Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelma
No full textKeskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman laatimisesta on säädetty ilmastolaissa. Suunnitelma koskee ns. taakanjakosektorin päästöjä ja niiden vähentämistä. Taakanjakosektorille kuuluvat liikenteen, maatalouden, rakennusten erillislämmityksen, työkoneiden, jätteiden käsittelyn, jätteenpolton, F-kaasujen sekä päästökaupan ulkopuoliset teollisuuden päästöt.
Järjestyksessä kolmannen keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelman keskeiset lähtökohdat ovat EU:n ilmastolainsäädännön mukainen päästövähennysvelvoite vuodelle 2030 sekä Petteri Orpon hallitusohjelman ilmastopolitiikan linjaukset. Suomen EU:n lainsäädännön mukainen päästövähennysvelvoite taakanjakosektorille on päästöjen puolittaminen vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoden 2005 päästötasoon. Taakanjakosektorin päästöjä koskevat myös ilmastolain tavoitteet, kuten vuoden 2030 päästövähennystavoite sekä vuoden 2035 hiilineutraaliustavoite. Näiden velvoitteiden ja tavoitteiden saavuttamiseksi tarvitaan uusia päästövähennystoimia. Keskipitkän aikavälin ilmastosuunnitelmassa esitetään toimenpidekokonaisuus, joka koostuu sekä sektorikohtaisista lisätoimista että poikkileikkaavista ratkaisuista.
Suunnitelman laatimisessa on hyödynnetty laajaa tietopohjaa, johon sisältyy tilastoja ja skenaariolaskelmia tulevasta kehityksestä. Lisäksi on käsitelty poikkileikkaavia teemoja, kuten paikallista ilmastotyötä sekä kulutuksen merkitystä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Sosiaaliturvan väärinkäytöksiä ehkäisevän ja Kelan tiedonvaihtoa edistävän työryhmän arviomuistio
No full textSosiaali- ja terveysministeriö asetti 18.6.2025 sosiaaliturvan väärinkäytöksiä ehkäisevän ja Kelan tiedonvaihtoa edistävän työryhmän toimikaudelle 23.6.–1.12.2025. Työryhmän asettamispäätöksen mukaisesti työryhmän tavoitteena oli Kelan tiedonsaantioikeuksien ja tiedonvaihdon lisääminen sosiaaliturvaetuuksien virheellisten maksujen ja väärinkäytösten vähentämiseksi.
Työryhmän tehtävänä oli valmistella arviomuistio sekä luonnos hallituksen esitykseksi etuuslainsäädäntöön sekä siihen läheisesti liittyvään lainsäädäntöön tehtävistä muutoksista pääministeri Petteri Orpon hallituksen julkisen talouden suunnitelmaan sisältyvän kirjauksen ja säästötavoitteen toteuttamiseksi. Työryhmän toimeksiannon mukainen luonnos hallituksen esitykseksi valmisteltiin osana työryhmätyötä. Lisäksi työryhmän arviomuistiossa on kuvattu ja arvioitu nykytilaa sekä esitetty ehdotuksia jatkovalmistelulle. Työryhmä ehdottaa säännösten kehittämiseksi seuraavia toimia:
1. Käynnistetään etuuksien välistä tietojen ristiin käyttöä koskevien säännösten uudistaminen.
2. Käynnistetään selvitys analytiikan mahdollistavan erityislainsäädännön tarpeellisuudesta.
3. Käynnistetään virheellisten maksujen syitä koskeva tilastointi.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma vuosille 2026–2033
No full textNaisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan torjunnan toimikunta (NAPE) vastaa Suomen vuonna 2015 ratifioiman ns. Istanbulin sopimuksen toimeenpanon yhteensovittamisesta, seurannasta ja arvioinnista ja laatii suunnitelman sopimuksen toimeenpanosta. Vuosille 2026–2033 laadittu Istanbulin sopimuksen toimeenpanosuunnitelma edistää sopimuksen kansallista täytäntöönpanoa. Suunnitelma jatkaa aiempien toimeenpanosuunnitelmien työtä, joista ensimmäinen kattoi vuodet 2018–2021 ja toinen vuodet 2022–2025.
Toimeenpanosuunnitelman valmistelussa on otettu huomioon valtioneuvostossa meneillään oleva työ naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisyssä ja torjunnassa, mukaan lukien Petteri Orpon hallituksen ohjelma, Hallituksen tasa-arvo-ohjelma vuosille 2024–2027 sekä Väkivallaton lapsuus -toimenpidesuunnitelma.
Toimeenpanosuunnitelmaan sisältyy pitkän ajan tavoitteita ja 37 toimenpidettä. Suunnitelmassa on tämän lisäksi kolme läpileikkaavaa tavoitetta: sukupuolen ja erilaisten risteävien haavoittuvuustekijöiden huomioimisen vahvistaminen, rakenteiden, koordinaation ja moniammatillisen yhteistyön lujittaminen sekä tietopohjan vahvistaminen väkivallan ehkäisyssä ja torjunnassa.
NAPE seuraa suunnitelman toimeenpanoa säännöllisesti. Suunnitelman toimenpiteitä voidaan tarvittaessa tarkentaa ja täydentää.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Katsaus Suomen ortodoksisen kirkon kolttasaamelaispolitiikkaan vuodesta 1920 : Erillisselvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle
No full textArtikkeli käsittelee julkisesti saatavilla olevan aineiston perusteella Suomen ortodoksisen kirkon toimintaa ja suhtautumista kolttasaamelaisiin. Tarkastelu koskee ajanjaksoa kolttasaamelaisten perinteisen asuinalueen, Petsamon, Suomeen liittämisestä lokakuussa 1920 tähän päivään. Valtioneuvoston lokakuussa 2021 asettaman Saamelaisten totuus- ja sovintokomission mandaatissa esitettyjä tavoitteita seuraten teksti on jäsennetty kolmeen osaan, jotka kuitenkin liittyvät läheisesti toisiinsa: (1) Suomen ortodoksisen kirkon harjoittama kolttasaamelaispolitiikka; (2) tämän politiikan vaikutukset (tutkijan arvio); ja (3) kirjoittajan ehdotus siitä, mitä ortodoksinen kirkko voisi tehdä tulevaisuudessa. Artikkelin mukaan ortodoksinen kirkko kiinnitti ennen 1980-lukua hyvin vähän huomiota kolttasaamelaisiin. Senkin jälkeen kolttasaamelaisten mahdollisuudet vaikuttaa heitä koskevaan kirkkopolitiikkaan ovat olleet vähäiset. Artikkelissa esitetään kirkolle kolttasaamelaisten aktiivista mukaan ottamista heitä koskevaan päätöksentekoon ja heidän alkuperäiskansastatuksensa huomioimista.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston asettaman saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Julkaisun sisällöstä vastaa tiedon tuottaja, eikä tekstisisältö välttämättä edusta komission eikä valtioneuvoston näkemystä.navigointi mahdollistalooginen lukemisjärjestyskuvilla vaihtoehtoiset kuvaukse
”Kyllä se on yhtä taistelua” : Saamelaisten totuus- ja sovintokomission loppuraportti OSA II, kuulemiset
No full textValtioneuvosto asetti saamelaisten totuus- ja sovintokomission yhdessä saamelaiskäräjien ja kolttien kyläkokouksen kanssa vuonna 2021. Sen tuli tunnistaa ja arvioida historiallista ja nykyistä syrjintää, mukaan lukien sulauttamispolitiikkaa, sekä oikeuksien loukkauksia, ja selvittää, miten nämä vaikuttavat edelleen. Komission tuli ehdottaa, miten yhteyttä saamelaisten ja valtion välillä sekä saamelaisten kesken voidaan edistää. Tehtäväksi tuli myös lisätä tietoisuutta saamelaisista Suomen alkuperäiskansana. Tämä raportti on koottu komission kuulemisiin osallistuneiden suullisista ja kirjallisista kertomuksista. Kuulemisia järjestettiin sekä saamelaisalueella että muualla maassa. Komissio järjesti vuosina 2023–2024 yhteensä noin 370 yksilö- ja ryhmäkuulemista. Lisäksi se kuuli asiantuntijoita sekä vastaanotti kirjallisia kertomuksia ajalla 2022–2025. Kuulemisista neljäsosa oli saamenkielisiä, noin 70 prosenttia tehtiin saamelaisten kotiseutualueella ja 30 prosenttia muualla Suomessa. Kaikki halukkaat saivat osallistua kuulemisiin. Kuulemisissa esiin nousseet teemat jäsennetään raportissa viiteen kokonaisuuteen: 1) Kieli, identiteetti ja valta; 2) Kulttuuriperintö ja nykykulttuuri; 3) Moniääninen Saamenmaa; 4) Perinteiset elinkeinot ja kulttuurit murroksessa sekä 5) Saamelainen yhteiskunta ja saamelaisten hyvinvointi. Raportin kertomuksissa kuuluu saamelaisten oma ääni.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston asettaman saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Julkaisun sisällöstä vastaa saamelaisten totuus- ja sovintokomissio, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|Julkaisun erillisten liitteiden saavutettavuudessa on puutteita
Statens resereglemente 2026
No full textPublikationen innehåller tjänste- och arbetskollektivavtalet av den 7 maj 2025 om ersättning för tjänstemäns och anställdas resekostnader, sådant det lyder ändrat för dagtraktamentens, måltidersättningars och kilometerersättningars del genom det preciserande tjänste- och arbetskollektivavtalet av den 4 november 2025.
Tjänste- och kollektivavtalet gäller tills den 29 februari 2028, men dagtraktamenten, måltidsersättningarna och kilometerersättningarna för 2027 ska överenskommas skilt i slutet av 2026 i enlighet med tidigare praxis.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Jätelakimuutos 714/2021 : Jälkiarviointi tiettyjen säännösten aiheuttamista vaikutuksista
No full textJätelakia uudistettiin kesällä 2021 annetulla jätelain muutoksella (714/2021). Jätelakia täydentäviä asetuksia muutettiin samassa yhteydessä. Uudistetun jätelain tavoitteena on vähentää syntyvän jätteen määrää ja lisätä kierrätystä. Lisäksi on tavoiteltu jätehuollon hallinnan sujuvampia ja tehokkaampia toimia sekä hallinnollisen taakan vähenemistä. Lakiin tehtyjä muutoksia olivat mm. erilliskeräysvelvoitteiden kiristäminen, siirtyminen kunnan järjestämään jätteenkuljetukseen kuntavastuullisten erilliskerättävien jätteiden kuljettamisessa kiinteistöltä ja muutokset tuottajavastuusääntelyssä. Tässä selvityksessä arvioidaan valittujen säännösten vaikutuksia. Arvioinnin keskiössä ovat erityisesti vaikutukset pk-yrityksiin sekä kierrätyksen kehitykseen. Selvityksen mukaan yhdyskuntajätteiden kierrätys ei ole edennyt toivotulla tavalla. Tarvitaan todennäköisesti lisätoimia kierrätyksen lisäämiseksi erityisesti biojätteen ja muovipakkausjätteen osalta. Toimijakentän pahimmat skenaariot jätelakimuutoksen aiheuttamista haitallisista vaikutuksista pk- jäteyritysten markkinakehitykseen eivät tutkimusjaksolla ole realisoituneet. Myöskään vaikutukset jätehuollon hintoihin eivät osoita vahvoja merkkejä muutoksista suuntaan tai toiseen. Mahdolliset vaikutukset markkinoihin voivat ilmetä vielä pitkään tämän selvityksen jälkeenkin. Tuottajavastuuseen sekä muihin menettelyihin liittyvien lakimuutosten vaikutukset ovat monensuuntaisia. Uudet käytännöt ovat yhtäällä sujuvoituneet, mutta myös osin kasvattaneet hallinnollista taakkaa.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Maaseutukäsite valtioneuvoston julkaisuarkistossa : Tekstinlouhinnasta apua maaseutupoliittisen selonteon taustoittamiseen
No full textTekstinlouhintaa hyödyntämällä tässä tutkimuksessa analysoidaan valtioneuvoston julkaisuarkiston aineistoa, kartoittaen maaseutukäsitteiden esiintymistä ja siihen liittyviä merkityksiä. Vertailuna käytetään kaupunkikäsitteitä. Tavoitteena on luoda kokonaiskuva maaseudun asemasta ja sen muutoksista valtionhallinnossa. Tekstinlouhinta osoittautui tehokkaaksi menetelmäksi.
Tekstilouhinnan välittämä maaseutukuva oli kapea-alainen pohjautuessaan alkutuotantoon ja luonnonvaroihin ja luontoon. Maaseutujulkaisuissa korostuvat myös hanke, tuki, kehittäminen ja maa- ja metsätalousministeriö. Kaupunkijulkaisuissa painottuvat elinkeinoelämä, yhteiskunnalliset rakenteet ja sosiaaliset kysymykset sekä palvelut ja tutkimustoiminta. Tulokset osoittivat, että maaseutua käsittelevät julkaisut ovat vähäisempiä ja keskittyneempiä. Kaupunkeja käsittelevät julkaisut ovat laaja-alaisempia ja useamman ministeriön julkaisemia. Havaittiin myös, että alueellisuus on lisääntynyt julkaisuissa. Erot heijastavat erilaisia painotuksia ja tarpeita, jotka liittyvät maaseutua ja kaupunkeja koskeviin julkaisuihin ja, voivat vaikuttaa siihen, miten politiikkaa kohdistetaan.
Tulosten pohjalta annetaan suosituksia. Nähdään tärkeäksi laajentaa maaseutua käsittelevien julkaisujen aihepiirejä ja ministeriöitä, jotta myös maaseudun moninaiset näkökulmat ja tarpeet tulevat paremmin esille
Hallituksen vuosikertomus 2024 : Liite 1 Ministeriöiden toimialojen tuloksellisuuden kuvaukset
No full textValtioneuvosto antaa eduskunnalle hallituksen vuosikertomuksen perustuslain 46 §:ssä säädettynä kertomuksena hallituksen toiminnasta, valtiontalouden hoidosta ja talousarvion noudattamisesta sekä niistä toimista, joihin hallitus on eduskunnan päätösten johdosta ryhtynyt. Hallituksen vuosikertomuksesta säädetään tarkemmin valtioneuvostosta annetun lain (175/2003) 9 a §:ssä sekä valtion talousarviosta annetun lain (423/1988) 17 ja 18 §:ssä.
Talousarviolain 18 §:ssä edellytetään, että hallituksen vuosikertomukseen otettavien valtiontalouden ja valtion taloudenhoidon sekä toiminnan tuloksellisuuden kuvausten tulee antaa oikeat ja riittävät tiedot talousarvion noudattamisesta, valtion tuotoista ja kuluista, valtion taloudellisesta asemasta sekä tuloksellisuudesta (oikea ja riittävä kuva). Säädöstasolla kertomuksen sisältöä määrittävät erityisesti myös hallituksen vuosikertomuksesta annetun valtioneuvoston asetuksen (853/2024) vaatimukset. Hallituksen vuosikertomus vuodelta 2024 muodostuu viidestä osasta:
Hallituksen vuosikertomus
Liite 1 Ministeriöiden toimialojen tuloksellisuuden kuvaukset
Liite 2 Tilinpäätöslaskelmat
Liite 3 Toimenpiteet eduskunnan lausumien ja kannanottojen johdosta
Liite 4 Valtion yhtiöomistus
</ul
Kotoutumisen sanasto : 2. laitos
No full textKotoutumisen sanastossa määritellään voimassa olevaan kotoutumislakiin (Laki kotoutumisen edistämisestä) ja kotoutumisen palveluihin liittyvät keskeiset käsitteet ja annetaan valtakunnalliset termisuositukset. Tavoitteena on yhdenmukaistaa käsitteiden ja termien käyttöä. Sanastossa on myös yhdenvertaisuuteen ja osallisuuteen liittyviä käsitteitä.
Kotoutuminen määritellään maahanmuuttajan yksilöllisenä prosessina, joka tapahtuu vuorovaikutuksessa yhteiskunnan kanssa. Käsitepari kotoutuminen ja yhteiskunnan vastaanottavuus kuvaavat sanastossa kotoutumisen kaksisuuntaisuutta.
Termi kotouttaminen on korvattu termillä kotoutumisen edistäminen. Termiä kotouttaminen ei suositella käytettäväksi, koska sen voi tulkita niin, että maahanmuuttajalla ei ole aktiivista omaa roolia kotoutumisessa. Kotoutumisen sanaston 2. laitoksen työryhmätyöskentelyssä on kiinnitetty huomiota kotouttaminen-termin johdannaisten käyttöön yhdyssanoissa ja sanaliitoissa. Työryhmä suosittelee, että myös kaikista kotouttaminen-termin johdannaisista luovutaan.
Kotoutumisen sanaston 1. laitos julkaistiin kesäkuussa 2021. Työ- ja elinkeinoministeriön työryhmä ja Sanastokeskus ovat päivittäneet 2. laitoksessa käsitteet 1.1.2025 voimaan tulleen kotoutumislain mukaisiksi. Kotoutumisen sanaston 2. laitos on käännetty kokonaan ruotsiksi. Lisäksi sanaston termeille on annettu englanninkieliset vastineet