Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Handbok för offentlig upphandling 2023
No full textStatens upphandlingshandbok har uppdaterats och är nu en handbok för offentlig upphandling, som är avsedd för alla upphandlande aktörer inom hela den offentliga sektorn. I handboken för offentlig upphandling har man även beaktat de ändringar som gjorts i upphandlingslagen efter 2016, den nationella strategin för offentlig upphandling 2020, de verktyg, modeller och handböcker som tagits fram i programmet för verkningsfull offentlig upphandling samt inledandet av välfärdsområdenas verksamhet vid ingången av 2023.
Syftet med handboken för offentlig upphandling är att stödja organiseringen av upphandlingsverksamhet, planeringen och konkurrensutsättningen av offentliga upphandlingar, avtals- och leverantörshanteringen samt främjandet av målen för hållbar utveckling vid upphandlande enheter inom den offentliga förvaltningen.
Syftet med handboken är också att förenhetliga praxis och förfaranden i samband med upphandling inom den offentliga förvaltningen och att stödja utvecklandet av upphandlingsverksamheten och utarbetandet av upphandlingsanvisningar. Handbokens webbversion är uppdelad i olika helheter utifrån tema som kan skrivas ut i pdf-format.
I handboken beskrivs på ett åskådligt sätt de viktigaste skeden i genomförandet av en konkurrensutsättning som upphandlingslagstiftningen kräver. Dessutom ger handboken praktisk vägledning i fråga om upphandlingar och avtal om upphandlingar.
Handbokens målgrupp är de som ansvarar för ledning och utvecklande av upphandlingsverksamheten, upphandlande aktörer och de som ansvarar för genomförande av upphandlingar (konkurrensutsättningar), de som ansvarar för avtals- och leverantörshantering och de som främjar hållbarhetsmålen för upphandlingar.
Publikation uppdaterades den 20 mars 2024.
Handbok för offentlig upphandling 2023 som nätpublikation på finansministeriets webbplats.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Innovaatioista kasvuun : Selvitys pk-yritysten innovaatiopotentiaalista
No full textSelvityksessä on tarkasteltu pk-yritysten TKI (tutkimus-, kehittämis- ja innovaatio) -toiminnan ja osaamisen haasteita sekä Business Finlandin ja ELY-keskusten rahoituspalveluiden kehittämistarpeita TKI-toiminnan vauhdittamiseksi. Menetelminä hyödynnettiin kirjallisuuskatsausta, tilastoanalyysejä, kyselyä, yritys- ja asiantuntijahaastatteluja sekä verrokkimaiden tarkastelua.
Yritysten suurin innovaatiopotentiaali liittyy innovaatioiden skaalaamiseen ja uusien teknologioiden käyttöönottoon. Vaikka suomalaiset pk-yritykset ovat aktiivisia TKI-toiminnassa, niiden tuottavuus ja liikevaihdon kasvu jäävät monien verrokkimaiden tasosta.
Omistajien tahtotila on keskeinen TKI-toiminnan ajuri. Keskeisinä TKI-toiminnan pullonkauloina näyttäytyvät oman pääoman ehtoisen rahoituksen saatavuus sekä ulkopuolisen osaamisen hyödyntäminen.
Nykyiset TKI-rahoituspalvelut vastaavat kasvuhakuisten yritysten tarpeisiin pääosin hyvin, mutta lisäksi tarvitaan skaalaamiseen ja aineettomiin investointeihin sekä ulkopuolisen osaamisen hyödyntämiseen paremmin soveltuvia rahoituspalveluita.
Selvityksen suositukset painottavat muun muassa kasvuhakuisen omistajuuden tukemista, innovaatioiden skaalauksen ja aineettomien investointien rahoituksen vahvistamista, pk-yritysten ja tutkimusorganisaatioiden yhteistyön kehittämistä sekä matalan kynnyksen palvelupolkujen parantamista.Tämän version korvaa uusi, muutettu aineisto osoitteessa https://urn.fi/URN:ISBN:978-952-327-837-0fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Oikeusministeriön kirjanpitoyksikön (KPY 150) taloussääntö
No full textValtion talousarviosta annetun asetuksen (1243/1992) 69 b §:n mukaan kirjanpitoyksiköllä on oltava taloussääntö, jossa on määrättävä edellä kerrotussa pykälässä säädetyistä asioista Valtiokonttorin määräyksessä esitetyllä tavalla.
Tämä oikeusministeriön kirjanpitoyksikön taloussääntö tulee voimaan 1. päivänä tammikuuta 2025 ja sillä kumotaan 1.10.2023 voimaan tullut taloussääntö. Taloussäännön päivityksessä on huomioitu kirjanpitoyksikkömuutos 1.1.2025 lukien sekä muun muassa Palkeiden maksukorttipalvelun käyttöönotto, maksamisratkaisun puitejärjestely 2024–2029 ja muut ajantasaiset taloudenhoidon määräykset ja ohjeet.
Tätä taloussääntöä noudatetaan oikeusministeriön kirjanpitoyksikössä (150), johon kuuluvat oikeusministeriö, yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakunta, vaalipiirilautakunnat ja oikeusministeriön yhteydessä toimivat lautakunnat ja muut vastaavat toimielimet. Oikeusministeriön hallinnonalalla rikosseuraamuslaitos (KPY 151), syyttäjälaitos (KPY 152), ulosottolaitos (KPY 153), Oikeusrekisterikeskus (KPY 154), tuomioistuinlaitos (KPY 155), Oikeuspalveluvirasto (KPY 156) ja Oikeushallinnon erityisviranomaiset (KPY 157) noudattavat kirjanpitoyksikkönsä taloussääntöä omalla toimialallaan
Yrityksille suunnattujen koronatukien vaikutukset Suomessa : Loppuraportti
No full textTässä raportissa tarkastellaan Suomessa koronapandemian seurauksena käyttöönotettujen yrityksille suunnattujen tukitoimien vaikuttavuutta. Raportti on Yrityksille suunnattujen koronatukien vaikutukset Suomessa (KORSU) -tutkimuksen loppuraportti, joka yhdessä aiemmin julkaistun väliraportin kanssa kattaa neljä osakokonaisuutta:
1. Koronatukikirjallisuuden tulosten kartoituksen
2. Suomessa käyttöönotettujen koronatukien kohdentumiseen liittyvät tarkastelut
3. Tukien kausaalivaikutusarviot
4. Tarkastelut tukien vaikutuksista kilpailuun ja markkinoihin
Tämä raportti sisältää tukien kausaalivaikutusarviot (3) sekä tarkastelut liittyen tukien vaikutuksista kilpailuun ja markkinoihin (4). Lisäksi se sisältää koonnit osakokonaisuuksista (1) ja (2). Yhdessä väliraportin kanssa tämä raportti tarjoaa kokonaiskuvan koronatukien vaikutuksista Suomessa sekä suosituksia yritystukipolitiikkaan tulevien vastaavien kriisien varalle
Regeringens årsberättelse 2024
No full textStatsrådet lämnar regeringens årsberättelse till riksdagen som den berättelse om regeringens verksamhet, skötseln av statsfinanserna och om hur budgeten har följts samt om regeringens åtgärder med anledning av riksdagens beslut som det föreskrivs om i 46 § i grundlagen. Närmare bestämmelser om regeringens årsberättelse finns i 9 a § i lagen om statsrådet (175/2003) och i 17 och 18 § i lagen om statsbudgeten (423/1988).
I 18 § i lagen om statsbudgeten förutsätts det att de redogörelser för statsfinanserna och skötseln av statsfinanserna samt resultat av statens verksamhet som tas in i regeringens årsberättelse ska ge riktiga och tillräckliga uppgifter om hur budgeten följts och om statens intäkter och kostnader, om statens ekonomiska ställning och resultat (rättvisande bild). På författningsnivå bestäms berättelsens innehåll dessutom särskilt av kraven i statsrådets förordning om regeringens årsberättelse (853/2024). Regeringens årsberättelse för 2024 består av fem delar:
Regeringens årsberättelse
Bilaga 1 Redogörelser för resultatet inom ministeriernas ansvarsområde
Bilaga 2 Bokslutskalkyler
Bilaga 3 Åtgärder med anledning av riksdagens uttalanden och ställningstaganden
Bilaga 4 Statens bolagsinnehav
</ul
Government Resolution on a strategy and action plan to combat organised crime (2025–2030)
No full textThe Programme of Prime Minister Orpo’s Government states that Finland’s strategy against organised crime will be updated. On 17 October 2023, the Ministry of Justice appointed a working group to prepare the strategy and the associated action plan. The strategy and action plan were adopted as a Government Resolution on 27 February 2025.
The strategy and action plan to combat organised crime (2025–2030) define the strategic goals for organised crime prevention and contain measures to promote their achievement.
The strategic goals advanced by means of the measures are:
- cooperation among the key actors is effective and established,
- the proceeds of crime to offenders have decreased, criminal activities have become more difficult to pursue and the risks entailed have grown greater,
- organised crime infiltration into the basic structures of society has been prevented,
- people who are particularly vulnerable to crime are better protected.
The action plan promoting the goals of the strategy consists of 21 measures. The implementation of the action plan is monitored by a steering group which initiates additional measures when necessary.
The measures under the action plan focus in particular on enhancing the activities of the authorities, utilising analysed data and expanding cooperation in prevention. The measures also strive for more effective enforcement of criminal liability and confiscation of proceeds of crime
Selvitys digitalisaation toteutumisen nykytilasta vapaassa sivistystyössä
No full textTässä raportissa kuvataan vapaan sivistystyön digitalisaation tilaa Suomessa. Digitalisaatiota tarkastellaan vapaan sivistystyön oppilaitosten johtajilta ja opettajilta syksyllä 2024 kerättyjen vastausten perusteella. Opetus- ja kulttuuriministeriöltä saadun toimeksiannon mukaan digitalisaation toteutumisen tasoa arvioidaan digitaalisten palvelujen ja infrastruktuurin, digitalisaation johtamisen, henkilöstön digitaalisen osaamisen ja pedagogiikan kehittämisen sekä täydennyskoulutustarpeiden näkökulmista.
Digitaalinen infrastruktuuri koetaan pääsääntöisesti riittäväksi. Digitalisaation systemaattinen johtaminen oppilaitoksissa vaatii huomiota ja ohjausta, sillä vain harvassa oppilaitoksessa oli digitalisaatioon liittyvää strategiaa tai oli hyödynnetty tiedolla johtamisen mahdollisuuksia. Tekoälyä raportoitiin käytettävän monipuolisesti. Digitalisaatiota ohjaavat säädökset koettiin osaamisen päivittämistä vaativina sisältöinä. Yhteenveto osoittaa, että mitä useammin täydennyskoulutuksiin osallistuttiin, sitä toimivammaksi koettiin oppilaitoksen digitalisaatio kokonaisuutena oppilaitostyypistä riippumatta.
Jatkossa on tärkeää tukea henkilöstön osallistumista osaamista vahvistaviin täydennyskoulutuksiin. Lisäksi on tärkeää edelleen kehittää oppilaitosten digitaalisia prosesseja, sillä ne ovat edellytys vapaan sivistystyön järjestämiseksi yhdenvertaisesti, saavutettavasti ja tietoturvallisesti
Saamelaisten kalastusoikeuksien kehityspiirteitä : Erillisselvitys saamelaisten totuus- ja sovintokomissiolle
No full textSaamelaisten oikeus kalastukseen juontuu heidän perustuslaillisesta asemastaan alkuperäiskansana sekä siihen liittyvästä oikeudesta kulttuuriin ja itsemääräämisoikeuteen. Tässä kaksiosaisessa selvityksessä tarkastellaan saamelaisten kalastusoikeuksien kehitystä historian ja lainsäädännön valossa sekä saamelaisten kalastusasioita Tenojoen vesistössä. Selvitys pyrkii vastaamaan kysymyksiin miten saamelaisten kalastusoikeudet ovat toteutuneet historiassa, miten vesipiirirajankäynnissä otettiin huomioon saamelaisten kalastusoikeuksia, miten lainsäätäjä on kalastuslainsäädäntöä uudistaessaan huomioinut kalastuksen osana saamelaiskulttuuria, mitä tapahtunut kehitys kertoo saamelaisten kalastusoikeuksista.
Yhteenvetona voidaan todeta, että saamelaisten oikeudet kalastukseen on vuosikymmenien mittaan lainvalmisteluasiakirjoissa tunnustettu, mutta käytännössä nämä oikeudet ovat heikentyneet kalastuslainsäädännön uudistamisten yhteydessä. Voimassa olevassa kalastuslaissa saamelaisten kalastusoikeuksia on merkittävästi heikennetty verrattuna aikaisempaan lainsäädäntöön. Myös valtioiden välisissä Tenojoki-neuvotteluissa saamelaiset on sivuutettu. Valtio on pitänyt kiinni vuosisatoja sitten ottamastaan isännän roolistaan, vaikka valtio omistaa Tenojoen Suomen puoleisestä vesistöstä pienen murto-osanTämä julkaisu on toteutettu osana valtioneuvoston asettaman saamelaisten totuus- ja sovintokomission työtä. Julkaisun sisällöstä vastaa tiedon tuottaja, eikä tekstisisältö välttämättä edusta komission eikä valtioneuvoston näkemystä
Selvitys ulosoton suojaosuuden muuttamisen vaikutuksista
No full textSelvityksessä tarkastellaan suojaosuuden korottamisen vaikutuksia ulosoton perimistulokseen, velallisten määriin, ulosottoasioiden käsittelyaikoihin, työllisyyteen ja maksuhäiriömerkintöihin.
Vuonna 2023 suojaosuuden muutoksen arvioidaan vähentäneen toistuvaistulon ulosmittauksen perimistulosta 37–39 miljoonaa euroa ja vapaakuukausiuudistuksen 26–28 miljoonaa euroa. Yhteensä nämä muutokset tarkoittavat 11 prosenttia pienempää perimistulosta toistuvaistulon ulosmittauksista. Tilitykset toistuvaistulosta vähenivät erityisesti alemmissa tuloluokissa.
Muutoksen vaikutukset eivät vielä näy merkittävällä tavalla ulosoton käsittelyajoissa, koska käsittelyajat lasketaan päättyneiden asioiden perusteella.
Ulosotosta aiheutuvien maksuhäiriömerkintöjen määrä on kasvanut suojaosuuden muutoksen seurauksena noin 7 000 uudella merkinnällä. Määrä on linjassa ennen lainmuutosta tehdyn VNTEAS-selvityksen arvion kanssa, jonka mukaan suojaosuuden korottamisen myötä ulosmittauksen ulkopuolelle jäisi noin 8 000 henkilöä.
Lainmuutoksella ei ole havaittavissa olevia työllisyysvaikutuksia, mikä on myös linjassa ennen lainmuutosta tehdyn VNTEAS-selvityksen arvion kanssa.
Selvityksessä ei onnistuttu tarkasti arvioimaan lainmuutoksen vaikutuksia toimeentulotuen tarpeeseen. Kelan karkean arvion mukaan suojaosuuden korotuksella on kuitenkin ollut vaikutus noin 2 500 kotitalouden tuloihin
Pelastustoimen virkapuvun tuotekuvausohje 2025
No full textPelastusviranomaisen on käytettävä virkatehtävissään pelastustoimen virkapukua, jollei virkatehtävän laatu tai luonne muuta edellytä. Pelastuslaitoksen muun henkilöstön velvollisuudesta käyttää pelastustoimen virkapukua päättää pelastuslaitos. Pelastustoimen virkapukua voidaan käyttää myös Pelastusopiston henkilöstön virkapukuna ja Pelastusopiston opiskelijoiden opiskelijapukuna.
Pelastustoimen virkapuvusta ja sen käytöstä säädetään pelastuslaissa (379/2011), laissa Pelastusopistosta (607/2006) ja pelastustoimen virkapuvusta sekä pelastusviranomaisen henkilökortista annetusta sisäministeriön asetuksessa (507/2011), jäljempänä virkapukuasetus.
Pelastustoimen virkapukuun kuuluva vaatetus, asusteet ja varusteet on määritelty virkapukuasetuksessa ja tarkemmin tässä pelastustoimen virkapuvun tuotekuvausohjeessa. Virkapuvun käyttöön liittyvä ohjeistus määritellään pelastustoimen virkapukuohjeessa. (Sisäministeriö vahvistaa tarvittaessa virkapuvun malleihin, väritykseen ja materiaaleihin liittyvät tarkemmat tuotekuvaukset sekä virka-asematunnusten ja muiden tunnusten sijoittamisesta virkapukuun).
Tällä ohjeella vahvistetaan virkapukuasetuksessa tarkoitetut tuotekuvausohjeet. Tämä ohje korvaa Pelastustoimen virkapuvun tuotekuvausohjeen 2020 (sisäasiainministeriön julkaisu 2020:14)