Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Aluevaltuutetun opas
No full textOpas on suunniteltu aluevaaleissa ehdolle asettuvien ja aluevaltuutettujen tietolähteeksi ja työn tueksi.
Vuoden 2023 alusta alkaen vastuu sosiaali- ja terveydenhuollon ja pelastustoimen järjestämisestä on ollut 21 hyvinvointialueella. Aluevaalit järjestetään kaikilla hyvinvointialueilla.
Aluevaltuutetut päättävät muun muassa hyvinvointialueen ja sosiaali- ja terveydenhuollon palvelustrategiasta, pelastustoimen palvelutasosta, hyvinvointialueen taloudesta ja jäsenten valitsemisesta toimielimiin. Aluevaaleissa vaalipiirinä on hyvinvointialue. Ehdokkaat asetetaan koko hyvinvointialueelle, äänestäjät äänestävät vain oman hyvinvointialueensa ehdokkaita ja tulos lasketaan hyvinvointialuekohtaisesti.
Helsingin kaupungilla on järjestämisvastuu sosiaali- ja terveydenhuollon sekä pelastustoimen palveluista alueellaan. Näin ollen helsinkiläiset eivät äänestä aluevaaleissa. Helsingissä kuitenkin järjestetään ennakkoäänestys ja laitosäänestys muiden hyvinvointialueiden äänioikeutetuille.
Uudenmaan maakunnan alueella erikoissairaanhoidon järjestämisvastuu on HUS-yhtymällä.
Oppaassa kuvataan: 1) hyvinvointialue, sen tehtävät ja rahoitus; 2) hyvinvointialueen suhdetta kuntiin, yrityksiin ja järjestöihin; 3) hyvinvointialueen päätöksentekoelimet ja päätöksentekoprosessit; 4) hyvinvointialueen demokratiaa ja osallisuutta. Oppaan lopussa on linkkejä ja lukemistoa
Pohjoisen Suomen ohjelma
No full textPääministeri Petteri Orpon hallituksen hallitusohjelman mukaisesti on valtioneuvoston kanslian johdolla valmisteltu Pohjoisen Suomen ohjelma. Ohjelman toimeenpano kestää koko hallituskauden. Osa strategisista toimenpiteistä on tarkoitettu toteutettaviksi seuraavilla vaalikausilla.
Venäjän hyökkäyssodan ja sitä seuranneen Nato-jäsenyyden, energiakriisin ja huoltovarmuuden korostumisen myötä Suomen geopoliittinen asetelma on muuttunut, ja pohjoisen strateginen painoarvo on lisääntynyt. Muuttuneessa tilanteessa elinvoimainen pohjoinen on Suomelle ja koko Pohjolalle entistä tärkeämpi.
Ohjelma on laadittu tiiviissä yhteistyössä Pohjoisen Suomen maakuntien, alueen muiden kehittämistoimijoiden sekä ministeriöiden ja niiden keskeisten sidosryhmien kanssa. Ohjelmassa on myös laadittu ohjelma-alueen tilannekuva sekä kerätty yhteen eri hallinnonaloilla käynnissä olevia strategia- ja ohjelmavalmisteluja, jotka liittyvät Pohjoisen ohjelmaan. Ohjelman tavoitteena on Pohjoisen Suomen mahdollisuuksien täysimääräinen hyödyntämisen edistäminen erityisesti taloudellisen kasvun, alueellisen elinvoiman, investointien vauhdittamisen, osaamisen kehittämisen ja työvoiman saatavuuden näkökulmista. Lisäksi tavoitteena on edistää Suomen huoltovarmuutta ja omavaraisuutta muuttuneessa turvallisuuspoliittisessa tilanteessa sekä vahvistaa turvallisuutta pohjoismaisessa, EU- ja Nato-yhteistyössä uusi geopolitiikka huomioiden.
Linkki julkaisuun: Itäisen Suomen ohjelma</a
Selvitys TE-henkilöasiakaspalvelussa työskentelevien virkailijoiden työajan kohdentumisesta
No full textSelvitys laadittiin ensisijaisesti henkilöasiakaspalveluun liittyvän työajan kohdentumisen tietopohjan parantamiseksi. Selvityksen tuloksia voidaan hyödyntää myös muissa konteksteissa, esimerkiksi työnjohdollisessa suunnittelussa sekä erilaisten resurssilaskelmien tukena.
Selvityksen tulosten perusteella pohjoismaisen työvoimapalvelumallin mukaiset työtehtävät käsittävät noin 60 % keskimääräisestä työpäivästä. Kyseisestä työajasta 53 % kohdentuu palvelumallin mukaisiin asiakastapaamisiin ja loput malliin liittyviin hallinnollisiin tehtäviin. Palvelumalliin kuulumattoman työn osalta työaikaa kohdentuu huomattavissa määrin selvityksen ns. kaatoluokkaan, eli tehtäviin, joita ei ollut selvityksessä tarkemmin määritelty seurattaviksi. Selvityksen perusteella työajan kohdentumisessa eri tehtäväkokonaisuuksiin esiintyy paikoin suuriakin alue- ja organisaatiokohtaisia eroja, etenkin suhteellisesti mitattuna.
Hieman laskentatavasta riippuen selvityksen tulokset vaihtelevat, mutta TE-henkilöasiakaspalveluresurssien tilanne näyttää haastavalta, sillä ilman työajan uudelleenkohdentamista tai tehostamista resurssivaje henkilöasiakaspalvelussa on 14–22 %. Tilanteeseen on mahdollista vaikuttaa työnjohdollisilla toimenpiteillä, ja varsinkin kaatoluokan suuri koko tuo mahdollisuuksia kohdentaa työaikaa selvityksessä havaittua enemmän henkilöasiakaspalvelun ydintehtäviin.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
National Food Strategy 2040 : A land of happy food
No full textThis strategy is the result of extensive stakeholder collaboration and sets a shared long-term direction for developing Finland’s food system. It is driven by global challenges such as climate change, geopolitical instability and technological transformation. The aim is to build a proactive, sustainable and profitable food system that safeguards security of supply, reduces negative environmental impacts, strengthens biodiversity and promotes public health. The strategy will be carried out through four-year implementation plans.
Finland’s goal is to become a leading developer and reformer of sustainable food systems by 2040. Finland will be recognised globally as a food nation. Food will be produced sustainably and profitably both for domestic markets and for export. Global reach and growth in exports will be driven by high value-added products and food technologies.
The strategy includes four goals: profitability and fairness, security of supply, nature’s carrying capacity, and food culture and wellbeing. These are supported by five key capabilities: advancing innovation and technology, stronger expertise, investment capacity, collaborative ecosystems, and an enabling role for public administration. Every stakeholder in the food system shares responsibility for achieving these common goals.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Suositus viittomakielten käytöstä valtioneuvoston viestinnässä 2025
No full textViittomakieliset ovat kieli- ja kulttuuriryhmä. Valtioneuvoston velvoite on huomioida viittomakielisten tarve saada tietoa nopeasti ja saavutettavasti suoraan viranomaisilta tietyissä tilanteissa.
Tämän suosituksen tavoitteena on edistää viittomakielisten kielellisten oikeuksien toteutumista ja auttaa tähän liittyvissä valinnoissa, päätöksissä ja käytännön työssä.
Suositus täydentää jo olemassa olevia valtioneuvoston viestintäsuosituksia, ja se koskee suomalaista sekä suomenruotsalaista viittomakieltä.
Viittomakielten käyttäminen viestinnässä on tärkeää esimerkiksi silloin, kun tiedotetaan viittomakielisiä koskevasta asiasta tai esimerkiksi yhteiskuntaa koskevista uudistuksista, päätöksistä tai asioista, jotka ovat muulla tavalla erityisen merkittäviä. Kirjoitettu teksti ei korvaa viittomakieliä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Country Programme for Development Cooperation : Ethiopia 2025–2028
No full textFinland's Country Programme for Development Cooperation in Ethiopia 2025–2028 is a tool for the implementation of Finnish foreign, security and development policy as well as for broadening economic relations with Ethiopia. The programme contributes to the achievement of Ethiopia's national strategic objective "Towards a peaceful, resilient and prosperous Ethiopia." Finland’s support will focus on two result areas: 1) Peace and resilience, 2) Sustainable private sector-led growth, digital transformation, and partnerships.
The programme is implemented through political dialogue, development cooperation instruments, coordination and collaboration with the EU and multilateral organisations, humanitarian assistance, and support to the civil society. Economic relations, trade, and investment will also be strengthened.
The programme builds on successful long-term cooperation in the areas of education, digitalisation in rural development as well as water and sanitation. The programme extends support to gender equality and women’s empowerment, and human rights and the rights of persons with disabilities. Digitalisation, clean technology, and circular economy, as well as public and private sector cooperation are also essential objectives.
Flexibility and robust risk management will support the effective implementation of the programme in Ethiopia’s fragile context.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Ekologinen kestävyys liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksissa
No full textRakentaminen ja rakennettu ympäristö kuluttavat merkittävästi luonnonvaroja ja aiheuttavat arviolta kolmanneksen Suomen ilmastopäästöistä. Myös liikuntapaikkarakentamisella on monivaiheisia vaikutuksia ilmastoon ja ympäristöön, joihin syvennytään analyysin liitteessä. Vaikutukset voidaan jakaa liikuntapaikan käyttöä edeltävään vaiheeseen, käyttövaiheeseen, elinkaaren loppuun sekä elinkaaren ulkopuolisiin vaikutuksiin kuten rakentamista edeltäviin maankäytön muutoksiin ja liikuntapaikalle liikkumisesta aiheutuviin päästöihin.
Opetus- ja kulttuuriministeriön (OKM) myöntämissä liikuntapaikkarakentamisen valtionavustuksissa on mahdollisuus vaikuttaa rakentamisen kestävyyteen ja panna käytäntöön kestävän kehityksen strategiset linjaukset. Kuitenkin empiirisen tarkastelun sekä aikaisempien arvioiden mukaan ekologinen kestävyys ei ole vielä noussut läpileikkaavasti esiin talousohjauksessa. Nykyisillä avustuskriteereillä vaikutetaan ensisijaisesti rakennusten käyttösidonnaisiin päästöihin, ja avustukset kohdistuvat usein uudisrakennushankkeisiin. Toisaalta ekologiseen kestävyyteen on viime vuosina kiinnitetty kasvavaa huomiota. Kehitysehdotuksissa esitetään, miten ohjausta voitaisiin edelleen suunnata siten, että siinä huomioitaisiin liikuntapaikkarakentamisen koko elinkaaren aikaiset sekä elinkaarilaskennan ulkopuoliset vaikutukset ympäristöön ja ilmastoon
Finlands arktiska utrikes- och säkerhetspolitik : Utrikesministerns riktlinjer, november 2025
No full textFinlands mål är en stabil och trygg arktisk region där man stöder sig på principerna för internationell rätt och hållbar utveckling. Ursprungsbefolkningen och områdets egen befolkning spelar en nyckelroll när den arktiska regionens framtid byggs upp.
Den tilltagande stormaktstävlingen, det förändrade säkerhetsläget i Europa och den allt snabbare klimatförändringen återspeglas kraftigt i den arktiska regionen. Förändringarna i omvärlden förutsätter att Finland förtydligar målen och metoderna för den arktiska utrikes- och säkerhetspolitiken.
Stabiliteten och säkerheten i den arktiska regionen bygger på multilateralt samarbete. De övriga nordiska länderna och Kanada och Förenta staterna är Finlands nära partner såväl i Nato som i Arktiska rådet. Finland stärker för egen del Natos avskräckning och försvar i den arktiska regionen. Europeiska unionen är en viktig referensram för Finland med tanke på den arktiska regionens stabilitet och hållbara utveckling.
Finland har betydande kompetens i fråga om arktiska och kalla förhållanden, och vi erbjuder våra partner vår expertis för att bygga upp en hållbar framtid för den arktiska regionen.
Denna riktlinje för den arktiska utrikes- och säkerhetspolitiken kompletterar Finlands strategi för den arktiska politiken (2021) och statsrådets utrikes- och säkerhetspolitiska redogörelse (2024).fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Valtion virka- ja työehdot 2025–2028
No full textValtion virka- ja työehdot 2025–2028 -julkaisussa ovat keskeisimmät valtion virka- ja työsuhteisen henkilöstön palvelussuhteen ehtoja ja oikeusasemaa koskevat sopimukset, soveltamismääräykset ja -ohjeet sekä säädöslinkit.
Julkaisuun on otettu 7.5.2025 sopimuskaudelle 1.3.2025–29.2.2028 tehdyt valtion virka- ja työehtosopimukset.
Valtion työmarkkinalaitos julkaisee lisäksi vuosittain Valtion matkustussäännön.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Rekommendation om användning av de inhemska teckenspråken i statsrådets kommunikation 2025
No full textDe teckenspråkiga utgör en språklig och kulturell minoritet. Statsrådet är skyldigt att beakta de teckenspråkigas behov att i vissa situationer få information snabbt och i tillgängligt format direkt från myndigheterna.
Denna rekommendation är avsedd att främja tillgodoseendet av de språkliga rättigheterna för teckenspråkiga och att hjälpa med val, beslut och praktiskt arbete som gäller detta.
Denna rekommendation, som gäller både finskt och finlandssvenskt teckenspråk, kompletterar tidigare rekommendationer om statsrådets kommunikation.
Det är viktigt att använda teckenspråk i kommunikationen till exempel när man informerar om ärenden som gäller teckenspråkiga eller till exempel om reformer, beslut eller ärenden som gäller samhället och som är särskilt viktiga på något annat sätt. Skriftspråk ersätter inte teckenspråk.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order