UTUPub
Not a member yet
55238 research outputs found
Sort by
Corrosion of structural metallic materials in a seasonal thermal energy storage environment
No full textIn the northern hemisphere, a common challenge in the utilization of renewable energy sources is their seasonality in production. One solution for the mismatch between the highest energy production during summer and the highest energy need during winter is seasonal thermal energy storages. A new energy storage is being built to Vantaa, Finland, by Vantaa Energy. In order to ensure the durability, reliability and profitability of the storage, the structural materials need to endure aggressive environment and high pressure and temperature.
In this thesis, the corrosion resistance of three structural metallic material candidates was studied in simulated conditions of the energy storage. The used materials were stainless steel 316L, stainless steel 904L and super duplex 1.4410, and they were tested in three different environments during a month-long immersion test. Each environment contained electrochemical, weight loss and welded samples of each material, to study general and localized corrosion of both, base and welded materials. General corrosion rate was determined from the electrochemical samples with two different techniques: linear polarization resistance and electrochemical impedance spectroscopy. Scanning electron microscopy and energy dispersive x-ray spectroscopy were used to study the surfaces and characterize the oxide layer of the samples after the immersion test. The samples were also visually inspected after the test to evaluate their tendency for localized corrosion.
In the experiment, the first results for the performance of the materials under the specific environmental conditions in question were obtained. Based on the results, no significant differences could be seen in the feasibility of the different materials. The used measuring techniques were capable of producing reliable and reproducible results, but also some unexpected results were obtained. Therefore, in order to draw clear conclusions for the order of the corrosion resistance of the materials, more measurements need to be performed, and the data compared and complemented to the results presented in this work
Internetin ja WWW:n teknologioiden lyhyt historia
No full textInternet ja WWW ovat kaikille tunnettuja teknologioita. Niitä käytetään ympäri maailmaa, ja nykyään maailma pyörii niiden ympärillä. Yleinen tietämys niistä kuitenkin perustuu nykymaailman versioon, jolloin historian osuus jää useasti ihmisille tietämättä. Ilman historiaa niistä jää keskeneräinen ymmärrys, jonka takia niiden nykyistä versioita on vaikea ymmärtää.
Tämä tutkielma on kirjallisuuskatsaus Internetin ja WWW:n historiaan. Katsauksen tarkoituksena on selvittää niiden kehityksen alkua ja etenemistä. Internetistä käsitellään sen varhaisia konsepteja, patettikytkennän taustaa, ja ARPANET-tietokoneverkkoa. Käsittely rajataan TCP/IP-protokollapinoon, jonka standardisointi merkkasi modernin Internetin alun. WWW:ssä keskitytään sen nopeaan alkukehitykseen. Molemmista otetaan niiden keskeisimmät teknologiat, ja selvitetään niiden toiminnallisuudet. Lopputuloksena on tiivis historiakatsaus Internettiin ja WWW:hen, joita käsitellään tutkielmassa kronologisessa järjestyksessä
Parent-staff and parent-infant communication: implications on child development
No full textAfter a preterm birth, the optimal growth environment in utero is replaced by a completely different, often rather stressful environment in the neonatal intensive care unit (NICU), which could potentially be harmful to the preterm infant’s neurodevelopment. Developmentally supportive family-centered care could ameliorate these harmful effects. Specific family-centered care interventions in the NICU have shown promising results on preterm infants’ short- and long-term outcomes, although inconsistencies exist.
This thesis aimed to evaluate: Firstly, how parents were integrated into the decision-making process during medical rounds in the NICU. Secondly, how early parental speech exposure in the NICU environment affects preterm infants' attention and social-cognitive development at seven months of corrected age. Thirdly, how early parental speech exposure and parent-infant communication in the NICU affect an infant’s language development at one and two years of corrected age.
The results of this thesis indicate that parents have an important role in communicating with the staff and with their preterm infant, as a part of the developmental care team. The parents’ presence and participation vary between and within countries, highlighting the impact of the unit’s care culture. Exposure to the parents’ speech during neonatal care is associated with the infant’s early social-cognitive development. Early parent-infant communication and parental speech in the NICU are potentially beneficial to the infant’s language development, while a high total amount of adult words could resemble noise exposure and have a negative impact on a child’s development. This thesis has shown that including parents in the decision-making process, promoting parent-infant communication, and exposure to the parents’ speech during neonatal care could improve the NICU environment and infant outcomes.Ennenaikaisen synnytyksen jälkeen kohdun optimaalinen kasvuympäristö korvautuu vastasyntyneiden teho-osastolla, joka on täysin erilainen ja usein varsin stressaava ympäristö. Tämä saattaa olla haitallista keskosen kehitykselle. Kehitystä tukeva perhekeskeinen hoitokulttuuri voisi vähentää näitä haitallisia vaikutuksia. Tietyillä vastasyntyneiden teho-osastoilla perhekeskeisiä hoitokäytäntöjä toteutetuilla interventioilla on saavutettu lupaavia tuloksia keskosten kehityksen suhteen, vaikka tieto onkin edelleen puutteellista.
Tämän väitöskirjan tarkoituksena oli arvioida ensinnäkin, kuinka vanhemmat otettiin mukaan päätöksentekoprosessiin vastasyntyneiden teho-osaston lääkärin-kiertojen aikana. Toiseksi analysoitiin, kuinka varhainen altistus vanhempien puheelle keskola-ympäristössä vaikuttaa keskosten huomiokykyyn ja sosiaaliseen ja kognitiiviseen kehitykseen seitsemän kuukauden korjatussa iässä. Kolmanneksi selvitettiin, kuinka varhainen altistus vanhempien puheelle ja vanhemman ja lapsen välinen viestintä keskolassa vaikuttavat lapsen kielen kehitykseen yhden ja kahden vuoden korjatussa iässä.
Tässä väitöskirjassa esitetyt tulokset osoittavat, että vanhempien kommuni-koinnilla henkilökunnan ja lapsensa kanssa on tärkeä rooli lapsen kehityksen tukemisessa. Vanhempien läsnäolo ja osallistuminen sairaalahoitoon vaihtelevat maiden välillä ja sisällä, mikä korostaa yksikön hoitokulttuurin merkitystä. Altistuminen vanhempien puheelle vastasyntyneiden tehohoidon aikana vaikuttaa lapsen varhaiseen sosiaaliskognitiiviseen kehitykseen. Varhainen vanhemman ja lapsen välinen kommunikaatio ja vanhempien puheen kuuleminen teho-osastolla voivat olla eduksi lapsen kielen kehitykselle, kun taas suuri kokonaismäärä aikuisten sanoja saattaa muistuttaa melualtistusta ja vaikuttaa negatiivisesti lapsen kehitykseen. Tämä väitöskirja osoittaa, että vanhempien mukaan ottaminen päätök-sentekoprosessiin, vanhempien ja lasten välisen kommunikoinnin edistäminen ja vanhempien puheelle altistuminen vastasyntyneiden teho-osastolla voivat parantaa keskola-ympäristöä ja edistää lapsen kehitystä.ei saavutettav
Vision-Language Models for Semantic Segmentation in Autonomous Driving : A Literature Review
No full textThe objective of this thesis is to review the potential approaches for applying vision-language models to semantic segmentation within the context of autonomous driving. Rather than listing all suitable models, the focus is on exploring general implementation strategies. Each approach is examined in terms of its advantages and limitations, with relevant models used as examples to illustrate key points. The literature review indicates that while these methods show promise for autonomous driving applications, further development is needed before they can be effectively deployed in real-world scenarios. Overall, this work aims to provide a clearer understanding of the current landscape and identify potential areas for future research, contributing to the advancement of more reliable and practical perception systems for autonomous vehicles
Finnish berry juice as a DNA stain: the search for active DNA binding compounds capable of staining nucleic acids
No full textMany berries grown in Finland contain anthocyanins in high amounts, providing the berry juice a bright colour and capability to stain a variety of materials. On the basis of earlier studies on Finnish berry juice, it was established that the berry juice contains a substance (or substances) that has a capability to stain nucleic acids, and suggested anthocyanins as a candidate molecule(s). Historically, DNA visualization during electrophoresis has been done by the use of synthetic dyes such as ethidium bromide but considering their toxicity in the light of environmental perception, there is a need to search for safer, preferably natural, alternatives. This study addresses berry juice as a natural dye for the staining of nucleic acids, particularly DNA, in the context of gel electrophoresis. Thus, the aim of this study is to evaluate the feasibility of berry-derived substances as sustainable alternative DNA stain that can be used during gel electrophoresis in a non-toxic way. Further, the aim is to characterize the molecules that are responsible for the binding of DNA and thus are able to stain it.
Frozen berries of Finnish origin were purchased from a grocery store and melted at room temperature. A filtered juice was obtained from unmashed, partially mashed, and totally mashed berries. Each juice preparation was used as a DNA dye in agarose gel electrophoresis, plasmid DNA acting as a probe. The above three berry juice preparations were also analyzed by the use of HPLC-DAD-ESI-MS/MS.
Gel electrophoresis revealed substantial DNA staining only with the juice preparation from partially mashed berries. The stained plasmid DNA band in gel appeared purple under UV-light, similar to staining obtained with ethidium bromide. Based on the HPLC-DAD-ESI-MS/MS analysis, processed through MassLynx software, anthocyanins and proanthocyanidin appeared more stable in the partially mashed preparations and presumably were responsible for the clear and repeatable staining observed by gel electrophoresis.
The DNA-staining molecule(s) from partially mashed berries most probably are anthocyanins, and their mode of staining presumably is intercalation. HPLC-DAD-ESI-MS/MS analysis of the three berry samples (unmashed, partially mashed, totally mashed) revealed a distinct variation in the amount of their compounds. These findings suggest that the extent of mechanical processing significantly influences the composition of DNA-binding compounds in the berry juice
Android Malware Detection using LLM
No full textAndroid’s widespread adoption has made it a prime target for mobile malware, posing significant threats to user privacy, financial security and device security. Traditional malware detection approaches, such as signature-based and heuristic
algorithms, frequently fail to keep up with the dynamic nature of Android malware. To solve this issue, this thesis provides a static analysis-based malware detection system that uses fine-tuned transformer models, notably BERT, to categorize Android
apps. The system extracts permission ermissions from AndroidManifest.xml and API call sequences from smali code, which are then treated as textual features suitable for language model input. Three different BERT-based classifiers were trained:
one with permissions, one with API calls, and one with a combined feature set. The final categorization decision is determined using an ensemble majority-voting approach. Experimental results from the CIC-AndMal2017 dataset indicate that the
combined-feature model outperformed both single-feature models and traditional baselines, with an accuracy of 92% and an F1-score of 0.915. The system was deployed as a real-time detection service with a FastAPI backend and a React-based web frontend, allowing for easy malware investigation. This research illustrates the feasibility of using large language models for static malware detection and provides a scalable framework for incorporating future dynamic or hybrid analysis methods
Hoitotyöntekijöiden mielenterveysosaamisen mittarit : integroiva kirjallisuuskatsaus
No full textMielenterveyden häiriöt ovat yleistyneet Suomessa, mikä korostaa mielenterveyden edistämisen merkitystä sekä yksilön että yhteiskunnan tasolla. Terveydenhuollon toimintaa ohjaavat useat lait, joissa painotetaan toiminnan asianmukaisuutta, laatua, turvallisuutta ja näyttöön perustuvuutta. Hoitotyöntekijöiden osaaminen on keskeisessä roolissa näiden vaatimusten täyttämisessä. Osaamisen arvioinnissa on tärkeää käyttää luotettavia ja valideja mittareita, joiden avulla voidaan tuottaa hoitotieteellisesti relevanttia tietoa. Mittareiden arviointi perustuu psykometristen ominaisuuksien, kuten validiteetin ja reliabiliteetin, tarkasteluun. Tämän kirjallisuuskatsauksen tarkoituksena on kuvata hoitotyöntekijöiden mielenterveysosaamisen arviointiin käytettyjä mittareita. Tavoitteena on tuottaa tietoa, jota voidaan hyödyntää osaamisen mittaamisessa ja mittareiden arvioinnissa. Katsaus toteutettiin integroivana kirjallisuuskatsauksena, joka mahdollistaa laaja-alaisen aineiston hyödyntämisen ja tutkittavan ilmiön monipuolisen tarkastelun. Systemaattinen tiedonhaku tehtiin suunnitelmallisesti hoitotieteen ja lähialojen tietokannoista (CINAHL, Medic, PubMed, Scopus, Web of Science), ja sitä täydennettiin manuaalisella haulla. Aineisto valittiin PICOS-viitekehyksen mukaisesti määriteltyjen sisäänottokriteerien perusteella. Haun tuloksena saatiin 984 osumaa, joista viisi alkuperäistutkimusta sisällytettiin katsaukseen. Tutkimusten metodologinen laatu arvioitiin JBI-kriteerien mukaisesti ja todettiin hyväksi. Tutkimuksissa käytetyt mittarit perustuivat Jormin ym. (1997) määrittelemään mielenterveysosaamisen (Mental Health Literacy, MHL) käsitteeseen. Varhaisimmat mittarit keskittyivät erityisesti väestön kykyyn tunnistaa mielenterveyden häiriöitä, kun taas Mental Health Literacy Scale (MHLS) mahdollistaa osaamisen monipuolisemman arvioinnin. Muut tarkastellut mittarit olivat MHLS:n kielellisesti tai kulttuurisesti mukautettuja versioita. Mittareiden laatua arvioitiin COSMIN-kriteeristön mukaisesti, huomioiden muun muassa reliabiliteetti, validiteetti, käytettävyys ja luettavuus. Tutkimusten perusteella hoitotyöntekijöiden mielenterveysosaamisen arviointiin soveltuvien mittareiden tulisi huomioida hoitotyön erityispiirteet sekä kulttuurinen ja kielellinen konteksti. Mielenterveysosaamisen keskeisiä teemoja ovat: tieto mielenterveyden häiriöistä, avun hakemisen valmius, asenteet mielenterveyteen sekä ymmärrys itsehoidosta ja hoitomahdollisuuksista. Näiden osa-alueiden sisällyttäminen hoitotyöntekijöiden koulutukseen ja täydennyskoulutukseen tukee osaamisen kehittymistä. Parempi ymmärrys mielenterveyttä tukevista ja siihen vaikuttavista tekijöistä voi myös ehkäistä mielenterveyden häiriöiden kehittymistä ja pahenemista. Mielenterveysosaamisen mittaaminen liittyy myös eettiseen vastuuseen haavoittuvassa asemassa olevien potilaiden hoidossa. Mittareiden avulla voidaan arvioida, missä määrin hoitotyössä toteutuvat mielenterveyspalvelujen saavutettavuus, kulttuurinen sensitiivisyys ja ihmisoikeuksien kunnioitus
Lajittelualgoritmien rinnakkaistaminen GPU-arkkitehtuurilla
No full textDatan määrän yhä kasvaessa lajittelualgoritmien tehokas hyödyntäminen on ollut lukuisten tutkimusten kohteena. Tässä tutkielmassa keskitytään pikalajittelun ja kantalukulajittelun rinnakkaistamiseen GPU-arkkitehtuurilla. Käytetyt lähteet keskittyvät NVIDIAn GPU-laitteiden ja CUDA-ohjelmointirajapinnan hyödyntämiseen toteutuksissaan. Tutkielmassa on myös esitetty CUDAn toimintaa ja arkkitehtuuria lyhyesti. Lajittelualgoritmien toimintaperiaate käydään läpi ennen tuloksien tarkastelemista. Lajittelualgoritmien rinnakkaistaminen on toteutettu kaikissa tutkielmassa käsiteltävissä algoritmeissa siten, että lajiteltava data osioidaan jollakin kyseiselle algoritmille sopivalla tavalla sopiviin osioihin, jotka jaetaan säielohkoille ja niiden sisällä sijaitsevien säikeiden työstettäväksi. Eri lajittelualgoritmeilla on erilaisia tapoja, kuinka ne suorittavat tehokkaasti lajittelun useilla säikeillä. Molemmissa lajittelualgoritmeissa rinnakkaistaminen GPU-arkkitehtuurilla on tuonut merkittäviä suoritusaikojen parannuksia. Eri vuosina toteutettujen tutkimusten väliset vertailut paljastuivat kuitenkin ongelmallisiksi, sillä parissakin eri lähteessä oli epäuskottavat tulokset. Vaikuttaisi siltä, että niissä on tapahtunut jonkinlainen merkintävirhe tai artikkelissa on mahdollisesti jätetty jotain olennaista kertomatta, mistä suoritusajat kokonaisuudessaan koostuvat. Lähteiden sisällä olevat suoritusaikojen vertailut kuitenkin vaikuttivat loogisilta ja mahdollisilta
Tekoälyagenttien hyödyntäminen elinkeinotoiminnan veroilmoituksen laatimisessa
No full textTekoälytyökalut kehittyvät jatkuvasti, ja yritykset ovat entistä kiinnostuneempia tekoälytyökalujen käyttöönotosta ja mahdollisuuksista. Tekoälyn osa-alueita on paljon ja niin on myös tapoja orkestroida tekoälyä. Tekoälyagenteilla voidaan orkestroida tekoälyä luomalla esimerkiksi moniagenttijärjestelmiä, joissa tekoälyagentit toimivat itsenäisesti, erikoistuvat tehtäviin ja kommunikoivat keskenään. Tekoälyagenteilla voidaan vastata tyypillisiin tekoälyn haasteisiin, kuten hallusinointiin ja suurten tehtäväkokonaisuuksien hallitsemiseen. Tekoälyn hyödyntämismahdollisuuksia yritysverotuksen tehtävissä on tutkittu melko vähän suhteessa muihin käyttötapauksiin, ja siksi onkin syytä selvittää, miten yritykset voivat kehittää veroprosessejaan tekoälyagenteilla.
Tässä tutkielmassa tarkastellaan tekoälyagenttien hyödyntämismahdollisuuksia elinkeinotoiminnan veroilmoitusten laatimisessa. Tutkimus on laadittu laadullisena tapaustutkimuksena, jonka kohdeorganisaatio on suomalainen konsultointiyritys, joka tarjoaa muun muassa veroilmoituspalveluja suomessa toimiville yrityksille. Tutkielman aineistonkeruun näkökulma perustuu Goodhuen & Thompsonin (1995) tehtävä-teknologiasoveltuvuusviitekehykseen, jonka tarkoitus on varmistaa valitun teknologian yhteensopivuus ihmisten työtehtävien kanssa. Aineistoa analysoitiin luomalla tyypittely tekoälyagenttien hyödyntämismahdollisuuksista. Tyypittelyn avulla tunnistettiin, mitkä tehtävän ominaisuudet mahdollistavat tai rajoittavat tekoälyagenttien hyödyntämistä veroilmoitusten laatimisessa.
Tutkielman tulokset osoittavat, että tekoälyagenteissa on paljon potentiaalia elinkeinotoiminnan veroilmoitusten laatimisprosessin kehittämiseen. Tekoälyagenttien avulla voidaan vähentää rutiinitehtäviin käytettävää aikaa ja siirtää ihmisten työpanos vaativampiin asiantuntijatehtäviin. Tekoälyagentteja voidaan hyödyntää erityisesti tehtävissä, jotka eivät vaadi kontekstuaalista ymmärrystä ja sisältävät selkeät ohjeet tehtävän suorittamiseen ilman merkittävää vaihtelua tapausten välillä. Tekoälyagenttien hyödyntämistä ei suositella silloin, kun virheen välittömät seuraukset ovat vakavat, tehtävä on liian laaja ja monimutkainen tai tapaukset vaihtelevat paljon.
Tutkielma tukee aikaisempien tutkimusten tuloksia todistamalla, että tekoälytyökaluja voidaan hyödyntää yritysverotuksen tehtävissä ja tekoälyagenttien suoriutumista ja skaalautuvuutta voidaan parantaa moniagenttijärjestelmillä, joissa tekoälyagentit erikoistuvat tehtäviin ja toimivat yhteistyössä. Tutkielma tarjoaa teoreettisen kontribuution tutkimalla tekoälyagenttien hyödyntämistä tehtävissä, jotka vaativat samanaikaisesti datanprosessointikykyä, numeraalista tarkkuutta ja lainsäädännön tulkitsemista. Tutkielman käytännön hyödyt ovat merkittävät etenkin kohdeorganisaatiolle, joka voi hyödyntää tutkielman tuloksia veroprosessiensa kehittämisessä. Tuloksista hyötyvät myös muut organisaatiot, jotka ovat kiinnostuneita tekoälyagenttien hyödyntämisestä taloudellisen datan käsittelyssä ja tekoälyn sovittamisesta ihmisten työhön.Artificial intelligence (AI) tools are constantly developing, and companies are becoming increasingly interested in adopting AI tools and exploring their possibilities. There are multiple subareas of AI as well as methods of orchestrating AI. AI agents can be utilised as a means of orchestrating AI with multiagent systems, where AI agents act independently, specialise in tasks and communicate with each other. AI agents can solve typical challenges of AI, such as hallucination and managing complex tasks or processes. The possibilities of utilising AI in corporate tax have relatively little research in comparison to other use cases, which is why it is reasonable to explore how companies can improve their tax processes with AI agents.
This thesis explores the potential of utilising AI agents in filing tax returns of limited liability companies and cooperative societies. The research was conducted as a case study, situated in a Finnish consulting firm that offers tax return filing services for companies operating in Finland. The perspective of data collection in this thesis is built upon the task-technology fit framework of Goodhue & Thompson (1995), which is a framework for ensuring the fit between a selected technology and the tasks of humans. The data was analysed by creating a typing of the utilising potential of AI agents. The typing enabled identifying which properties facilitate or limit the possibilities of using AI agents in the tax return filing process.
The results of this thesis show that AI agents have considerable potential in improving the filing process of corporate tax returns. AI agents can decrease the amount of time required for manual tasks, which frees the time of human employees for more demanding expert tasks. AI agents can be utilised especially in tasks that do not require contextual understanding and contain clear instructions for completing the task without major variety between cases. Utilising AI agents is not recommended in cases where the immediate consequences of mistakes are serious, the task is too large and complex or there is too much variety between cases.
This thesis supports the results of prior research by confirming that AI tools can be utilised in corporate tax and the performance and scalability of AI agents can be improved by building multiagent systems, where AI agents specialise in tasks and work in cooperation. The thesis offers a theoretical contribution by studying AI agent utilisation in tasks that simultaneously require data processing capabilities, numerical accuracy, and interpreting legislation. The practical benefits of this thesis are considerable, especially for the case organisation, which can utilise the results of this thesis in improving its tax processes. The results are beneficial for other organisations that are also interested in utilising AI agents in handling financial data and implementing AI in human work
ISO 9001- ja ISO 13485 -standardien mukaisen laadunhallintajärjestelmän laatiminen ja käyttöönotto kohdeorganisaatiossa
No full textTyön tarkoituksena oli aikaansaada ja ottaa kohdeorganisaatiossa käyttöön dokumentoitu laadunhallintajärjestelmä, joka täyttää ISO 9001- ja ISO 13485 -laadunhallintastandardien vaatimukset. Uuden laadunhallintajärjestelmän myötä oli tarkoitus parantaa organisaation suorituskykyä ja vastata asiakastarpeeseen molemmat standardit kattavasta laadunhallintajärjestelmästä.
Standardien vaatimuksia vertailtiin toisiinsa sekä alkuperäiseen laadunhallintajärjestelmäpohjaan, ja korjattiin puutteelliset laadunhallintadokumentit vastaamaan standardien vaatimuksia. Samalla tutkittiin sovellettavaa lainsäädäntöä ja varmistettiin, että laadunhallintajärjestelmä on sen mukainen.
Organisaation toiminnan kehityskohtia ja työntekijöiden henkilökohtaisia mieltymyksiä käsittelevien henkilöstöhaastattelujen avulla pyrittiin ottamaan henkilöstön mielipiteet huomioon ja luomaan perusta tehokkaalle perehdytykselle. Laadunhallintajärjestelmän käyttöönottoa varten suunniteltiin henkilöstön perehdytysprosessi.
Tutkimuksen perusteella standardien väliset merkittävimmät erot liittyvät sääntelyvaatimuksiin, riskienhallintaan, asiakastyytyväisyyteen, jatkuvaan parantamiseen, dokumentaatiovaatimuksiin, prosessien validointiprosessin ja toimittajien arviointiin. Henkilöstöhaastattelujen analysoinnin tuloksena saatiin selville työntekijöiden yksilölliset näkemykset nykyiseen laadunhallintajärjestelmäpohjaan liittyen, toivotut perehdytysmenetelmät sekä mielipiteiden välinen variaatio. Henkilöstöhaastattelujen analysoinnissa keskeisimmäksi teemaksi osoittautui alkuperäisen laadunhallintajärjestelmän puutteet.
Työssä onnistuttiin laatimaan uusi laadunhallintajärjestelmä, joka vastaa asetettuja tavoitteita ja täyttää sekä sovellettavan lainsäädännön että ISO 9001- ja ISO 13485 -standardien vaatimukset. Henkilöstön perehdytyssuunnitelman toteuttaminen kuitenkin keskeytyi, sillä laadunhallintadokumentteja ei ehditty hyväksymään määräajassa. Molempien tavoitteiden saavuttaminen olisi vaatinut huolellisempaa resurssien arviointia ja avainhenkilöiden parempaa saatavuutta erityisesti laadunhallintadokumenttien hyväksymisvaiheessa