Valtioneuvoston julkaisuarkisto Valto
Not a member yet
13307 research outputs found
Sort by
Mot människans och planetens gemensamma välfärd : Finlands frivilliga nationell granskning om genomförandet av FN:s handlingsprogram för hållbar utveckling Agenda2030
No full textÅr 2015 enades FN:s medlemsländer om målen för hållbar utveckling, handlingsprogrammet Agenda 2030, som syftar till att utrota fattigdomen och uppnå en hållbar utveckling som tar lika stor hänsyn till miljön, ekonomin och människorna. Finland har förbundit sig att uppnå målen för Agenda 2030 senast 2030 och rapporterade om genomförandet av målen till FN för tredje gången sommaren 2025 (Voluntary National Review, VNR). Denna landrapport har utarbetats i omfattande samarbete med ministerier, internationella partner, andra intressentgrupper och medborgarsamhället. Rapporten innehåller oberoende bedömningar från intressentgrupper av Finlands situation såväl med avseende på varje mål för hållbar utveckling som mer allmänt.
De senaste åren har Finland placerat sig i toppen i den internationella utvärderingen av arbetet med Agenda 2030. Finlands styrkor är bland annat en hög grad av social tillit, en fungerande demokrati, utbildning och jämlikhet. De största utvecklingsbehoven i Finland gäller ekologisk hållbarhet, särskilt i fråga om att göra konsumtions- och produktionsmodellerna mer hållbara, och i fråga om att stärka jämställdheten, då våldet mot kvinnor fortfarande ligger på oroväckande nivåer. Vi måste fortsätta att arbeta enligt en koherent politik och bygga tillsammans, stödja oss på evidensbaserat beslutsfattande och främja hållbarhet genom att se på frågor holistiskt och tillsammans. Samarbetet mellan regeringen, riksdagen och de unga samt den förberedande utbildningen stärker framtidsföreställningarna och det vidare byggandet av ett hållbart och anpassningsbart Finland och en hållbar värld.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|Publikationens separata bilagor uppfyller inte tillgänglighetskraven
Kiinan murrokselliset teknologiat ja kansainvälinen turvallisuus
No full textTutkimushankkeessa tutkittiin Kiinan vahvuuksia ja heikkouksia murroksellisten teknologioiden innovaatioiden tuottamisessa, erityisesti koneoppimista ja kvanttiteknologioita, jotka voivat mullistaa sodankäynnin tavat, sekä näiden edistysaskelten ja kiristyvän suurvaltakilpailun potentiaalisia vaikutuksia Euroopan/Suomen turvallisuusympäristölle. Murrosteknologioita voidaan pitää (strategisina) kaksikäyttöteknologioina, joiden kehittäminen vaatii valtavia investointeja. Perinteisen puolustusteollisuuden ulkopuolisten innovaatioiden merkitys puolustussektorille on siksi kasvanut, myös Kiinassa. Sodankäynnin teknistyminen ja muutos nopeatahtisemmaksi edellyttävät nopeaa innovaatio-, adaptaatio- ja valmistuskykyä. Pysyvämpi strateginen etulyöntiasema voi syntyä yhteiskunnan laajemmasta innovaatiojärjestelmästä, mikä korostaa Kiinan vahvuuksia tieteessä, teknologisessa innovoinnissa, valmistuksessa ja kriittisissä mineraaleissa. On todennäköistä, että Kiinassa syntyy uusia murroksellisten teknologioiden läpimurtoja esimerkiksi liittyen kaskadihäiriön korjaamiseen, kvanttiviestintään tai kvanttiteknologioihin perustuviin magneettisensoreihin. Tässä raportissa on kuvattu yhteenveto hankkeen toteutuksesta, tuloksista ja johtopäätelmistä. Hanketta on raportoitu lisäksi muissa julkaistuissa tai työn alla olevissa tutkimusjulkaisuissa.Tämä julkaisu on toteutettu osana Maanpuolustuksen tieteellisen neuvottelukunnan (MATINEn) tutkimusrahoituksen toimeenpanoa. (www.defmin.fi/matine) Julkaisun sisällöstä vastaavat tiedon tuottajat, eikä tekstisisältö välttämättä edusta puolustusministeriön näkemystä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Kansallinen luonnon virkistyskäytön strategia 2030 : Väliarviointi 2023–2025
No full textKansallisessa luonnon virkistyskäytön strategiassa 2030 on asetettu luonnon virkistyskäytön kehittämisen tavoitteet vuoteen 2030. Strategian toteutuksen tueksi laadittiin toimintaohjelma vuosille 2023–2025. Toimintaohjelmaan sisältyy 35 toimenpidettä, joilla strategiaa toteutetaan erityisesti vuoteen 2025 mennessä.
Kaikki strategian toimintaohjelman teemakokonaisuudet ovat käynnistyneet, ja niiden alle sijoittuvia toimenpiteitä on edistetty. Muutamat toimenpiteistä on ehditty jo saada kokonaan valmiiksi, ja vain yksittäiset toimenpiteet eivät ole edenneet lainkaan. Useimmiten taustalla on tällöin jokin niin perustavanlaatuinen syy, kuten esimerkiksi muutos toteuttavassa organisaatiossa, ettei toimenpide etene myöhemminkään.
Vaikka toimenpiteet ovat edenneet, on vielä liian aikaista arvioida, ovatko tehdyt toimet riittäviä tavoitteiden edistämiseksi. Strategiaan tai toimintaohjelmaan ei ole kirjattu tavoitetasoja toimenpiteille, jolloin etenemisen voi ymmärtää tai määritellä hyvin eri tavoin.
Strategiaa, sen tavoitteita ja toimintaohjelman toimenpiteitä pidetään tarkoituksenmukaisina. Strategian toimintaohjelman toimenpiteiden arvioidaan olevan oikeita strategian tavoitteiden edistämiseksi, strategia on relevantti toteuttavien organisaatioiden kannalta, ja toteuttavat organisaatiot ovat edistäneet toimintaohjelman toimenpiteitä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible
Sakkomenettelyn soveltamisalan laajentaminen : Lausuntotiivistelmä
No full textOikeusministeriön asettaman työryhmän lokakuussa 2025 julkaistussa mietinnössä (Oikeusministeriön Mietintöjä ja lausuntoja 2025:47) ehdotettiin, että sakon ja rikesakon määräämisestä annettua lakia (754/2010) uudistettaisiin erityisesti lain soveltamisalan osalta. Oikeusministeriö pyysi mietinnöstä lausunnon 83 taholta. Lausuntoja saapui 48.
Sakkomenettelyn soveltamisalan laajentamista kannatettiin laajasti. Moni lausunnonantaja suhtautui lainsäädännön uudistamiseen myönteisesti ja piti esityksen tavoitteita kannatettavina ja perusteltuina. Erityisesti apulaisoikeusasiamiehen sijainen ja korkein oikeus suhtautuivat kuitenkin kriittisesti siihen, että rikosprosessin viivästyksiin liittyviä ongelmia pyritään ratkaisemaan siirtämällä tuomiovaltaa tuomioistuimen ulkopuolelle.
Työryhmän keskeisiin ehdotuksiin suhtauduttiin pääosin myönteisesti. Osa ehdotuksista herätti kuitenkin erisuuntaisia näkemyksiä. Lausuntopalaute oli osin jakautunutta erityisesti lain soveltamisalan laajentamisesta rikoksiin, joista säädetty ankarin rangaistus on kaksi vuotta vankeutta, sekä esitutkinnan ja syyttäjän ratkaisuvaltaa koskevien ehdotusten osalta.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Väestönsuojan kunnossapito ja toimintakunnon tarkastus : Yleisopas
No full textVäestönsuojan kunnossapito ja toimintakunnon tarkastus -yleisopas on laadittu osana Omatoiminen varautuminen poikkeusoloihin -hanketta. Palosuojelurahasto rahoitti hanketta.
Oppaan tavoitteena on tukea väestönsuojan kunnossapitoa ja toimintakunnon tarkastusta sekä lisätä väestönsuojien parissa toimivien osaamista. Opas sisältää perusteet väestönsuojan kunnossapidosta ja toimintakunnon tarkastuksesta.
Opas perustuu säädöksissä määriteltyihin velvoitteisiin. Velvoitteiden lisäksi oppaassa kerrotaan hyväksi todettuja käytäntöjä ja suosituksia, jotka voivat helpottaa kunnossapitoa ja tarkastustyötä. Hyvät käytännöt ja suositukset ovat vapaaehtoisia tapoja toimia, eivätkä ole miltään osin ehdottomia, toisin kuin säädetyt velvoitteet.
Kunnossapito ja toimintakunnon tarkastukset yhdessä luovat edellytykset väestönsuojan toimintakunnolle. Väestönsuojan kunnossapito käsittää kaikki toimenpiteet, joiden avulla varmistetaan, että väestönsuoja on rakenteidensa ja tekniikkansa puolesta otettavissa käyttöön 72 tunnissa. Kunnossapitoon kuuluu säännöllinen huolto, jonka tavoitteena on varmistaa laitteiden, varusteiden ja rakenteiden kunto sekä koko väestönsuojan toiminta halutulla tavalla. Vähintään kymmenen vuoden välein tehtävillä toimintakunnon tarkastuksilla varmennetaan väestönsuojan toimintakunto kokonaisuutena, mukaan lukien väestönsuojan tiiveys.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Regeringens berättelse om tillämpningen av språklagstiftningen 2025
No full textRegeringens berättelse om tillämpningen av språklagstiftningen är en uppföljningsrapport som lämnas till riksdagen en gång per valperiod. Bestämmelser om språkberättelsen finns i språklagen (423/2003) och förordningen om verkställigheten av språklagen (433/2004). Enligt förordningen behandlas i berättelsen utöver finska och svenska åtminstone samiska, romani och teckenspråk samt enligt behov landets språkförhållanden i övrigt. Berättelsen ska behandla tillämpningen av språklagstiftningen, hur de språkliga rättigheterna har tillgodosetts, språkförhållandena i landet och finskans och svenskans utveckling. Tidigare berättelser har lämnats 2006, 2009, 2013, 2017 och 2021. Regeringens berättelse om tillämpningen av språklagstiftningen 2025 innehåller aktuell information om språkförhållandena i Finland, strukturer som stödjer språkliga rättigheter, effekterna av förvaltningsmässiga förändringar på språkgrupper samt erfarenheter av förverkligandet av språkliga rättigheter hos myndigheter. Centrala teman är digitalisering, tillgodoseendet av språkliga rättigheter inom rättsväsendet, de tvåspråkiga välfärdsområdenas verksamhet, situationen för Finlands nationalspråk samt de teckenspråkigas rättigheter. I slutet av berättelsen finns en sammanfattning av erfarenheterna av tillämpningen av språklagstiftningen och landets språkförhållanden.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Selvitys kierrätyksen edistämisen ja jätteenpolton hillinnän ohjauskeinoista : Lajittelun ja erilliskeräyksen normiohjauksen sekä jätteenpolton ja sen kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisen tarkastelu
No full textTyön tavoitteena oli tukea kiertotalouslain valmistelua ja EU:n ilmastolainsäädännön kehittämistarpeiden arviointia.
Selvityksessä tarkasteltiin lajittelun ja erilliskeräyksen normiohjausta, ohjauskeinoina velvoite lajitella sekajätettä ennen polttoa, nykyistä tiukempi kielto polttaa kierrätyskelpoista jätettä ja kielto/rajoitukset erilliskerätä energiajätettä. Jätteenpolton ja sen kasvihuonekaasupäästöjen rajoittamisen ohjauskeinoina tarkasteltiin jätteenpolttolaitoskapasiteetin jäädyttämistä tai vaiheittaista vähentämistä normiohjauksen keinoin, taloudellista ohjausta polttoveron, sekajätteen verotuksen tai tuhkien verotuksen kautta, sekä jätteenpolton sisällyttämistä täysimääräisenä EU:n päästökauppajärjestelmään. Lisäksi käsiteltiin energiatalousvaikutuksia ja jätteenpolton roolia kaukolämmön tuotannossa sekä hiilidioksidin talteenottoa, hyödyntämistä ja pysyvää varastointia.
Selvityksessä tarkastelluista ohjauskeinoista tehokkaimmaksi ja toteutuskelpoisimmaksi yhdistelmäksi ehdotetaan energiajätteen keräyksen kieltoa, jätteenpolttolaitosten sisällyttämistä täysimääräisenä päästökauppajärjestelmään ja sekalaisen yhdyskuntajätteen verotusta. Nämä toimenpiteet vaikuttaisivat sekä kierrätysasteeseen, jätteenpolton määrään, että jätteenpolton kasvihuonekaasupäästöihin. Ohjausvaikutusta vahvistamaan tarvitaan lisäksi muita lajitteluaktiivisuutta parantavia toimenpiteitä.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible
Opetus- ja kulttuuriministeriön tulossuunnitelma 2026
No full textOpetus- ja kulttuuriministeriö julkaisee vuosittain tulossuunnitelman, joka ohjaa ministeriön tulevan vuoden toimintaa. Opetus- ja kulttuuriministeriön tulossuunnitelma 2026 perustuu kansliapäällikön sekä osastojen ja toimintayksiköiden kanssa marraskuussa 2025 käytyihin tuloskeskusteluihin, joissa on sovittu vuotta 2026 koskevat linjaukset. Linjaukset koskevat sekä ministeriön ja hallinnonalan yhteisiä tavoitteita että toimialakohtaisia tavoitteita. Tulossuunnitelma sisältää myös ministeriön muiden toimintamenojen resurssikehyksen vuodelle 2026.
Tulossuunnitelma on käsitelty kansliapäällikön johtoryhmässä 10.12.2025.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
How to maintain and inspect civil defence shelters : General guide
No full textThe guide on how to maintain and inspect civil defence shelters has been prepared as part of the project Self-preparedness for emergency conditions. The project was funded by the Fire Protection Fund.
The guide aims to support the maintenance of civil defence shelters and the inspection of their functional condition, as well as to increase the competence of those working with civil defence shelters. The guide contains the basics of maintaining a civil defence shelter and inspecting its functional condition.
The guide is based on regulatory obligations. In addition to the obligations, the guide also describes proven practices and recommendations that can facilitate maintenance and inspection work. Good practices and recommendations are voluntary courses of action and no part of them is an absolute requirement, unlike statutory obligations.
Together, maintenance and functional condition inspections create conditions for the operability of civil defence shelters. Maintenance of civil defence shelters includes all measures to ensure that the civil defence shelters can be activated in 72 hours with respect to both their structural and technical systems. Maintenance includes regular servicing, the aim of which is to ensure the condition of the equipment, fittings and structures, and the functioning of the entire civil defence shelter as intended. Inspections are carried out at least every ten years to verify the functional condition of the civil defence shelter as a whole, including its airtightness.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=kuvilla vaihtoehtoiset kuvaukset|sv=alternativa textuella beskrivningar för bilder|en=alternative textual descriptions for images|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order
Perustuslain 10 §:n tarkistaminen : Työryhmän mietintö
No full textOikeusministeriö asetti 23.12.2024 työryhmän valmistelemaan tarpeelliset muutokset perustuslain 10 §:ään ottaen huomioon rikos-, siviili- ja sotilastiedusteluun sekä EU-lainsäädäntöön, vakavan rikollisuuden uusiin muotoihin ja teknologiseen kehitykseen liittyvät tarpeet.
Työryhmä ehdottaa perustuslain 10 §:n 2 momenttia muutettavaksi siten, että siinä säädettäisiin yleisesti kaiken luottamuksellisen viestin salaisuuden loukkaamattomuudesta. Perustuslain 10 §:n 3 ja 4 momenttien sanamuodot ehdotetaan muutettavaksi siten, että molemmissa momenteissa käytetään ilmaisua "rikosten estämiseksi ja selvittämiseksi". Perustuslain 10 §:n 3 ja 4 momentteja ehdotetaan muutettavan lisäksi siten, että niissä mahdollistetaan rajoitus tiedon hankkimiseksi yksilön tai yhteiskunnan turvallisuutta vakavasti uhkaavan vakavan rikollisuuden torjumiseksi. Lisäksi 3 momenttiin lisättäisiin nykyistä 4 momenttia vastaava rajoitusperuste, joka mahdollistaisi kotirauhan suojan rajoittamisen tiedon hankkimiseksi sotilaallisesta toiminnasta taikka sellaisesta muusta toiminnasta, joka vakavasti uhkaa kansallista turvallisuutta.fi=navigointi mahdollista|sv=strukturell navigation|en=structural navigation|fi=taulukot saavutettavia|sv=tabeller tillgängliga|en=tables accessible|fi=looginen lukemisjärjestys|sv=logisk läsordning|en=logical reading order