei-sitova mutta laajasti hyväksytty antisemitismin määritelmä, joka tukee ymmärrystä ja käytännön toimia ilmiön torjumiseksi.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Sisätilojen ja avoimen ympäristön 3D-mallinnus maanpuolustuksessa
No full textTässä MATINE 2024 -hankkeessa kehitettiin menetelmiä maaston ja sisätilojen 3D-kartoitukseen ilman ulkopuolista paikannusinfrastruktuuria. Keskeisiä teknologioita olivat visuaali-inertiaaliodometria (VIO) ja samanaikainen kartoitus ja paikannus (SLAM), joilla esim. droonin liike ja ympäristön pistepilvi voidaan tuottaa reaaliajassa. Hankkeen pääpaino oli pistepilvien muuntamisessa yhtenäisiksi 3D-malleiksi hyödyntäen syväoppimista ja tietokonenäön uusimpia menetelmiä. Hankkeessa kehitettiin mm. ADR-SALD-menetelmä (Attention-based Deep Residual Sign Agnostic Learning with Derivatives) implisiittisten pintojen mallinnukseen ja AGS-Mesch (Adaptive Gaussian Splatting and Meshing) -pohjaiseen sisätilojen rekonstruktioon. FIORD (Fisheye-Indoor-Outdoor-Dataset)-datasetti tarjoaa vertailualustan sisä- ja ulkotilojen mallinnukseen.
Hajautettu laskenta toteutettiin projektin yhteydessä kehitetyllä datavuomalliin pohjautuvalla kehysohjelmistolla, joka mahdollistaa neuroverkkolaskennan jakamisen droonien ja maa-asemien välillä energiatehokkaasti ja häiriösietoisesti. Lisäksi tutkittiin semanttista kommunikaatiota (SEPT), joka tiivistää pistepilvidatan ja parantaa tietoturvaa. Hankkeen tulokset – menetelmät, avoimet ohjelmistot ja datasetit – luovat perustan laajempien ja dynaamisempien ympäristöjen mallinnukselle sekä vahvistavat kotimaista drooniteknologiaosaamista.Tämä julkaisu on toteutettu osana Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINEn) tutkimusrahoituksen toimeenpanoa. (www.defmin.fi/matine) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta puolustusministeriön näkemystä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images
Ilmailun lintutörmäysriskin tutka- ja mallipohjainen arviointi
No full textTutkimuksessa luotiin laskentamenetelmät, joilla lintujen parvitiedoista lähtien saadaan lintutörmäysten riski lentosuorituksen aikana valitussa ilmatilavuudessa. Esimerkkeinä käytettiin suihkuhävittäjää ja potkurikäyttöistä koulukonetta.
Muuttavien lintuparvien laji ja yksilömäärä ilmatilassa voidaan arvioida tai ennustaa säätutkaverkon lintumittausten ja numeerisen lintujen muuttomallin sekä maastohavaintojen pohjalta.
Törmäysmalli arvioi lintuparvesta osuvien yksilöiden määrän lentokoneeseen, jos se törmäisi parveen. Mallin keskeiset muuttujat ovat lentokoneen törmäyspinta-ala, lintuparven yksilömäärä ja lintujen keskinäinen välimatka parven sisällä.
Kun tunnetaan lintuparven ominaisuudet ja lentokoneen nopeus, voidaan vahinkomallin avulla laskea ilmatilavuuden parvien vahinkovaara, vaikka parveen ei törmätäkään. Lintuparven koko, tiheys ja lintujen paino sekä lentokoneen nopeus ja törmäysala ovat tärkeät vahinkovaaran suuruuden tekijät. Vaaran mittari on todennäköisyys, jolla lintuparvi aiheuttaisi törmäyksessä erilaisia vahinkoja: tuhoisa, iso ja pieni vahinko sekä ei vahinkoa.
Kunkin parven todennäköisimmän vahinkoluokan avulla voidaan laskea lentoalueen ilmatilavuuden sisältämien eri vahinkoluokkien parvien lukutiheys kuutiokilometriä kohden. Siitä lasketaan todennäköisyys lentokoneen ja kunkin vahinkoluokan kohtaamiselle lentosuorituksen aikana eli törmäysriski.Tämä julkaisu on toteutettu osana Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINEn) tutkimusrahoituksen toimeenpanoa. (Tämä julkaisu on toteutettu osana Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINEn) tutkimusrahoituksen toimeenpanoa. (www.defmin.fi/matine) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta puolustusministeriön näkemystä.
Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta puolustusministeriön näkemystä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|Taulukoiden lukemisjärjestys on epäselvä