Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Selvitys kartelleihin liittyvistä henkilökohtaisista seuraamuksista
No full textSelvitysraportin teemana on kartelleihin liittyvien henkilökohtaisten seuraamusten tarve ja vaihtoehdot kilpailuoikeuden järjestelmässä. Selvitystyössä on arvioitu kolmea vaihtoehtoa: henkilökohtainen seuraamusmaksu, hallinnollinen liiketoimintakielto ja henkilökohtainen vahingonkorvausvastuu. Kaksi ensimmäistä olisivat viranomaisaloitteisia ja mahdollisia toteuttaa Kilpailu- ja kuluttajaviraston seuraamusmaksuesityksen osana. Vahingonkorvaus olisi asianosaisaloitteinen, jälkikäteinen eli kilpailuoikeudellisen prosessin lainvoimaiseen ratkaisuun perustuva ja yleisissä tuomioistuimissa vaadittava seuraamus.
Selvityksessä näistä parhaana pidetään henkilökohtaista seuraamusmaksua erityisesti siksi, että se olisi paremmin kohdennettavissa kuin liiketoimintakielto, ei vaatisi uudenlaista prosessia ja olisi toteutettavissa kilpailulaissa. Hallinnollista liiketoimintakieltoa ei selvityksen perusteella voi pitää tehokkaana seuraamuksena, koska se vaatisi yleisissä tuomioistuimissa käsiteltävän asiatyypin tuomista kilpailuprosessiin ja tulisi sääntelyteknisesti toteuttaa muuttamalla liiketoimintakiellosta annettua lakia, sillä yhden liiketoimintakieltoperusteen vieminen erillislakiin ei olisi perusteltua.
Selvityksessä ei kuitenkaan ehdoteta henkilökohtaisen seuraamuksen lisäämistä kilpailulakiin vaan kilpailuprosesseja jouduttavien uudistusten valmistelua.fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation
Pelastustoimen palveluiden ja talouden tila 2024 : Sisäministeriön vuosittainen selvitys
No full textSisäministeriö vastaa hyvinvointialueiden ohjauksesta pelastustoimen järjestämislaissa (613/2021) todetun mukaisesti. Järjestämislain 15 §:n mukaan sisäministeriö laatii vuosittain valtakunnallisen selvityksen, jossa arvioidaan tarpeita ja uhkia vastaavien pelastustoimen palvelujen toteutumista ja rahoituksen tason riittävyyttä.
Vuoden 2024 tietoihin perustuvan selvityksen tarkoituksena on muodostaa valtakunnallinen tilannekuva pelastustoimen palveluiden ja talouden tilasta. Pelastustoimen palveluiden toteuman nykytilaa tarkastellaan suhteessa hyvinvointialueiden tehtäviä koskevia valtakunnallisia tavoitteita vuosille 2025−2029.
Pelastustoimen palveluiden riskiperusteinen suunnittelu on edennyt toimintaympäristö- ja riskianalyysien yhteisen kehittämistyön tuloksena. Suorituskykyvaatimusten määrittelyn yhdistäminen palveluiden suunnittelun ja mitoituksen perustaksi yhdenmukaistaa myös palvelutarpeiden joustavaa ennakointia tulevina vuosina.
Pelastustoimen palveluiden keskeisimmät kehitystarpeet koskevat riittävän henkilöstön, kalustoinvestointien ja harjoittelun saattamista riskejä ja uhkia vastaavalle tasolle. Toimenpide-ehdotuksia on esitetty myös liittyen henkilöstön työhyvinvoinnin, järjestö- ja vapaaehtoistoiminnan sekä tiedolla johtamisen tavoitteiden edistämiseen. Taloudellisen kestävyyden tavoitteen saavuttamista tarkastellaan niin rakenteellisten, kuin prosesseihin liittyvien kehittämistoimien kautta.
Hyvinvointialueiden tehtäviä koskevat valtakunnalliset tavoitteet ohjaavat palveluiden kehittämisen suuntaa kohti tavoiteltuja lopputuloksia. Tässä selvityksessä tarkastellaan valtakunnallisesta näkökulmasta tarvittavia kehittämistoimia ja ehdotetaan toimenpiteitä tavoitteiden saavuttamiseksi.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Lägesbild av digitaliseringen inom småbarnspedagogiken 2025
No full textUtredningen beskriver för första gången nuläget för digitaliseringen inom småbarnspedagogiken i Finland. I rapporten granskas den digitala verksamhetsmiljön för småbarnspedagogiken, den digitala praxisen i vardagen, ordnandet av stöd, utvecklingen av personalens kompetens, fortbildningen av personal, den strategiska ledningen av digitaliseringen, fullgörandet av lagstadgade skyldigheter samt framtidsutsikterna för digitaliseringen.
Utredningen visar att kommunerna fortfarande befinner sig i mycket olika skeden i genomförandet av digitaliseringen. Utvecklingen av digitaliseringen inom småbarnspedagogiken främjas av kommunernas strategiska val, engagemang i långsiktigt utvecklingsarbete, utveckling och spridning av personalens kompetens, stödstrukturer och nätverkande samt riktade resurser och en permanent resursfördelning. Kommunerna behöver ännu mycket information om och stöd och utbildning i digitalisering.
I bästa fall har digitaliseringen förankrats i kommunernas småbarnspedagogiska verksamhet så att den beaktar småbarnspedagogikens särdrag och verksamhetskultur och det naturliga sättet för barn att lära sig nya saker. Som sämst saknar kommunerna fortfarande strategiska riktlinjer och målinriktad utveckling och resursfördelning av digital kompetens.
Att satsa på utbildning i digitalisering i kommunerna främjar förståelsen av digitalisering och förmågan att tala om frågor på ett sakkunnigt sätt och utifrån barnens livsvärld. En gemensam strategi och delad förståelse hjälper kommunerna att fokusera på det väsentliga i digitaliseringen.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Karjalan kielen elvytysprogramma : Suuntaviivat kotoperäisen karjalan kielen vahvistamiseksi Suomessa
No full textOpetus- ja kulttuuriministeriön asettaman karjalan kielen asiantuntijatyöryhmän ja Itä-Suomen yliopiston karjalan kielen elvytyshankkeen tehtävänä on ollut arvioida karjalan kielen tilannetta ja sen parantamiseksi tarvittavia toimenpiteitä.
Karjala on Suomessa kotoperäinen kieli, jota puhuu arviolta 11 000 ihmistä. Kielen puhujia on aikuisväestön keskuudessa kaikissa ikäryhmissä. Vaikka yli 65-vuotiaiden osuus karjalankielisistä on suurin, Suomessa on myös perheitä, joissa karjalaa puhutaan lapsille.
Karjalaa ei ole yhteiskunnassa perinteisesti lainkaan tunnistettu ja tunnustettu erilliseksi kieleksi, ja kieli on uhanalaistunut nopeasti 1900-luvun jälkipuoliskolta alkaen. Viime vuosikymmeninä karjalaa on elvytetty aktiivisesti, ja työ on tuottanut tulosta. Elvytystyöstä huolimatta karjala on vakavasti uhanalainen kieli. Karjalan kieltä ei ole mainittu Suomen lainsäädännössä, eikä kieltä opeteta pysyväisluontoisesti muualla kuin yliopisto- ja aikuisopetustasolla.
Karjalan kieli tarvitsee säilyäkseen ja voimistuakseen opetusta eri ikätasoille, käyttötilanteita, erityisesti lapsille ja nuorille suunnattuja kielimateriaaleja, jatkuvaa kielen kehittämistä sen käyttämisen tueksi sekä lainsäädännön turvaa. Työryhmä esittää useita näihin osa-alueisiin kohdistuvia konkreettisia toimenpiteitä sekä rakenteita niiden edistämiseksi
Statsrådets principbeslut om främjande av psykisk hälsa
No full textDen nationella strategin för psykisk hälsa och det nationella programmet för suicidprevention offentliggjordes i februari 2020 i syfte att dra upp riktlinjer för psykisk hälsa på lång sikt, till 2030. Statsrådets principbeslut om främjande av psykisk hälsa är en del av verkställandet av strategin för psykisk hälsa och regeringsprogrammet.
I den nationella strategin för psykisk hälsa beskrivs riktlinjerna för psykisk hälsa och deras innehållsmässiga mål samt målen för suicidprevention fram till 2030. Riktlinjerna är psykisk hälsa som en resurs, hur barns och ungas psykiska hälsa byggs upp i vardagen, rätt till psykisk hälsa, omfattande tjänster enligt människors behov och gott ledarskap i psykisk hälsa. Åtgärderna i principbeslutet grundar sig på målen i strategin för psykisk hälsa och programmet för suicidprevention. I detta principbeslut beskrivs förvaltningsövergripande åtgärder för att utveckla främjandet av psykisk hälsa och suicidprevention samt det sektorsövergripande samarbetet inom social- och hälsovårdstjänsterna 2024–2027. En sektorsövergripande genomförandeplan kommer att göras upp separat.
Principbeslutet om främjande av psykisk hälsa har utarbetats i ett omfattande samarbete mellan olika ministerier, inrättningar, organisationer och andra aktörer. Ministeriernas förvaltningsövergripande samarbetsgrupp för strategin för psykisk hälsa följer upp och styr genomförandet
Відновлення та відбудова України : Національний план Фінляндії, другий етап
No full textНа основі Програми уряду Прем’єр-міністра Фінляндії Орпо Міністерство закордонних справ Фінляндії у співпраці з іншими міністерствами й зацікавленими сторонами розробило двохетапний План участі Фінляндії у відновленні України. Особлива увага на першому етапі Плану приділяється фінансуванню й консультативним послугам для фінських компаній. Другий етап Плану зосереджений на участі державних органів влади Фінляндії та зацікавлених сторін у відбудові України, а також на використанні в Україні коштів фінських фондів співпраці у галузі розвитку. Реалізація Плану триватиме до 2027 року.
Наскрізними темами є гендерна рівність і просування прав людини. У рамках підтримки у фокусі залишається зміцнення верховенства права та боротьба з корупцією. Гуманітарна допомога надається через організації ООН та національні організації. Фінляндія бере участь у міжнародній координації підтримки України й механізмах фінансування, як-от у Програмі фінансової підтримки України від ЄС, метою якої є посилення готовності України до членства в ЄС.
Фінляндія має на меті використовувати власні сильні сторони для розвитку більш рівноправного партнерства з Україною та сприяти сталому розвитку України в рамках тісної міжнародної співпраці.
Ключовою метою Фінляндії є продовжувати надавати потужну політичну, економічну, оборонну й цивільну матеріальну та гуманітарну допомогу Україні від ЄС доти, доки це необхідно
Hyvinvointialueiden tehtäviä koskevat valtakunnalliset tavoitteet vuosille 2025–2029
No full textValtioneuvosto on 28.5.2025 vahvistanut valtakunnalliset strategiset tavoitteet hyvinvointialueiden tehtävien hoitamiseksi vuosille 2025–2029. Tavoitteet muodostuvat hyvinvointialueiden toimintaa koskevista tavoitteista ja toimintaedellytyksiä koskevista tavoitteista.
Toimintaa koskevat tavoitteet kuvaavat tavoiteltuja lopputuloksia, jotka koskevat (i) väestön hyvinvointia, terveyttä ja turvallisuutta, (ii) yhdenvertaisia palveluja, sekä (iii) taloudellista kestävyyttä. Kaikessa hyvinvointialueiden toiminnassa, johtamisessa ja ohjauksessa tulee painottaa (iv) vaikuttavuusperustaisuutta.
Toimintaedellytyksiä koskevat tavoitteet kuvaavat tavoiteltujen lopputulosten saavuttamisen edellytyksiä, joita ovat (i) hyvinvoiva ja riittävä henkilöstö, (ii) laadukas tieto, ja (iii) toimiva yhteistyö.
Hyvinvointialueiden valtakunnalliset tavoitteet ovat keskeinen osa valtakunnallista sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen strategista ohjausta. Tavoitteita on valmisteltu valtiovarainministeriön, sosiaali- ja terveysministeriön ja sisäministeriön valmisteluryhmässä.
Linkki säädöskokoelmaan (272/2025): Valtioneuvoston päätös hyvinvointialueiden tehtäviä koskevista valtakunnallisista tavoitteista vuosille 2025–2029</a
Säämibaromeetter 2024 : Čielgâdâs säämi kielâlaavâ suárgán kullee virgeomâhái uáinuin sämmilij kielâlij vuoigâdvuođâi olášuumeest
No full textSäämibaromeetter 2024 čokkij tiäđu sämmilij kielâlij vuoigâdvuođâi olášuumeest tain ornijduumijn, moh fäälih säämi kielâlaavâ miäldásijd palvâlusâid. Baromeetter koijâdâlmân västidii ohtsis 159 parged tâi sii ovdâolmožid. Eenâbloho västideijein árvuštâlâi čuávuváid aašijd ornijdumestis ucemustáá kuáhtulâžžân: tiätu sämmilij kielâlijn vuoigâdvuođâin, vuoigâdvuođáid lahtojeijee atmosfäär, vuoigâdvuođâi olášum já digitaalliih palvâlusah. Maaŋgah ornijdumeh láá ovdedâm sämikielâlijd palvâlusâidis. Västideijei mield palvâlusâi hástuseh kyeskih resursáid sehe äššigâsâi já pargei stivriimân sämikielâlijn palvâlusâin. Merhâšittee puáđus lii, ete ášástâllâm sämikielân ij lah ain máhđulâš laavâ miäldásávt. Meiddei negativliih feeriimeh atmosfäärist já palvâlusâi olášuumeest raportistojii. Sehe äššigâsah já pargeeh feerejeh mottoom verd tietimettumvuođâ já munejurduid sämikielâlâšvuođâ tiet.
Avžuuttâsâi saajeest pargojuávkku raahtij toimâmaali sämikielâlijd palvâlusâid pyevtitteijee ornijduumijd. Ollâ tääsist tuáimee ornijduumeest teháliih láá čuávuvááh ääših: kielâláid vuoigâdvuođáid kyeskee tiätu, čielgâ ovdâsvástádâsjyehim, uáinulâš palvâlempäälgis, palvâlussáid čuosâttum resurseh, sämikielâlâš materiaal, positiivlâš kielâatmosfäär sehe tuáimee palvâlusâi hiäđukocceem-, macâttâs- já ovdedemvuáhádâh
Nationell handlingsplan för förebyggande av riskerna med radon (KATORRE) : Rapport om genomförandet
No full textDen nationella handlingsplanen för förebyggande av riskerna med radon (KATORRE) publicerades 2020. Länk till handlingsplanen: Nationell handlingsplan för förebyggande av riskerna med radon – Valto (valtioneuvosto.fi). Denna rapport presenterar åtgärder som vidtagits för att förebygga riskerna med radon och deras effekter åren 2020–2024. I rapporten granskas också trender över längre tid i mån av möjlighet.
Har det som planerades i KATORRE genomförts?
Merparten av planen har genomförts. Med hjälp av de mått som identifierats i KATORRE kan man granska hur målen har utvecklats. Olika aktörer har aktivt genomfört rekommendationerna i KATORRE. KATORRE publicerades 2020, så denna granskning från 2024 har en relativt kort uppföljningstid för handlingsplanens effekter. I denna rapport kan man också granska effekterna av den nya strålsäkerhetslagen (Strålsäkerhetslagen 859/2018 – Uppdaterad lagstiftning - FINLEX ®).
Vad görs i fortsättningen?
Utifrån resultaten av denna rapport publicerar social- och hälsovårdsministeriet (SHM) en uppdaterad nationell handlingsplan för förebyggande av riskerna med radon 2025.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste : Kevät 2025
No full textTyö- ja elinkeinoministeriön kevään 2025 työmarkkinaennusteen mukaan työllisyysaste laskee keskimäärin 71,6 prosenttiin vuonna 2025, nousee 71,8 %:iin vuonna 2026 ja edelleen 72,2 %:iin vuonna 2027.
Vastaavasti työttömyysaste kasvaa 9,1 prosenttiin vuonna 2025 ja laskee sen jälkeen 9,0 %:iin vuonna 2026 ja 8,4 %:iin vuonna 2027.
Työttömien työnhakijoiden määrä kasvaa 323 000 henkilöön vuonna 2025, jonka jälkeen määrä kääntyy hitaaseen laskuun päätyen 305 000 henkilöön vuonna 2027. Pitkäaikaistyöttömien määrä kasvaa tänä vuonna 125 000 henkilöön, ensi vuonna 140 000 henkilöön ja 142 000 henkilöön vuonna 2027.
Työvoiman ennustetaan kasvavan tasaisesti vuosina 2025–2027 pääasiassa työikäisen väestön maahanmuuton seurauksena.
Työ- ja elinkeinoministeriön lyhyen aikavälin työmarkkinaennuste perustuu tilastolliseen aikasarja-analyysiin. Siinä hyödynnetään Tilastokeskuksen työvoimatutkimusta, työnvälitystilastoa, kansantalouden tilinpidon tilastoja, väestötilastoja, Maahanmuuttoviraston tilastoja sekä valtionvarainministeriön talousennustetta. Ennuste julkaistaan kahdesti vuodessa