Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Hyvinvointialueet ja kunnat osana monitasoista hallintojärjestelmää : Hyvinvointialueiden ja kuntien välinen suhde, johtaminen ja ohjaus (HALKO) -hankkeen loppuraportti
No full textTämä raportti tarkastelee julkisen hallinnon kokonaisuutta hyvinvointialueuudistuksen myötä, jonka vaikutukset ulottuvat laajasti hallinnon rakenteisiin, johtamiseen, ohjaukseen ja toimijoiden välisiin suhteisiin. Raportti tuottaa tilannekuvan siitä, miten hyvinvointialueiden toiminta on muotoutunut ensimmäisen valtuustokauden ja reilun kahden varsinaisen toimintavuoden aikana, ja millaisia jännitteitä, tulkintoja ja kehityspolkuja uudistus on synnyttänyt osana monitasoista hallinto- ja palvelujärjestelmää. Tutkimuksessa selvitettiin, minkälainen julkisen hallinnon, johtamisen ja ohjauksen kokonaisuus uudistuksessa syntyy, ja millaisia jännitteitä ja kehityspolkuja siihen liittyy.
Tutkimus toteutettiin Tampereen yliopiston tutkijaryhmän työnä. Tutkimusaineisto koostuu lähes sadasta haastattelusta, kahdesta kansallisesta kyselystä sekä dokumenteista.
Raportti jäsentyy neljän teeman ympärille:
1. Hyvinvointialueiden suhteet muihin toimijoihin, erityisesti kuntiin ja valtioon
2. Tehtävänsiirrot ja työnjako kuntien ja hyvinvointialueiden välillä
3. Itsehallinto ja valtionohjaus, joita tarkastellaan sekä valtiosääntöoikeudellisesta että empiirisestä näkökulmasta
4. Kansalaisosallistumisen ja demokratian kokonaisuus
Raportti päättyy synteesiin keskeisistä tuloksista ja esittää suosituksia päätöksenteon, vastuunjaon, osallistumisen ja itsehallintotulkintojen kehittämiseksi.Tämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston selvitys- ja tutkimussuunnitelman toimeenpanoa. (tietokayttoon.fi) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta valtioneuvoston näkemystä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Revitaliseringsprogram för finlandssvenskt teckenspråk : Åtgärder för att bevara och stärka det finlandssvenska teckenspråket
No full textMed finansiering av Undervisnings- och kulturministeriet koordinerade Finlands Dövas Förbund rf arbetet att sammanställa ett revitaliseringsprogram för finlandssvenskt teckenspråk.
Finlandssvenskt teckenspråk är ett allvarligt hotat språk. I dag uppskattas språket ha omkring 200 språkanvändare i Finland. Eftersom tecknade språk länge inte ens uppfattades som språk har finlandssvenska teckenspråkiga, som språk- och kulturgrupp i Finland, på många sätt osynliggjorts och negligerats. I och med teckenspråkslagen (359/2015) erkändes finlandssvenskt teckenspråk som eget språk vilket betydligt ökade språkets synlighet och bidrog till språkstärkande initiativ.
Syftet med revitaliseringsprogrammet är att trygga framtiden för finlandssvenskt teckenspråk som autoktont språk i Finland. Målet är ett vitalt språk som bidrar till att bibehålla vårt lands språkliga och kulturella repertoar. Revitaliseringen av finlandssvenskt teckenspråk handlar dessutom om att trygga grundläggande språkliga rättigheter som utgör en förutsättning för samhällelig delaktighet.
Programmet belyser språkliga utmaningar som finlandssvenska teckenspråkiga möter i sin vardag. För att stärka språket presenterar programmet 66 åtgärder inom tio olika delområden. Bland dessa bör särskild vikt läggas vid behovet att trygga gruppens möjlighet till tidig språkinlärning och utbildning på sitt språk.
Revitaliseringsprogram för finlandssvenskt teckenspråk – Sammanfattning på finlandssvenskt teckenspråk (YouTube)fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Samanaikainen toiminta luottamustehtävissä kotimaisen julkishallinnon useilla eri tasoilla : Oikeudellinen selvitys
No full textSelvityksessä tarkastellaan tilannetta, jossa sama henkilö toimii luottamustehtävässä samanaikaisesti suomalaisen julkishallinnon eri tasoilla. Tarkastelu keskittyy tällaista tilannetta koskevan oikeudellisen sääntelyn erittelyyn. Selvityksessä osallistutaan näin määriteltyä tilannetta koskevan sääntelyn nykytilan arviointiin oikeudelliselta kannalta. Samalla pyritään tarjoamaan aineksia nykytilan lainsäädännöllistä kehittämistä varten. Hallinnon toiminnan puolueettomuus ja myös toimivuus edellyttävät, että toimielimen jäseninä ei ole henkilöitä, joiden puolueettomuuteen päätöksentekijöinä kohdistuu epäilyksiä. Vaalikelpoisuussäännöksillä turvataan päätöksenteon puolueettomuutta siten, että muun muassa todennäköisimpiä eturistiriitatilanteita vältettäisiin jo ennakolta. Vaalikelpoisuusrajoituksilla turvataan hyvän hallinnon toteutumista. Vaikka esteellisyyssäännökset toteuttavat samaa tehtävää, ne eivät riitä puolueettomuusvaatimuksen huomioimiseksi silloin kun ongelma on rakenteellinen. Oikeudelliselta kannalta vaikuttaisi siltä, että nykytilanteessa on edellytyksiä esimerkiksi hyvinvointialuetasolla rajoittaa vaalikelpoisuutta aluehallitukseen ja lautakuntiin, jos henkilöllä on luottamustehtävä kunnanhallituksessa tai mahdollisesti myös kunnanvaltuustossa
Työperäistä hyväksikäyttöä koskevan sääntelyn muuttaminen : Työryhmämietintö
No full textTyöryhmä on toimeksiantonsa mukaisesti arvioinut työperäisen hyväksikäytön rikosoikeudellista sääntelyä ja valmistellut väärinkäytöksistä määrättävien rangaistusten kiristämiseksi tarvittavat säännösehdotukset hallitusohjelmakirjauksen perusteella. Työryhmä on valmistellut myös rikoslakiin ehdotettavista muutoksista aiheutuvat muut lainsäädäntömuutokset.
Työryhmän mietinnössä ehdotetaan, että kiskonnantapaista työsyrjintää koskeva rikossäännös korvattaisiin uudella säännöksellä nimeltään kiskonta työelämässä. Uutena rikoksena säädettäisiin rangaistavaksi myös törkeä kiskonta työelämässä, josta tuomittaisiin vähintään neljän kuukauden ja enintään neljän vuoden vankeusrangaistus. Oikeushenkilön rangaistusvastuu ulotettaisiin kiskontaan työelämässä ja törkeään kiskontaan työelämässä.
Liiketoimintakiellosta annettua lakia ehdotetaan muutettavaksi niin, että liiketoimintakieltoon voitaisiin määrätä, jos liiketoiminnassa on syyllistytty kiskontaan työelämässä tai törkeään kiskontaan työelämässä. Pakkokeinolakia muutettaisiin siten, että telekuuntelun mahdollistavien rikosten listaan lisättäisiin törkeä kiskonta työelämässä. Lisäksi ehdotetaan rikoslain muuttamisen johdosta tarvittavien muutosten tekemistä muuhun lainsäädäntöön
Suomen kasvurahoituksen tilannekuva (2025)
No full textTyö- ja elinkeinoministeriön innovaatiot- ja yritysrahoitusosaston kasvupolitiikkaryhmä on kerännyt tähän Suomen kasvurahoituksen tilannekuvaraporttiin kokonaiskuvaa kasvurahoituksesta laajasti koko Suomen rahoitus- ja pääomasijoitusmarkkina huomioiden.
Toimivat yritysrahoitusmarkkinat ja pääomasijoitusten saatavuus ovat keskeisiä yritysten kehitykselle ja kasvulle. Valtion yritysrahoitus puolestaan täydentää yksityisiä markkinoita paikkaamalla markkinapuutteita. EU-rahoitus monipuolistaa rahoitustarjontaa riskipitoisille kasvuyrityksille.
Raportti tarjoaa ajankohtaisen ja kokonaisvaltaisen tilannekuvan kasvurahoituksen ekosysteemistä Suomessa, tuoden esiin erilaiset markkinapuutteet ja -trendit sekä yksityisen ja julkisen rahoituksen yhteispelin merkityksen yritysten kasvun ja kilpailukyvyn edistämisessä.
Raportissa todetaan, että yksityinen yritysrahoitus ja pääomasijoitusmarkkina toimivat Suomessa keskimäärin hyvin, tarjoten monipuolisia rahoitusmahdollisuuksia innovaatioiden ja kasvun edistämiseksi. Rahoituksen saatavuudessa on edelleen haasteita, erityisesti pienillä, innovatiivisilla ja kasvuhakuisilla yrityksillä. Näiden haasteiden ratkaisemiseksi tarvitaan jatkuvaa kehitystä ja uusia rahoitusmuotoja kasvurahoitusmarkkinan monipuolistamiseksi
Taloudellinen katsaus, kevät 2025
No full textSuomen bruttokansantuote (BKT) supistui viime vuonna 0,1 prosenttia vuositasolla, mutta talous kääntyi kasvuun vuoden aikana. Inflaation hidastuminen ja korkojen lasku lisäävät kulutusta. Rakentamisen toipuminen, energiasiirtymä ja puolustushankinnat lisäävät investointeja. BKT kasvaa 1,3 prosenttia vuonna 2025 ja 1,6 prosenttia vuonna 2026 ja 1,5 prosenttia 2027. Työmarkkinoiden käänne on myöhentynyt ja työllisyys kasvaa selvästi vasta vuosina 2026–2027 talouden vahvistuessa. Työttömyysaste laskee vuoden 2025 8,8 prosentista 7,9 prosenttiin vuonna 2027. Talouden kasvua varjostaa kuitenkin Yhdysvaltojen kauppapolitiikka, ja jos tullit eivät jää lyhytaikaisiksi on vuosien 2025 ja 2026 kasvu selvästi ennustettua heikompaa.
Julkisyhteisöjen rahoitusalijäämä oli 4,4 % suhteessa BKT:hen vuonna 2024. Tänä vuonna rahoitusalijäämä on 3,8 % ja 3,2 % vuonna 2026. Alijäämä pysyy kolmen prosentin huonommalla puolella ennustekauden loppuun saakka. Tänä vuonna julkisyhteisöjen velkasuhde nousee yli 85 prosentin, minkä jälkeen velkasuhde kasvaa asteittain lähes 90 prosenttiin vuonna 2029.
Taloudellinen katsaus, kevät 2025 verkkojulkaisuna valtiovarainministeriön verkkosivuilla.</a
Allmänna avtalsvillkor för IT-upphandlingar inom den offentliga förvaltningen (JIT 2025)
No full textAllmänna avtalsvillkor för IT-upphandlingar inom den offentliga förvaltningen (JIT 2025) är avtalsvillkor som förvaltas av finansministeriet. I villkoren har beaktats de krav som upphandlingslagen ställer på avtal, i den mån det är möjligt i de allmänna IT-avtalsvillkoren, samt övrig lagstiftning som är bindande för den offentliga förvaltningen. Avtalsvillkoren är avsedda att användas som standardavtalsvillkor i upphandlingsavtal mellan upphandlande enheter och leverantörer. Avtalsvillkoren kan komplettera villkoren i det egentliga upphandlingsavtalet.
Den offentliga förvaltningens IT-avtalsvillkor innehåller allmänna villkor (JIT 2025 - Allmänna villkor) och utöver dem sju bilagor med specialvillkor. Avsikten är att avtalsvillkoren alltid ska användas så att de allmänna avtalsvillkoren för IT-upphandlingar inom den offentliga förvaltningen (JIT 2025 - Allmänna villkor) används tillsammans med tillämpliga specialvillkor. Specialvillkoren är inte avsedda att användas utan de allmänna avtalsvillkoren, och de allmänna villkoren kan inte heller användas utan de specialvillkor som lämpar sig för upphandlingen.
Om leverantören och dess underleverantörer behandlar personuppgifter i beställarens personregister ska villkor för behandlingen av personuppgifter fogas till avtalet. Här kan man utnyttja de gemensamma JIT/JYSE-villkoren för behandling av personuppgifter och beskrivningen av behandling av personuppgifter.
De allmänna avtalsvillkoren för IT-upphandlingar inom den offentliga förvaltningen används i stor utsträckning. Detta anses ha bidragit till att tjänsteleverantörerna vid offentliga IT-upphandlingar generellt känner till de villkor som iakttas i avtalen vid offentliga IT-upphandlingar
Hyvinvointialueuudistuksen väliarviointi
No full textHyvinvointialueuudistuksen laajapohjainen väliarviointi perustuu pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelman kirjaukseen, jonka mukaan hallitus seuraa ja arvioi tiiviisti sosiaali- ja terveyspalveluiden rahoitusmallin kestävyyttä ja kannustavuutta sekä palvelujärjestelmän toimivuutta, mukaan lukien palveluiden integraation toteutumisen ja palveluiden saatavuuden.
Hyvinvointialueuudistuksen kaltaisen suuren uudistuksen toimeenpanoa pitää arvioida säännöllisesti. Väliarvioinnin tavoitteena oli arvioida, miten uudistuksen toimeenpanossa on onnistuttu vuosien 2023–2025 perusteella ja tarkastella edellytyksiä uudistuksen pitkän aikavälin tavoitteiden saavuttamiselle. Arvioinnissa huomiotiin hyvinvointialueiden erilaiset lähtökohdat sekä toimintaympäristön muutokset, jotka ovat olennaisesti vaikuttaneet uudistuksen toteutukseen.
Riippumattoman arvioinnin toteutti joukko ansioituneita asiantuntijoita. Asiantuntijoina toimivat professori Arto Haveri Tampereen yliopistosta, professori Harri Jalonen Vaasan yliopistosta, professori emeritus Ilmo Keskimäki THL:stä ja Tampereen yliopistosta, professori Juho Saari Tampereen yliopistosta, johtava tutkija Liina-Kaisa Tynkkynen THL:stä, tutkimusprofessori emeritus Markku Pekurinen, professori Mika Kortelainen Turun yliopistosta, tutkimusprofessori Teemu Lyytikäinen VATT:sta, toimitusjohtaja Tiina Ristikari Väestöliitosta sekä tutkimusjohtaja Ville-Pekka Sorsa Helsingin yliopistosta.
Väliarviointi koostuu asiantuntijoiden omista arviointiosuuksista sekä asiantuntijoiden yhteisistä johtopäätöksistä ja suosituksista.Julkaisu on päivitetty 15.12.2025, s. 164.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Liikunnan ja urheilun tasa-arvo Suomessa 2025
No full textRaportissa esitellään liikunnan ja urheilun ajankohtaisia teemoja sukupuolten tasa-arvon näkökulmasta, raportoidaan tuoreimpia tutkimustuloksia sukupuolittain eriteltynä ja kuvataan tapahtunutta muutosta saatavilla olevaan tietoon perustuen. Käsiteltäviä pääteemoja ovat fyysinen aktiivisuus, järjestötoimintaan osallistuminen, kilpa- ja huippu-urheilu sekä päätöksenteko ja johtaminen.
Tutkimusten mukaan pojat ja miehet liikkuvat edelleen enemmän kuin tytöt ja naiset. Miehet harrastavat naisia yleisemmin seuroissa, kun taas naiset käyttävät enemmän yksityisiä liikuntapalveluita. Huippu-urheilumenestyksessä ei ole tällä hetkellä merkittäviä eroja sukupuolten välillä. Naisten osuus liikuntajärjestöjen johto- ja päätöksentekotehtävissä on kasvanut.
Monissa liikuntapoliittisissa toimenpiteissä edellytetään tasa-arvon huomioimista. Esimerkiksi liikuntajärjestöjen yleisavustuskriteereissä järjestöiltä on pitkään edellytetty tasa-arvo- ja yhdenvertaisuussuunnitelmia. Tasa-arvon edistämistoimia kuvataan asiakirjoissa kuitenkin paikoin yleisluonteisesti ilman konkreettisia tavoitteidenasetteluita tai seurantatoimenpiteitä.
Edelleen on olemassa selkeitä tietoaukkoja liikunnan ja urheilun tasa-arvon suhteen, kuten luotettava sukupuolieritelty tieto valmentajien lukumäärästä. Tieto osittain ohjaa julkista liikunta- ja urheilukeskustelua sukupuolten tasa-arvosta. Ne ilmiöt, joista ei ole seurantatietoa, voivat jäädä yleisen keskustelun ulkopuolelle. Liikuntapoliittisen päätöksenteon ja tasa-arvon edistämisen tueksi tarvitaan jatkossakin sukupuolittain eriteltyä tietoa sekä sukupuolten tasa-arvoon kohdistuvaa tutkimusta.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible
Arviointi CAP:n vaikutuksista ravinteiden tehokkaaseen hyödyntämiseen ja kasvinsuojeluun (KUORMITUS) : Väliraportti 2025
No full textCAP-kauden 2023–2027 arvioinnissa tarkasteltiin ravinteiden resurssitehokkuutta, kiertotaloutta ja kasvinsuojeluaineiden riskejä. Lannan kiertofosforin osuus käytetystä fosforista on vuosina 2015–2022 vaihdellut välillä 53–62 % ja typen välillä 31–37 %. Sekä fosforin että typen kiertoindikaattorin arvot laskivat tasaisesti vuosina 2015–2020, ja nousivat huomattavasti vuonna 2021 väkilannoitteiden hintojen noustessa. Orgaaniset ravinteet -toimenpiteen käyttö väheni ja Kiertotalouden edistämisen kasvoi kuutiomäärissä. Tilakohtaisia biokaasuinvestointeja ei tällä kaudella ole ollut ja lannankäsittelyinvestointien lukumäärä on vähentynyt 40 % edellisestä rahoituskaudesta.
Kasvinsuojeluaineiden riski-indikaattori ei osoita merkittävää parannusta verrattuna edelliseen CAP-kauteen. Informaatio-ohjauksen vaikutus on epäselvä, mutta koulutuksen koetaan parantavan riskitietoisuutta erityisesti pölyttäjien osalta. Kasvintuhoojien seuranta- ja tunnistussovellukset toimenpidettä on sovellettu noin 30 % maatiloista.
Arvioinnin perusteella suositellaan indikaattoridatan päivityksen nopeuttamista ja ravinnetuottavuusmittareiden hyödyntämistä. Ravinteiden kiertoa edistäviä toimenpiteitä tulee jatkaa, fosforipoikkeus poistaa ja biokaasuinvestointeja tukea. Kasvinsuojeluaineiden käytön riskien vähentämistä ja vaihtoehtoisten torjuntamenetelmien käyttöönottoa on vahvistettava taloudellisin kannustimin. Politiikan kohdentamista alueellisesti ja tulosperusteisten keinojen lisäämistä vesistökuormituksen vähentämiseksi pidetään tarpeellisena.Tämä on maa- ja metsätalousministeriön maatalouspolitiikan valmistelun ulkopuolisen arvioitsijan tekemä arviointi. Raportin sisältö ei edusta maa- ja metsätalousministeriön kantaa.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible