Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Datakeskusten kansallinen tiekartta : Selvityshenkilön raportti
No full textPääministeri Petteri Orpo nimesi 18.6.2025 hallituksen puheenjohtaja Veli-Matti Mattilan datakeskusten kansallisen tiekartan laatimisen selvityshenkilöksi. Selvityshenkilön toimikausi päättyi 31.10.2025. Selvityshenkilön tehtävänä oli laatia datatalouden arvonmuodostuksen kannalta keskeisten datakeskusten kansallinen tiekartta, joka täydentää hallituksen datatalouden kasvuohjelmaa.
Selvityshenkilön raportissa tarkastellaan Suomen asemaa ja vahvuuksia datakeskustoimialan kansainvälistä kilpailussa sekä datakeskusten vaikutuksia talouteen, sähköjärjestelmään, ympäristöön ja turvallisuuteen. Raportti asettaa kansalliset tavoitteet datakeskustoiminnalle ja määrittelee periaatteet, joiden mukaisesti Suomen tulisi tavoitella korkean lisäarvon datakeskuksia.
Raportti sisältää joukon toimenpide-ehdotuksia, joiden avulla Suomen tulisi pyrkiä saamaan oma osuutensa seuraavien vuosien aikana tapahtuvasta datakeskusten investointiaallosta. Välittömät toimenpide-ehdotukset koskevat sähköveronhuojennusta korkean lisäarvon datakeskuksille, sähköverkon fossiilittoman jouston järjestelmää sekä datakeskusten rekisteröintivelvoitetta.navigointi mahdollistakuvilla vaihtoehtoiset kuvauksettaulukot saavutettavialooginen lukemisjärjesty
Liikuntaa tukevat kansainväliset veromallit : Katsaus Suomen verrokkimaiden verokannustimiin
No full textSelvityksen tarkoituksena on kartoittaa ja arvioida kansainvälisiä verotukimalleja, jotka tukevat liikkumista eri tasoilla sekä väestöryhmissä. Selvityksessä tarkastellaan verotukia Ruotsissa, Norjassa, Tanskassa, Islannissa, Saksassa, Ranskassa, Isossa-Britanniassa, Alankomaissa, Kanadassa, Australiassa ja Uudessa-Seelannissa.
Selvityksessä tarkastellaan syventävästi Norjan lasten liikuntailtapäiväkerhojen kuluvähennystä, Kanadan lasten liikuntakulujen vähennystä, Alankomaiden kulkumuotoriippumattomia kilometrikorvauksia, Ison-Britannian yleishyödyllisten urheiluseurojen verohelpotusta sekä Ruotsin urheiluyhdistysten verohelpotusta työnantajien sivukuluista. Näiden veromallien vaikutuksia liikkumiseen ja verotuottoihin arvioidaan yksityiskohtaisemmin. Lisäksi arvioimme verotukimallien soveltuvuutta Suomen verojärjestelmään. Arvonlisäverotuksessa tarkastellaan erityisesti koulutuksen ja ohjatun liikunnan välisten arvonlisäverokantojen rajanvetoa.
Selvitys osoittaa, että joillakin verotuilla on onnistuttu lisäämään liikkumista, mutta toisaalta osa verotuista voi olla kustannuksiin nähden tehottomia ja muutoin ongelmallisia. Veromallien vaikutuksista liikkumiseen on kuitenkin yhä rajoitetusti tietoa, joten aiheesta on tarpeen tehdä lisää tutkimusta
Modernin rakennuskannan kestävä kehittäminen : Korjausvaihtoehtojen ilmastovaikutukset ja kohteiden kokonaisvaltainen arvottaminen
No full textSelvityksen tavoitteena on kannustaa kuntia ja kiinteistönomistajia ottamaan rakennuksia koskevassa päätöksenteossa huomioon ekologinen kestävyys, erityisesti luonnonvarojen säästeliäs käyttö ja kasvihuonekaasujen vähentäminen sekä lisätä tietoa siitä, miten olemassa olevat rakennukset peruskorjataan energiatehokkuusvaatimusten mukaisiksi päästöttömiksi rakennuksiksi.
Olemassa olevan rakennuksen mittavakin peruskorjaus, käyttötarkoituksen muutos tai lisärakentaminen kuluttavat vähemmän luonnonvaroja ja aiheuttavat pienemmät hiilioksidipäästöt kuin purkaminen ja uuden rakennuksen rakentaminen. Vaikka uusi rakennus olisi erityisen energiatehokas, sen rakentamisen hiilipiikin kompensoimiseen kuluva aika on vuosikymmeniä tai jopa pidempi kuin uudisrakennuksen odotettavissa oleva tekninen elinkaari.
Koska suurin osa modernista rakennuskannasta sijaitsee kasvavilla kaupunkiseuduilla, niille on mahdollista löytää joko alkuperäisen käyttötarkoituksen mukaista käyttöä tai ne voidaan muokata sopiviksi uuteen käyttötarkoitukseen. Kehittämisvaihtoehtojen kokonaisvaltaisten vaikutusten selvittäminen on tärkeää erityisesti kasvavilla kaupunkiseuduilla, mutta myös alueilla, joiden palvelurakennustarjonta ylittää nykyisen ja ennakoidun väestömäärän tarpeet.
Hankkeen on rahoittanut Euroopan Unionin NextGeneration -ohjelma.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|Julkaisu on saavutettavuusvaatimusten mukainen. Liitteet on tuotettu ulkopuolisen toimijan toimesta
Progress towards shared wellbeing of people and planet : Voluntary National Review 2025 FINLAND, Report on the Implementation of the 2030 Agenda for Sustainable Development
No full textThis report is Finland’s review of its progress in implementing the 2030 Agenda for Sustainable Development. This is the third time that Finland is submitting a VNR to the UN. Scientific and expert evidence form the basis of the report, including the analyses of progress made on each of the 17 Sustainable Development Goals. These are presented in the statistics annex produced by Statistics Finland.
Finland’s report has been prepared with a whole-of-society approach, meaning that the Government has invited people and actors to contribute in various ways. The report therefore includes material such as assessments produced by individuals, non-governmental actors or independent authorities. These texts have not been edited by the Government, nor is the Government responsible for their content.
The report emphasises that Finland is strongly committed to achieving the SDGs by 2030 and to continuing sustainability work both nationally and as an international partner. The report reveals many interlinkages that, in the long run, will show whether progress in sustainable development is taking place. Finland has been assessed to have reached approximately 86 per cent of the SDGs, but it is still far below the level of its ambition with respect to some crucial issues.
View Progress towards shared wellbeing of people and planet as an online publication on the Government's website.There are shortcomings in the accessibility of separate annexes to the publication
Tunnetko lapsen oikeudet?
No full textHeshiiska guud ee xuquuqda carruurta ee Qaramada midoobay waxaa wadar ahaan uu ka kooban yahay 54 qaybood. Kuwaasi waa arrimaha ay tahay in go’aan gaarayaasha dowladaha, magaalooyinka, iyo dhammaan dadka waawayn ay xil iska saaraan. Halkaan waxaan idiinku soo gudbinaynnaa qaybaha heshiiskaas oo la soo gaabaiyay.Tunnetko lapsen oikeudet? -esite somaliks
Suomen CAP-suunnitelman 2023–2027 eläinten hyvinvointiin, terveyteen ja bioturvaan liittyvien toimenpiteiden tuloksellisuuden ja vaikuttavuuden arviointi : Väliraportti
No full textTämän arvioinnin tavoitteena oli tarkastella Suomen CAP-suunnitelman 2023–2027 eläinten hyvinvointiin, terveyteen ja bioturvaan liittyvien toimenpiteiden tuloksellisuutta ja vaikuttavuutta. Tässä väliraportissa esitetään arvioinnin ensimmäiset tulokset.
Arviointia varten hankittiin käyttöön erilaisia rekisteriaineistoja, tehtiin sidosryhmähaastatteluja sekä toteutettiin kyselyt kotieläintiloille ja kotieläintuotannon asiantuntijoille. Lisäksi hyödynnettiin tilastoja, rekisteriaineistoja ja julkaisuja.
Eläinten hyvinvointikorvaus on muiden tekijöiden rinnalla vaikuttanut toimintatapojen muutokseen ja eläinten hyvinvoinnin parantumiseen. Tiloilla on otettu käyttöön kivunlievitystä kastraation yhteydessä, eläinten kytkemättä pitäminen on lisääntynyt, lääkitystapoihin on tehty muutoksia, tautisuojausta on parannettu, kuivikkeita ja virikkeitä on lisätty sekä ruokintaa tarkennettu. Lisäksi on tapahtunut ajattelutavan muutosta hyvinvoinnin huomioivampaan suuntaan. Hyvinvointisuunnitelmien hyöty jää valtaosalla tiloista todennäköisesti vähäiseksi. Sen käyttöä tulisikin kehittää ja suunnitelmista antaa viljelijöille palautetta. Viljelijöiden näkemykset eläinten hyvinvointisitoumusten ehdoista ovat paikoin kriittisiä, ja niitä tulisi kehittää. Myös tiedotusta ja neuvontaa on edelleen vahvistettava. Koska taloudelliset syyt ovat hyvinvoinnin parantamisen ohella tärkeitä korvaukseen sitoutumiselle, tulee taloudellisten kannustimien olla jatkossakin riittävän suuret.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|Kuvioiden vaihtoehtoiset kuvaukset puuttuvat. Julkaisun ulkopuoliset liitteet eivät ole saavutettavia
Country Programme for development cooperation : Palestine 2025–2028
No full textFinland's Country Programme for Development Cooperation in Palestine (2025–2028) supports a two-state solution and contributes to regional peace and stability. Finland's activities in Palestine are based on the premise that a functioning democracy, the rule of law, human rights and a vibrant civil society are prerequisites for sustainable development. Finland supports the rules-based international system and respect for international law. Building on long-term cooperation since the Oslo Accords, Finland promotes democratic, accountable institutions and strengthens the resilience of Palestinians in vulnerable situations. The programme focuses on inclusive state-building, high-quality, equitable and inclusive education, socio-economic recovery, civic space, and human rights—especially for women, girls, and persons with disabilities. Amid ongoing conflict and humanitarian crises, Finland provides acute assistance and supports livelihoods in Gaza, the West Bank, and East Jerusalem. The programme follows a comprehensive, triple nexus approach, integrating peacebuilding, humanitarian assistance, and development. Cooperation is implemented with the Palestinian Authority, EU, UN, and civil society, while also engaging Finnish actors to share expertise
Kansainvälistymisvalmennus: Selvitys ja konsepti
No full textElintarvikeviennin kansainvälistymisvalmennuskonsepti tukee hallituksen tavoitetta ruokaviennin kaksinkertaistamiseksi vuoteen 2031 mennessä. Konsepti mahdollistaa rohkeamman kansainvälisen liiketoiminta-ajattelutavan ja yhteistyön. Se on suunnattu elintarvikevientiyritysten potentiaalisimmalle ryhmälle.
Konsepti hyödyntää elintarvikeviennin edelläkävijöiden kokemuksia ja näkemyksiä vertaisyhteisössä. Valmennuskonsepti toimii vientiä tukevana pilottina, yhdistäen tutkittua ja kokemustietoa, edistäen yrityslähtöisen kasvualustan rakentumista ja muodostaen vaikuttavan alumniverkoston.
Keskeiset havainnot ja tarpeet:
1) Uskallettava valita ja kohdentaa toimenpiteitä.
2) Tarvitaan kokemuksia ja näkemyksiä edelläkävijöiltä päätöksenteon tueksi.
3) Yritysten ja maamme tulevaisuuden näkemykset tulee tuoda lähemmäs toisiaan.
4) Selkeät ja konkreettiset kasvutavoitteet.
5) Bulkin ja korkean lisäarvon kuluttajatuotteiden vientipotentiaali tulee avata ja tunnistaa selkeämmin.
6) Viennin lisäyksen monimuotoisuus vaatii jatkuvaa uudistumista.
7) Elintarvikevienti osana laajempaa biotalousstrategiaa.
Valmennuskonseptin koordinointi ja sen käynnistäminen tulee ottaa osaksi ruokaviennin yritysvetoisen kasvualustan ydintoimijoiden toimintaa
Selvitys ikääntyneiden subjektiivisesta ulkoiluoikeudesta ja muista mahdollisuuksista ulkoilun lisäämiseen
No full textFyysinen aktiivisuus on tutkitusti tärkeää iäkkäiden terveydelle ja hyvinvoinnille. Iäkkäät eivät kuitenkaan liiku riittävästi. Huolta aiheuttaa kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa asumisessa olevien mahdollisuudet liikuntaan ja ulkoiluun.
Pääministeri Petteri Orpon hallitusohjelmaan perustuvan Suomi liikkeelle -ohjelman yhtenä toimenpiteenä on selvittää mahdollisuus ikääntyneiden subjektiiviseen ulkoiluoikeuteen.
Uuden subjektiivisen oikeuden säätäminen muutoin yleiseen järjestämisvelvollisuuteen perustuvien palvelujen yhdestä yksityiskohdasta ei ole perusteltua. Subjektiivisen ulkoiluoikeuden säätäminen edellyttäisi myös asian arvioimista hyvinvointialueille annettavana uutena tehtävänä. Kun sosiaalihuollon palveluihin edellytetään mittavia säästöjä, ei uusien subjektiivisten oikeuksien säätäminen ole kannatettavaa.
Tarkasteltaessa iäkkäiden ulkoilumahdollisuuksia kotihoidossa ja ympärivuorokautisessa asumisessa voidaan todeta, ettei ulkoilu toteudu riittävästi eikä kaikkia ulkoiluun tarjolla olevia mahdollisuuksia hyödynnetä. Ulkoilumahdollisuuksissa on huomattavia eroja sekä hyvinvointialueiden että yksiköiden välillä. Ulkoilu toteutuu harvemmin kotihoidossa kuin ympärivuorokautisessa asumisessa.
Selvitystyön pohjalta annetaan suosituksia eri toimijatahoille. Hyvinvointialueilla, kunnilla ja järjestöillä on merkittävä rooli suositusten käytäntöön viemisessä
Ohjeistus generatiivisen tekoälyn hyödyntämisestä työn tukena ja apuvälineenä julkisessa hallinnossa
No full textOhjeessa kuvataan, kuinka generatiivista tekoälyä voidaan käyttää julkisessa hallinnossa. Ohje koskee generatiivisen tekoälyn käyttöä julkisen hallinnon toiminnassa ja johtamisessa. Organisaatiot voivat tarvittaessa tarkentaa ohjeistusta omilla organisaatiokohtaisilla ohjeilla. Tämän ohjeen valmistelussa on huomioitu ajankohtainen tekoälyyn liittyvä lainsäädäntö. Ohje kattaa ensisijaisesti tekoälyn käytön sekä hyödyntämisen julkisen hallinnon toiminnassa. Tekoälyjärjestelmiä kehitettäessä sekä niitä hankittaessa on tarkasteltava kattavammin myös muu ajankohtainen sääntely sekä mahdolliset riippuvuudet